Kun kultainen sääntö ei riitä

”Tee, kuten toivoisit itsellesi tehtävän”.

Yksinkertainen moraalinen periaate, jonka käytännön sovellukset ovat yksinkertaisia. Jos toivot, että sinua kohdellaan hyvin, kohtele muita hyvin. Jos haluat, että muut ovat sinulle rehellisiä, ole heille rehellinen. Jos tahdot, että muut auttavat sinua, kun sinulla menee huonosti, sinun tulee auttaa muita, kun heillä menee huonosti.

Ja toisaalta päinvastoin: jos kohtelet muita ikävästi, voit olla varma, että hekin kohtelevat sinua ikävästi.

Kultainen sääntö on yksi kristinuskon kuuluisimpia opetuksia (”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat” (Matt. 7:12)). Mutta kultainen sääntö ei suinkaan ole kristinuskon yksinoikeus. Kaikkea muuta. Kultainen sääntö löytyy jotakuinkin jokaisesta tunnetusta uskonnosta. Jos näin on, kyseisessä opetuksessa lienee ainakin hitunen totuutta mukana. Tuskinpa ympäri maailmaa olisi vain sattumalta tultu samaan johtopäätökseen.

Eikä kultaisen säännön kattavuus liity pelkästään uskontoihin, vaan samaa ajatusta on pyöritelty myös filosofiassa, psykologiassa ja ties missä oppiaineessa.

Kultainen sääntö on siis äärimmäisen universaali moraalisääntö.

Lisäksi se on myös täysin riittämätön. Continue reading

Ihmisen elämän välttämättömyyksiin vastaaminen

Mihin tietoista ohjaavaa lasten kasvatusta tarvitaan vai tarvitaanko?

Tarvitaan, koska kaikki ihmiset joutuvat kohtaamaan tietyt elämän välttämättömyydet. Ihmiselämän välttämättömyyksiin jokaisen tulee monin tavoin valmistautua ja vastata.

Ihmiselämän kuutta käytännön välttämättömyyttä Dietrich Benner kuvaa seuraavasti kirjassaan Allgemeine Pädagogik (1987):

1. Talouselämä 

Ihmisen täytyy työllään luoda elämisensä edellytykset.

2. Etiikka

Ihmisen täytyy toimia yhteistoiminnassa muiden ihmisten kanssa, mikä edellyttää sääntöjä ihmisten välistä vuorovaikutusta varten.

Continue reading

Kenelle tuli kasvis? Yhdessä syöminen hyve-etiikan näkökulmasta

Ihminen on sosiaalinen eläin, jonka on syötävä. Yhdessä syöminen on muokannut meitä lajina historian alkuhämäristä lähtien. Pöytätavat ja ruoan arvostaminen ovat osa kulttuuriamme ja lautasemme heijastaa etiikkaamme. Mutta pystymmekö yhä aterioimaan yhdessä?

Tarkkanäköinen tuttavani totesi kerran terävästi, että tarjoilijoiden kysymykset antavat hyvän kuvan ajastamme. Kenelle tuli kasvis? Kenelle maidoton? Ja karppaajalle… ja fenno-ugri-vegaanille? Entä kuka ei syö tänään jauhelihaa? Kala tulee hetken kuluttua, ja jokaiselle on varattu omat jälkiruoat. Hyvää ruokahalua!

Continue reading

Espoon herätys

Uusi liikehdintä valloittaa Suomenniemen. Valaistuneet opettajat otetaan vastaan pelastajina, valtion ylintä johtoa myöten. Opetuslasten joukkiot resitoivat uusia oppilauseita ja pistävät elämässään kaiken yhden kortin varaan. Tähtäimenä on taivas – tai ainakin melkein.

Salissa soi mukaansatempaava musiikki äänivallina, jota halkovat lukuisat inspiroivat ja hiotut puheenvuorot. Esiintyjiin on ripoteltu sulavasti lomittain vanhoja konkareita ja nuoria lähes ensikertalaisia. Konkarit opettavat selkeästi ja hauskasti perustotuuksia. Nuoremmat todistavat, mitä ovat tähän mennessä oppineet maailman muuttamisesta.

Continue reading

Johtajan nöyryydestä

Turhamaisuus ja ylimielisyys aiheuttavat kitkaa sekä kotona, koulussa että työpaikalla. Nöyryyden ja menestyksen yhteys on kiistaton, mutta miten Galileo Galilei liittyy aiheeseen?

Nöyryys on melko harvinainen hyve ihmisten joukossa, jotka ovat paljon esillä. Johtaviin asemiin hakeutuu luontaisesti paljon ihailusta, arvostuksesta ja vallasta pitäviä ihmisiä. Itse asiassa joskus nöyryys voi näyttäytyä jopa menestyksen esteenä. Continue reading

The Economistin päätoimittaja: Jumala voi hyvin

Alkuviikon kirjoituksessa Ηeidi Rοberts totesi terapiaesimerkkien kautta mm. etteivät uskonnollisuus ja hengellisyys ole katoamassa. Globaalisti tilanne on itse asiassa päinvastoin. Tästä on puhuttu myös muualla.

”God is doing well”, toteaa John Micklethwait, The Economist -lehden päätoimittaja. Paitsi Australiassa ja Länsi-Eurooppaan, joiden asenteet helposti yleistetään etenkin eurooppalaisessa mediassa maailmanlaajuisiksi. Suurimmassa osassa Amerikkaa, Aasiaa ja muuta maailmaa kristinusko voi hyvin ja kasvaa jatkuvasti.

”In most of the other areas of the world, religion is doing very well, and very much following the American model. If you want a brilliant example of that, . . . go to China. It has close to 100 million Christians now, compared to 70 million members of the Communist Party.”

Religion not declining [MercatorNet]