Puheenkirjoittaja – tarpeeton taustavoima?

Suomesta ei juuri puheenkirjoittajia löydy. Monet ovatkin sitä mieltä, että tällaiset ovat parhaimmillaan tarpeettomia ja pahimmillaan vaarallisia. Mutta olisiko yrityksille ja organisaatioille kuitenkin hyötyä siitä, että johtajan esiintymisiä suunnittelisi alan ammattilainen?

Tietoliikenneyhtiö Nokia etsi toimitusjohtajalleen puheenkirjoittajaa tänä talvena. Haku ei pysynyt pienen, asialle omistautuneen viestintäammattilaisporukan tiedossa, vaan Helsingin Sanomat teki asiasta uutisen. Uutisarvo syntyi siitä, että puheenkirjoittajan paikkoja ei joka päivä ole maassamme auki. Continue reading

Tie vaikuttavaksi puhujaksi käy hyveiden kautta

Aristoteles määritteli muinoin kolme syytä sille, miksi vakuutumme puheesta. Yksi näistä syistä on ylitse muiden – ja se ei ole lainkaan erossa hyveistä. Hyveet ovat tie vaikuttavaksi puhujaksi.

”Afroamerikkalaisten pitää lopettaa selittelyt ja tukeutua enemmän toinen toisiinsa päästäkseen eteenpäin yhteiskunnassa.”

Tutkijat pyysivät Chicagossa asuvia henkilöitä kertomaan, kuinka paljon samaa tai eri mieltä he olivat yllä olevan väitteen kanssa. Vastaajat olivat sekä valkoisia että afroamerikkalaisia. (Political Persuasion and Attitude Change, The Michigan University Press 1999)

Continue reading

Älä palvo pahaa karismaa

Karisma tarkoittaa alun perin armolahjaa. Mutta onko karisma aina hyvän puolella ja pahaa vastaan? Katleena Kortesuo luki Jesper Klitin kirjan ja jäi pohtimaan, pilaako karisman päämäärä karisman itsensä.

Kirjoitan parhaillaan kirjaa karismasta. Luin taustaksi Jesper Klitin kirjan Läpilyönti – 7 konstia kasvattaa henkilökohtaista vaikutusvaltaa (Talentum 2011).

Kirjansa sivulla 156 Klit puhuu pseudokarismasta. Hän perustelee terminsä sillä, että ”oikeasti karismaattisilla ihmisillä on positiiviset aikeet eivätkä he siksi halua hyväksikäyttää toisia”. Klitin mukaan siis aito karisma pyrkii hyvään, ja muu on pseudokarismaa.

Continue reading

Selfie keskitysleirillä

Mitä on tehtävissä elämäntyylille, jossa televisio on mahdollisuus päästä julkkikseksi ja keskitysleiri on viihdyttävä kauhuleffakulissi?  Voitaisiinko kehitystä ohjata kohti paremman yksilökeskeisyyden kulttuuria?

Ystäväni kävi heinäkuussa Puolassa Auschwitzin keskitysleirillä. Parakit, kaasukammiot, varastot, loppumattomat portaikot ja käytävät – siirtymisen ja jonottamisen tilat – ahdistivat ystävääni. Hän kierteli leiriä ajatuksissaan, vakavoituneena. Seinistä huokui jokaisen vainajan hämmennys ja epätoivo.

Ja kaiken tämän keskellä jotkut turistit poseerasivat mutruhuulin, ottivat selfieitä ja kikattelivat. Auschwitzin historia ei tuntunut koskettavan heitä ollenkaan. Se oli vain paikka, josta voi raportoida Instagramiin, että täällä tuli oltua, karmee sisustus.

Continue reading

Opi tunnistamaan elämässäsi olennainen

Vaikka rikkaissa länsimaissa mahdollisuudet toteuttaa itseä lisääntyvät jatkuvasti, saatamme silti kokea tyhjyyttä ja merkityksettömyyttä. Torju tarpeeton virikehyöky sillä, että opit tunnistamaan sen, mikä elämässä on olennaista. Onni löytyy näistä asioista.

Kohonnut elintaso, kaupungistuminen ja viestintätekniikan räjähdysmäinen kehitys ovat johtaneet siihen, että voimme rakentaa elämäämme alati monipuolisemmista aineksista. Edessämme on mahdollisuuksien kirjo, josta meitä edeltäneet sukupolvet eivät osanneet kuvitellakaan.

Onnellisen elämän rakennusaineita vaikuttaisi olevan saatavilla enemmän kuin koskaan, mutta siitä huolimatta monet ihmiset ovat onnettomia ja ikään kuin hukassa mahdollisuuksien keskellä.

Mahdollisuuksien paljous ja informaatiotulva tarjoavat varmasti valinnanvaraa mutta ne voivat myös eksyttää mielen. Ympärillämme tapahtuu liian paljon.

Continue reading

Mistä Malcolm Gladwellille maksetaan?

Jyväskylän Nordic Business Forumin tähdeksi vuonna 2013 kohosi kanadalainen Malcolm Gladwell. Gladwellin suosion salaisuus on hänen kertojantaitonsa. Hän osaa pukea viestinsä erehtymättömän tarkasti muotoon, jota aivomme rakastavat eniten: kiehtoviksi, kutkuttaviksi tarinoiksi.

Nuorten yrittäjien superhanke, Nordic Business Forum, kokosi syyskuussa taas kerran Jyväskylään tuhatpäisen yleisön. On hämmästyttävää, miten arvostettu instituutio NBF:sta on kasvanut vain muutamassa vuodessa. Vielä hämmästyttävämpää on, että konsepti saatiin käyntiin Jyväskylän kokoisessa kaupungissa, tuntien päässä pääkaupungista.

Continue reading

Diktaattorin käsikirja

Juuri julkaistu Diktaattorin käsikirja on kahden Hyvejohtajuus-kolumnistin, Olli-Pekka Vainion ja Katleena Kortesuon, yhteistuotos!

Diktaattorin käsikirja on vaikuttamistaitojen opas, eräänlainen valppaan kansalaisen käsikirja. Siinä nimittäin opastetaan kattavasti siihen, miten meihin vaikutetaan.

Kirja on kirjoitettu satiirisella otteella: lukijaa neuvotaan, kuinka toimia, mikäli mielii diktaattoriksi. Tarjolla on aimo annos retoriikkaa, psykologisia vaikuttamiskeinoja ja opastusta erilaisten viestintäkanavien hyödyntämiseen. Lopullisena tavoitteena on tietenkin maailmanherruus.

Continue reading

Ajatuksia puhevallasta ja sen salaisuudesta

Mitä on puhevalta? Kenellä se on? Miten sitä voi kehittää?

Luettuani kuluneen kesän aikana Juhana Torkin kirjan Puhevalta: Kuinka kuulijat vakuutetaan (Otava 2007) ja Sami Miettisen ja Juhana Torkin yhdessä kirjoittaman kirjan Neuvotteluvalta: Miten tulen huippuneuvottelijaksi (WSOY 2008) alkoi aihe jälleen kerran kiinnostaa.

Olenhan hankkinut leivän kuusihenkiselle perheelleni lähes 40-vuotisen työurani ajan juuri puhumalla.

Esimerkkejä puhevallasta

Kun neuvonantajat varoittivat diktaattori Josif Stalinia, että paavi voi loukkaantua hänen toimiinsa, Stalin kysyi neuvonantajiltaan: ”Kuinka monta divisioonaa paavilla on?” Continue reading

Mikä on myyjän ja manipuloijan ero?

Mitä ostat? Mitä on myyminen? Miten on mahdollista vaikuttaa toiseen ihmiseen? Pitäisikö johtajan/esimiehen olla yrityksensä paras myyjä? Hyveellinen on vaikuttaja, paheellinen on manipuloija.

Kun menet huonekalukauppaan ostamaan uuden ruokapöydän, niin mitä ostat? Ostat mukavuutta ja helpoutta, koska vanha ruokapöytä perheen koon kasvettua tuntuu liian pieneltä. Ostat estetiikkaa, koska vanha pöytä ei oikein sovi uuden kodin väreihin. Kenties ostat statusta kertoaksesi vieraillesi, ketä tässä kodissa asuu.

Et siis ostakaan tuotetta, vaan siitä saatavia hyötyjä. Tuote on vain keino, jonka avulla uskot saavasi haluamasi hyödyt. Continue reading