Luottamus työelämässä on konkreettisia päätöksiä ja tekoja

Luottamus on menestyvän organisaation keskeinen tekijä. Jos pysähdyt rauhassa miettimään omia kokemuksiasi työelämästä, uskon, että päädyt samaan tulokseen. Kiinnostava kysymys onkin se, mistä luottamus rakentuu ja miten sitä voi vahvistaa työelämässä? Kiteytän kolumnini lopussa ajatukseni viiteen keskeiseen näkökulmaan.

Missä luottamus näkyy ja tuntuu ?

Luottamuksen seuraukset näkyvät ihmisten suorituksissa, sitoutumisessa ja hyvinvoinnissa sekä organisaation tuloksessa ja muutoksen onnistumisessa. Epäluotettavuus herättää levottomuutta ja lopettaa kriittisen keskustelun, innovoinnin ja kehittymisen. Kun organisaation luotettavuus voidaan mitata ja kuvata ihmisille läpinäkyvästi, on sillä positiivinen vaikutus myös ulkoiseen maineeseen.

“Väitän, että luottamus on ollut ensiarvoisen tärkeää, että olemme saaneet kehitettyä ja kasvatettua meidän palvelutoiminnan siihen malliin kun mitä se on nyt”,  totesi haastattelemani palveluliiketoimintaa kasvattaneen yrityksen johtaja.

Samaa näkemystä puoltavat eri tieteenalojen luottamusta käsittelevät tutkimustulokset. Continue reading

Unelmahöttöä!

Mitä tekemistä unelmilla on työviihtyvyyden ja arjessa jaksamisen kanssa? Tai esimiestyön? Paljonkin!  

Meillä kaikilla on unelmia. Moni lähtee niiden perään – yhtä moni jättää lähtemättä. Ne, jotka lähtevät unelmien tavoitteluun, eivät välttämättä ole hullunrohkeita haihattelijoita, vaan ovat tehneet ehkä pitkän ajan suunnitelmia, pitäneet omia ajatushautomoitaan sekä tehneet arvovalintoja ja tietoisia pieniä päätöksiä kohti tavoitteitaan.

Continue reading

Työhyvinvointiko jumppahumppaa?

Tarkoittaako 2000-luvun termi työhyvinvonti jumppahumppaa? Vastaus on kyllä, jos työyhteisö ei ole kiinnostunut tai ei osaa toimia oikein jäsentensä hyvinvoinnin edistämiseksi.

Ydinkysymys työhyvinvointiasiassa on: Voiko työ muodostua ihmistä energisoivaksi hyvinvointitekijäksi? Jos voi, niin miten?

1980-luvulla suomalaisessa työelämässä keskityttiin fyysisen työympäristön ja tapaturmien torjuntaan sekä yksittäisten vikojen ja puutteiden korjaamiseen. 1990-luvulla astui kuvaan mukaan keskittyminen työkykyä ylläpitävään toimintaan. 2000-luvulla tuli työelämän käyttöön termi työhyvinvointi, kun turvallisuusjohtamiseen sisällytettiin henkinen hyvinvointi. Continue reading