Johtaminen vapaaehtoistoiminnassa

Suomi on kansalaisyhteiskunta, jossa ihmiset tahtovat laajalti auttaa toisiaan ja vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa asioihin. Kansalaisareenan (2018) mukaan niin sanottu neljäs sektori, eli järjestäytymätön kansalaisaktivismi on valtaamassa alaa tunnetumman kolmannen sektorin – muun muassa vapaaehtoisorganisaatioiden – puolelta. Ihmisten vapaa-ajasta käydään jatkuvaa kamppailua. 

Organisaatioihin perustumaton kansalaistoiminta on näkynyt muun muassa ilmastonmuutoksen vastaisessa mielenosoittamisessa, mitä ruotsalainen Greta Thunberg on osaltaan edistänyt merkittävästi. Ihmiset kuitenkin edelleen hakeutuvat mukaan yhdistys- ja kansalaistoimintaan, sillä yhteenkuuluvuuden tunne on aina helpompi saavuttaa jollain tavalla määritellyssä ihmisjoukossa tai yhdistyksessä.

Vapaaehtoisten johtaminenhan on yksinkertaista – vai onko? Olen laatinut vuosien kokemuksen pohjalta check-listan vapaaehtoisten johtajille, niin tuoreille kuin jo konkareillekin.

Continue reading

Kantaako kutsumus?

Työhön voi suhtautua eri tavoin: kutsumuksena, vahvuutena, urana, välineenä, taakkana tai riistona. Miten suomalaiset suhtautuvat työhön? Minkälaiset seuraukset tällä on esimerkiksi työuupumiseen?

Viime vuosina on paljon puhuttu ja kirjoitettu työuupumuksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Rajun jatkuvan muutoksen keskellä elävinä meidän on kuitenkin vaikea havaita läsnäolevien muutosten suuruutta ja vaikutuksia omaan elämäämme. Continue reading