Kumpi on parempi: harkinta vai impulsiivisuus?

Huippututkijat ovat keskittymisen ja paneutumisen mestareita. Mutta parhailla heistä on muitakin avuja. Paneutuva harkinta ja luova impulsiivisuus tarvitsevat toisiaan.

Koulutusta ja oppineisuutta korostava klassinen sivistysihanne pitää arvossa hitautta ja harkintaa. Kun jostain aiheesta on päättänyt sanoa tai tehdä jotain, oma ulostulo on syytä puntaroida hyvin huolellisesti. Asiakokonaisuudet tulee puntaroida kaikilta kanteilta. Tulee ymmärtää myös niitä, joiden kanssa on eri mieltä.

Continue reading

Akatemian paheista

Hyvä ajattelu edellyttää moraalista selkärankaa, jonka pettäminen johtaa myös älyllisiin paheisiin, sanoo filosofi Aku Visala. Hän neuvoo, miten akatemian paheista pääsee eroon.

Olin jonkin aikaa sitten tunnetun brittifilosofin, Basil Mitchellin, hautajaisissa Oxfordissa.

Hautajaisissa useampi Mitchellin kollega muisteli häntä lämpimästi esikuvallisena ajattelijana ja ihmisenä. Vaikka Mitchell tunnettiin kristillisestä vakaumuksestaan, hänen älyllistä avoimuuttaan ihailtiin ja kunnioitettiin. Hän halusi ymmärtää vastustajiaan mahdollisimman hyvin ja parantaa heidän argumenttejaan. Mitchell osoitti kunnioitusta niillekin, jotka eivät voineet sietää hänen omia älyllisiä ja moraalisia (ja uskonnollisia) näkemyksiään.

Basil Mitchell on hyvä esimerkki älyllisten ja moraalisten hyveiden yhteenkuuluvuudesta. Continue reading