Norminpurkutalkoot, politiikka ja hyve-etiikka

Turhien normien purkaminen nousi teemana tämän tästä esiin eduskuntavaaleja edeltäneissä poliittisissa keskusteluissa. Moni poliitikko esiintyi mielellään vapauden puolustajana ja maalaisjärjen asiamiehenä; sen verran hyviä asioita molemmat, että kelpaahan niillä profiloitua. Mutta tuliko samalla vedettyä tiettyjä aatehistoriallisia linjoja uusiksi tai ainakin siirrettyä niitä hieman? 

Seuraavassa pohdin turhien normien metsästystä hyve-etiikan näkökulmasta. Kirjoituksellani en ota kantaa siihen, mikä on sopiva määrä säätelyä ja millainen määrä normeja on yhteiskunnallemme normaalia.

Pienestä ylitulkinnan vaarasta ja ironisesta otteesta huolimatta normikeskustelun katsominen laajemmasta filosofisesta näkökulmasta antaa perspektiiviä myös yhteiskunnallisten tuulien haisteluun. Näen norminpurkutalkoissa muun ohella myös tiettyä tilausta hyveajattelulle.  Continue reading

Siitä, mikä tekee vapaudesta niin kaunista

Olemme uteliaita, eikä tämä piirre häviä ikääntyessä. Erityisesti kaikki kielletty herättää uteliaisuutemme, ja mikä on kiellettyä, on usein myös paheellista. Kielletty on kuin arkku, joka on pakko avata senkin pelossa, että sen sisällä ei ole mitään tai että kyseessä on ansa. Mutta vasta kun arkku on avattu, sen voima lakkaa kiusaamasta mieltämme. Ilman vapautta emme voi aidosti päästää irti paheista.

Continue reading

Tarvitseeko kohteliaisuudesta kiittää?

Viime viikon puhutuimpia tapauksia on ollut yhdysvaltalaisen Shosana B. Robertsin video, jossa häntä ahdistellaan New Yorkissa 10 tunnin aikana yli 100 kertaa (ks. video YouTubesta). Erityisen mielenkiintoinen kohta videolla on, kun eräs mies pahastuu siitä, ettei Roberts kiitä hänen sanomastaan kohteliaisuudesta.

Vaikka aihe on vakava, tämä kirjoitus ei käsittele itse videota, ahdistelua yleensä, tai edes sitä, onko mainitussa tapauksessa kyseessä todellakin kohteliaisuus, vai pelkästään kohteliaisuuden kaapuun verhottu ahdistelu. Sen sijaan aiheena on, tarvitseeko kohteliaisuudesta kiittää, ja miten moraaliset oikeudet ja velvollisuudet toimivat.

Useilla ihmisillä on nimittäin käsitys, että moraaliset oikeudet ja velvollisuudet toimivat kuten juridiset vastinparinsa, sillä erotuksella, että moraaliset oikeudet ja velvollisuudet eivät perustu lakiin.

Tämä käsitys on kuitenkin täysin väärä. Continue reading

Huikean hieno Hobitti

Peter Jacksonin Hobitin ensimmäinen osa lunastaa lupaukset. Kyseessä on monella tavalla erittäin onnistunut elokuva. Mutta miksi?

Myönnän. Odotukseni eivät hiponeet kattoa, kun kävelin teatterin ovista sisään. Ajattelin: parhaimmillaan Hobitti on samaa perushyvää Jacksonin tallin tuotantoa, jota olemme kiitollisena saaneet männävuosina nauttia. Kuitenkin yllätysmomentti puuttui.

Mietin, kuinka hienoa olisi ollut, jos Guillelmo del Toro olisi pysynyt ohjaajan pallilla. Minua kalvoi epäilys, että alkuperäisen Sormusten Herra –trilogia liikevoima ei enää jaksa pitämään Hobittia ilmassa.

Olin väärässä.

Iluvatarin kiitos. Continue reading

Miksi vapaus on hyvää?

Tosi vapaus ei ole oikeutta tehdä mitä haluamme, vaan sitä, että voimme tehdä sen, mitä meidän tulisi tehdä.

Keskustelimme ystävien kesken vapaudesta. Miksi vapaus on arvokasta? Vai onko se aina hyvää? Miten se pitäisi määritellä?

Aiheesta on kirjoitettu miljoonia sivuja. Erityisen hyödylliseksi olen kokenut Lord Actonin (1834-1902) kuuluisat sanat: Liberty is not the power of doing what we like, but the right of being able to do what we ought. Continue reading