Viisausopin lajit: Mitä viisautta sinulle on suotu?

”Tavallaan maapallossa on liiaksi viisautta, epäili Konsta luodollaan. — Sitä ei jakseta kaikkea käyttää, vaan turvottaa se nupopäät mustansinisiksi…

Viisausopin lajit on: kaukoviisaus, jota on minulla hyvin paljon. Mitä se on?

Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on, niin pitäkööt hyvänään!

Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää…

Continue reading

Epäonnistumisen taito

Lokakuun 13. vietetään kansainvälistä epäonnistumisen päivää. Kyseessä on suomalaislähtöinen hanke, joka tarjoaa mahdollisuuden pohtia epäonnistumisten mahdollisuuksia. Mitä hyötyä mokaamisesta on?

Epäonnistuminen kaiketi sopii suomalaiselle luonteelle.

Suomessa saa epäonnistua, koska Suomessa annetaan anteeksi. Silti meidän on vaikea sanoa äänen, että olemme epäonnistuneet. Miksi?

Koska epäonnistuja on luuseri. Vai onko? Continue reading

Kahdenlaista kateutta: Johtajan opas kateuteen

Kuka sanoi ettei itseään saisi verrata muihin? Ihminen vertaa kaikkea ja kadehtii luonnostaan, sitä on vaikea muuttaa. Kateutta on kuitenkin kahdenlaista: tuhoavaa sekä rakentavaa.

Jos kateutta ei voi poistaa, niin ehkä sitä voi hienosäätää?

Tuhoava kateus

Tuhoava kateus syntyy kun toisen menestys tuntuu ansaitsemattomalta.

  • Kollegasi aloitti vuosi sitten. Sinulla on samasta hommasta jo kolmen rankan vuoden kokemus. Sinä jatkat nykyhommissa, kollegasi ylennetään.
  • Kaverisi luki tenttiin yhden illan katsellen samalla live-lähetystä Big Brother -talosta. Sinä pänttäsit niska limassa viikon päivät hautautuneena kirjaston uumeniin. Itse läpäisit rimaa hipoen, kun taas kaverisi sai täydet pisteet.

Kun menestys tuntuu epäoikeudenmukaiselta, se huutaa oikaisua. Menestyjän olisi hyvä pudota pari askelta, takaisin ”oikeudenmukaiselle” tasolle. Tätä pudotusta ollaan myös tarvittaessa valmiita pikkuisen avittamaan. Continue reading

Gentle Action puhuttelee sankarillisiin yksilösuorituksiin taipuvaisia johtajia

David Peat: Gentle action: Bringing Creative Change to a Turbulent World (Pari Publishing 2008), 174 sivua.

”Gentle action” on vedessä kellumista muistuttava toimintatapa: ei näyttävää ja energiaa tuhlaavaa räpiköintiä, vaan minimaalisia liikkeitä veden virtauksia tunnustellen. David Peatin teesien uskoisi puhuttelevan sankarillisiin yksilösuorituksiin taipuvaisia johtajia.

Aiemmin fyysikkona toiminut David Peat johtaa perustamaansa Pari Center for New Learningia Toscanassa. Hänen ystäväpiiriinsä ovat kuuluneet niin Albert Einstein (1879–1955), filosofi Krishnamurti (1895–1986) kuin atomipommin kehittäjä Robert Oppenheimer (1904–1967). Continue reading

Pomon paheet – ja parannuksen portit

Pomoilla on tiettyjä tyyppipaheita. Ne ovat kuin tyyppiviat autoissa: voit lähes luottaa siihen, että joitakin niistä löytyy, kun katsoo ympärilleen – ja peiliin. 

Tasa-arvon nimissä todettakoon, että jotkut paheista ilmenevät lähinnä miehissä – siinä pomojen dominoivassa alalajissa. Continue reading

Kaunis, viisas ja stressitön sinä 5 minuutissa

Olipa lipevä otsikko. Noita näkee iltiksessä. Ja naistenlehdissä.

Onko iltalehtien lukijoihin tai naisiin vetoavassa otsikossa jotain vikaa?

Haa! Tämä on siis naistenblogi?

Sekin. Ja Suomen suosituin paternalismiblogi ja paljon muuta.

Tosi hauskaa. Mutta tuo otsikko?

En valehtele! Paitsi tuon stressin osalta. Vaikka liika stressi tappaa, niin täysin stressitön olo ei ole tavoiteltavaa. Stressistä on hyötyä, mutta nyt ei puhuta siitä. Continue reading

Hitaan järjen kritiikki – hyveet ymmärtämisen ehtona

Hitaan järjen kritiikki (Perussanoma 2011) on yllättävä kirja typeryydestä ja järkevyydestä. On vaarana, että tämä pienen kustantamon julkaisema mainio teos jää vaille sitä huomiota, jonka se ansaitsee. On myös syytä olettaa, että Hyvejohtajuus-sivuston lukijat saattavat olla kirjasta kiinnostuneita. Syy käy ilmi tämän arvion loppupuolella.

Erimielisyydet ja niistä nousevat konfliktit ovat niin oman pienen lähipiirimme kuin koko ihmiskuntamme rasite. Ongelma on globaalia mittaluokkaa. Minkälaista lääkettä olisikaan, jos erimielisyyttä osattaisiin ymmärtää ja sen kanssa osattaisiin elää paremmin? Ja kuinka mahtavaa olisikaan, jos saisimme nostettua ymmärryksemme ja tiedon hankintakykymme sille tasolle, että nuo rasitteet vähenisivät oleellisesti?

Tämä kirja tarjoaa tuota lääkettä ja mahtavuutta. Oletko valmis ensimmäiseen annosteluun? Continue reading

Hyveräätälillä

Ensimmäinen nopeasti hankittu rippipuku roikkuu päällä liian väljänä, toinen ylioppilaspuku kiristää sieltä jos täältä. Niin hyveetkin. On syytä käydä vähintään oman pääkopan sisällä hyveräätälillä valitsemassa se parhaiten istuva hyve tämänhetkiseen elämän juhlaan.

Ensimmäinen rippipukuni, hyve, josta inspiroiduin tietoisesti, oli 90-luvulla rohkeus. Se oli jo silloin muodissa. Kävin amerikkalaisten menestysvalmentajien ja Jari Sarasvuon kursseja ja luin kirjoja, joissa osallistujia rohkaistiin olemaan rohkeita, haastamaan rohkeasti itsensä rikkomaan rajoja. Continue reading

Kannustimet ja viisas johtajuus

Ystäväni ja minä opetamme yliopistossa. Opettaminen on eräänlainen kutsumusammatti. Sitä ei tehdä rahasta.

Opettajien motivaation kannalta voisi kuitenkin olla tarpeen, että yliopiston johto miettisi raha-asioita tarkemmin. Selitän miksi.

Palkkio työn mukaan

Ystäväni opettaa teologisessa tiedekunnassa suosittua C.S. Lewis -kurssia. Kurssi järjestettiin tänä keväänä ensimmäistä kertaa. Sen suosio yllätti sekä luennoitsijan että tiedekunnan.

Suosion varjopuoli on opettajan lisääntyvä työtaakka.

Continue reading

Analogian logiikka (ja mediapaasto)

Analogian eli rinnastuksen logiikan ymmärtäminen, vaikka se terävöittää yhteiskunnallisesti valveutuneen johtajan medialukutaitoa, saattaa samalla johtaa mediapaastokaipuuseen.

Timppa haki töitä. Hän päätti käyttää charmiaan hyväkseen ja hurmata naispuoliset työhaastattelijat. Ja hän onnistuikin saamaan paikan. Luultuaan Timpan taktiikasta, Timpan ystävätär Tarja kommentoi: ”Timppa luikerteli sisään kuin käärme.”

Emme tiedä, oliko kyseessä vitsi, moite vaiko kehu. Varmaa on vain se, että sanoessaan ”luikerrella kuin käärme” Tarja käytti analogiaa.

Mikä on analogia? Miksi ylipäätään käytämme analogioita? Continue reading

Hyveiden hauraus, osa 2

Kaksiosainen kirjoitussarja hyveiden haurauden ongelmasta, osa 2. Auttavatko hyveet navigoinnissa? Pysyviä ja vahingoittumattomia hyveet eivät ole, mutta niillä on ratkaiseva rooli kriisinhallinnassa.

Ensimäisessä kirjoitusosassa tarkasteltiin hyveitä yleisluontoisesti. Selvitettiin motivaation osuutta ja periaatteiden ja voimavarojen tärkeyttä. Tietoisuus hyveiden toiminnasta auttaa ennakoimaan tilanteita ja kehittämään hyveitä. Tiedetään, että esimerkiksi kärsivällisyys saa kolauksen, jos ei saa nukutuksi hyvin, ja että mieli ei ole niin kirkas, jos jättää aamulenkin väliin. Kun hyveistä tehdään rutiinia, ne asuttavat ihmistä ja toimitaan hyveellisesti jo tottumuksesta.

Pysyviä ja vahingoittumattomia hyveet eivät kuitenkaan ole.

Continue reading

Euroopan Unioni viisautta etsimässä

Euroopan Unionin päättäjillä ei ole helppo tehtävä. Pelkkä hyvä tahto ei riitä. Käytännöllisen viisauden (prudentia) hyve nousee avainasemaan, kun pohditaan eri ratkaisuvaihtoehtoja ja tehdään päätöksiä.

Uusi vuosi on jälleen alkanut. Ennen vuoden vaihdetta tiedotusvälineissä on uumoiltu tämän tästä millaiselta pörssikurssit ja euron asema mahtavat näyttää markkinoiden avauduttua lomien jälkeen.

Euroopassa on jo toista vuotta suunniteltu, kehitelty ja yritetty saada aikaan ratkaisuja, jotka rauhoittaisivat markkinoita. Mutta todennäköisesti, kuten olemme jo ennen vuoden vaihdetta usein saaneet seurata, rauhoittuminen tulee toistaiseksi olemaan vain tilapäistä.

Mikä hommassa on niin vaikeaa? Miksi EU maiden johtajat eivät vai yksikertaisesti tee päätöksiä, jotka sitoisivat kaikkia ja kaikki olisi sitten selvää? Onko maiden johtajien toiminnassa jotain vikaa, eikö ammattitaito riitä vai mistä on kysymys?

Tuon esille erilaisia näkökohtia, jotka valaisivat ainakin minua. Continue reading

Viisas johtaja tekee virheitä

Älä odota varmuutta, jos sitä ei ole. Opi nopeasti ja korjaa nopeasti.

”Mitään en kadu”, totesi Jouko Karvinen Kemijärven tehtaan lakkautuksen jälkimainingeissa (Talouselämä, 5.3.2009). Et siis tee virheitä?, häneltä tivattiin jälkeenpäin. ”Teen jatkuvasti virheitä.”

Hyvin sanottu. Vastaus kiteyttää käytännöllisen viisauden paradoksin. Virheitä ei välttämättä tarvitse katua.

Älä odota varmuutta, jos sitä ei ole

Epävarmuus ja virheiden tekeminen ovat etenkin nuorten esimiesten suurimpia haasteita. Pätevyys on vielä osoittamatta, joten virheet näyttävät pahalta. Virheiden tekemisestä on yleensä vain huonoja kokemuksia (koulusta varsinkin). Continue reading

Hyvän työn tekijät

Olen aina pitänyt Esa Saarista fiksuna tyhjänpuhujana. En tosin enää.

Oikeastaan tämän jutun lähtökohta ei ole Esa Saarinen vaan Howard Gardner – tuo maailmankuulu monien älykkyyksien (multiple intelligences) teorian kehittäjä. Hän vieraili toukokuun lopulla puhumassa Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) järjestämässä tilaisuudessa hyvän työn tekijöistä. Panelisteina olivat läsnä Sari Baldauf ja Esa Saarinen.

Tarkempi käännös Gardnerin projektista olisi kenties hyvän työskentelyn elementit, mutta se ei kuulostaisi lainkaan yhtä napakalta suomen kielellä. Kyse on siis 1990-luvulla aloitetusta tutkimushankkeesta The Elements of Good Work, jonka tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät saavat ihmiset omistautumaan työlleen ja pitämään siitä.

Kysymys on äärimmäisen ajankohtainen. Toisaalta pohditaan ikääntyvän väestön työssä jaksamisesta, toisaalta huolia herättää nuorison asenne työskentelyä kohtaan. Johtajilla on edessä suuria haasteita. Continue reading

Tiedon rakastamisesta

Yksi hyvän johtajan ominaisuus on terve suhde tietoon ja tiedonhankintaan. Hän osaa erottaa olennaisen tiedon epäolennaisesta, mutta ymmärtää, että myös joutavuudella voi olla oma rakentava merkityksensä. Mutta kuinka Michael Bay tähän liittyy?

Ihmisten elämä koostuu pitkälti erilaisten asioiden haluamisesta—jopa siinä määrin, että meidän olemuksemme muotoutuu käytännössä sen mukaan mitä me rakastamme tai himoitsemme.

Ihmiset haluavat tulla rakastetuiksi ja arvostetuiksi. He haluavat omaisuutta, valtaa, seksiä ja ystäviä. Aristoteleen Metafysiikassa esittämän kuuluisan lauseen mukaan ihminen haluaa myös tietää.

Mikään näistä halun kohteista ei ole sinänsä pahaa, mutta ne voivat muuttua sellaiseksi silloin, kun niitä ei rakasteta, vaan himoitaan. Himolla tarkoitan tässä yhteydessä halua, joka toteutuu joko väärässä kontekstissa tai muuten väärällä tavalla.

Tässä esseessä keskityn nyt tarkastelemaan miten tietoa ja tietämistä tulisi rakastaa oikein. Continue reading

Kauneus, totuus ja hyve: vaarallinen taide

Taide yleensä herättää vahvoja tunteita. Onko se hyvä vai paha asia? Hyveteorian mukaan se riippuu tapauksesta.

Vuosia sitten luin erään taidehistorioitsijan väittävän, että Pablo Picasson taide kulki käsi kädessä hänen moraalisen elämänsä kanssa.

Etenkin kun hänen ihmissuhteensa – erityisesti avioliittonsa – olivat kunnossa, hänen taiteensa oli lähes perinteistä ja realistista (Picasso osasi myös maalata). Mutta hänen suhteidensa rikkoutuessa ja hänen langetessaan elostelijan elämään, Picasso turvautui kubismiin ja surrealismiin.

En osaa arvioida väitteen todenmukaisuutta. Mutta on helppo kuvitella, että taiteesta voi tulla keino paeta todellisuutta ja ikään kuin pakottaa todellisuus omaan, väärentyneeseen visioon asioista sen sijaan, että mukautuisi itse todellisuuteen. Continue reading

Käytännön viisautta johtamiseen

Talonpoikaisjärki tai käytännöllisyyden viisauden hyve (prudentia) tukee päätöksentekoa se jokaisessa vaiheessa: valmistelussa, harkinnassa ja päätöksen toimeenpanemisessa.

Istun mökillä nojatuolissa. Katson ikkunasta ulos. Ulkona on puolimetriä lunta. Lumi peittää puiden oksat. Pikkulinnut ovat kerääntyneet lintulaudoille ruokailemaan. Ne näyttävät hyvin pyöreiltä. Muutamia lumihiutaleita leijailee taivaalta. Naapuritalon piipusta nousee ohut ja suora savu. Tiellä näkyy satunnaisesti joku auto. On niin hiljaista, että kuulen välillä vain keittiön jääkapin hyrisevän.

Olen lähdössä muutaman tunnin kuluttua kotiin. Continue reading

Hyvä johtaja ohjaa itse ajatuksiaan

Lauri Järvilehto käsittelee ajatuksenjuoksua ja puhuu ajattelun ammattilaisesta. Hyvä johtaja on ajattelun ammattilainen, sillä johtajuus on omien ajatuksiensa ohjausta ja hallintaa.

”Normaali ajattelutoiminta on pääsääntöisesti reaktiivista. Ajattelemme siis useimmiten sitä, mikä nyt sattuu päähän pälkähtämään. Ajattelun ammattilainen pyrkii puolestaan proaktiiviseen ajatteluun. Proaktiivinen ajattelu tarkoittaa omista mielenkiinnon kohteistamme syntyvää ajattelua. Proaktiivista on esimerkiksi arvoituksen ratkaiseminen tai artikkelin työstäminen, päättelytyön tekeminen, mietiskely tai vaikkapa haaveilu.”

Miten ajattelen pääni ulkopuolella? [Ajattelun ammattilainen]