Onko opintotuesta tullut pyhä lehmä?

Suomi on opiskelijoiden paratiisi. Yliopisto on maksuton. Opintotukea saa 300 000 ihmistä. Jokainen saa noin 500 euroa käteen joka kuukausi. Tämä maksaa vuodessa 765 miljoonaa euroa. Onko opintotuki pyhä lehmä vai kestääkö se kritiikkiä? 

Vähän aikaa sitten hallitus pääministerin johdolla antoi ymmärtää, että opintotukijärjestelmä voitaisiin muuttaa lainapainotteiseksi. Opiskelijat lähtivät barrikadeille. 20.3. noin viisituhatta opiskelijaa kokoontui Helsingin kaduille puolustamaan oikeuttaan opintorahaan ja asumislisään.

Ajaako tämä suomalaisten yhteistä hyvää? Continue reading

Miksi ahkeria opiskelijoita sakotetaan?

”Minusta on käsittämätöntä, että työssäkäyvää opiskelijaa rangaistaan ahkeruudesta”, kirjoittaa 22-vuotias opiskelija Lauri Skön. Valtiovallan pitäisi viestiä opiskelijoille, että ylimääräinen ahkeruus ei ole pahe. Miten opintotukijärjestelmää tulisi muuttaa?

Opintotukijärjestelmän uudistamista pohtimaan asetettu työryhmä luovutti joulun alla raporttinsa kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle. Työryhmän mukaan opintotukijärjestelmää voisi rukata esimerkiksi sitomalla opintotuki indeksiin ja lisäämällä opintotuen lainapainotteisuutta.

Opiskelijat lienevät Suomen ainoa ihmisryhmä, jonka oletetaan nostavan lainaa pelkkää elämistä varten. Continue reading

Akatemian paheista

Hyvä ajattelu edellyttää moraalista selkärankaa, jonka pettäminen johtaa myös älyllisiin paheisiin, sanoo filosofi Aku Visala. Hän neuvoo, miten akatemian paheista pääsee eroon.

Olin jonkin aikaa sitten tunnetun brittifilosofin, Basil Mitchellin, hautajaisissa Oxfordissa.

Hautajaisissa useampi Mitchellin kollega muisteli häntä lämpimästi esikuvallisena ajattelijana ja ihmisenä. Vaikka Mitchell tunnettiin kristillisestä vakaumuksestaan, hänen älyllistä avoimuuttaan ihailtiin ja kunnioitettiin. Hän halusi ymmärtää vastustajiaan mahdollisimman hyvin ja parantaa heidän argumenttejaan. Mitchell osoitti kunnioitusta niillekin, jotka eivät voineet sietää hänen omia älyllisiä ja moraalisia (ja uskonnollisia) näkemyksiään.

Basil Mitchell on hyvä esimerkki älyllisten ja moraalisten hyveiden yhteenkuuluvuudesta. Continue reading

Tee itsestäsi mestariajattelija

Kuinka ajatella paremmin? Lauri Järvilehdon esikoisteos Tee itsestäsi mestariajattelija (Tammi, 2012) on varsinainen sudenpentujen käsikirja.

Obi-Wan Kenobin mukaan Voimalla voi vaikuttaa helposti heikkojen mieliin. Näin ehkä kaukaisissa galakseissa. Tässä kotoisassa galaksissamme on jo suuri saavutus, jos pystyy vaikuttamaan edes joskus hiukkasen omaan mieleensä.

Filosofi Lauri Järvilehto on kirjoittanut kirjan, jossa hän hyödyntää uusimpia kognitiotieteiden tuloksia ja pyrkii rakentamaan niiden pohjalle malleja, joita kuka tahansa voi hyödyntää ja parantaa näin ajatteluaan.

Järvilehdon tehtävä ei ole helppo. Kognitiotieteiden ja mielenfilosofian kenttä on tätä nykyä varsin sotkuinen. Continue reading

Suurten opettajien salaisuus

Rakkaus oppiaineeseen ja rakkaus opiskelijaan. Tämä kaksoisrakkaus on suurten opettajien salaisuus. Periaate on sovellettavissa työhön kuin työhön.

Pian alkaa rakkauden filosofian kurssini Helsingin yliopistossa. Ilokseni sain kuulla, että ilmoittautuneita on jopa enemmän kuin viime vuonna, jolloin puhuttiin jo opiskelijaryntäyksestä.

Tällä kertaa sukupuolijakauma on tasapanoisempi kuin viimeksi, kiusottelevien kollegojeni harmiksi. Continue reading

Johtajan rohkeudesta

Hyvän johtajan yksi tuntomerkki on rohkeus. Rohkeus on hyve, joka sijoittuu pelkuruuden ja yltiöpäisyyden välimaastoon.

Rohkeuteen liittyy olennaisesti kyky hallita oikein yleensä negatiivisiksi koettuja tunteita, erityisesti pelkoa ja ahdistusta. Joskus pelkoa tulee kunnioittaa, joskus se tulee ylittää. Jollekulle pelon ylittäminen tietyssä tilanteessa on hyve, mutta toiselle se voi olla pahe.

Pidämme rohkeana yleensä henkilöä, joka voittaa pelkonsa. Rohkean ei tarvitse tuntea pelkoa joka kerta, kun hän on valintatilanteessa. Esimerkiksi laskuvarjojääkäri on voinut olla kauhusta jäykkänä ennen ensimmäistä hyppyään, mutta sen jälkeen jokainen hyppy on tuntunut aina vain helpommalta. Tällöin rohkeus on muodostunut habituaaliseksi hyveeksi, joka toistettuna on tullut osaksi hänen persoonaansa ja luonnettaan. Vastaavassa tilanteessa jokamies tuntisi pelkoa, mutta hän ei, koska  on toiston avulla voittanut sen.

Rohkeuden ydin

Kuitenkin tämä määre on liian suppea, jotta voisimme kuvata rohkeutta hyveenä. Hyveellisesti rohkea voittaa pelkonsa oikeista motiiveista. Henkilö voi siis olla rohkea olematta hyveellinen tai myöskään sortumatta yltiöpäisyyteen. Hyveellisesti rohkealla täytyy olla jokin hyveellinen motiivi toiminnalleen. Continue reading

Tiedon rakastamisesta

Yksi hyvän johtajan ominaisuus on terve suhde tietoon ja tiedonhankintaan. Hän osaa erottaa olennaisen tiedon epäolennaisesta, mutta ymmärtää, että myös joutavuudella voi olla oma rakentava merkityksensä. Mutta kuinka Michael Bay tähän liittyy?

Ihmisten elämä koostuu pitkälti erilaisten asioiden haluamisesta—jopa siinä määrin, että meidän olemuksemme muotoutuu käytännössä sen mukaan mitä me rakastamme tai himoitsemme.

Ihmiset haluavat tulla rakastetuiksi ja arvostetuiksi. He haluavat omaisuutta, valtaa, seksiä ja ystäviä. Aristoteleen Metafysiikassa esittämän kuuluisan lauseen mukaan ihminen haluaa myös tietää.

Mikään näistä halun kohteista ei ole sinänsä pahaa, mutta ne voivat muuttua sellaiseksi silloin, kun niitä ei rakasteta, vaan himoitaan. Himolla tarkoitan tässä yhteydessä halua, joka toteutuu joko väärässä kontekstissa tai muuten väärällä tavalla.

Tässä esseessä keskityn nyt tarkastelemaan miten tietoa ja tietämistä tulisi rakastaa oikein. Continue reading