Miten minimoida riidat työssä ja kotona?

Lapsi on viivytellyt kouluun lähdön kanssa, kun viestit kavereille ovat olleet repun pakkaamista ja pukeutumista tärkeämpiä. Vanhemman keittiöstä huikatut kehotukset valmistautumisesta ovat menneet ohi korvien. Nyt on jo kiire ja tavarat ovat hukassa. “Koulu on tyhmää, ihan sama jos myöhästyn!” Mitä – ja ennen kaikkea miten – sanot lapselle tässä tilanteessa?

Työpaikalla projektivastuut on jaettu kuukausi sitten. Nyt on kolmas projektikokous ja yksi kolmesta vastuuhenkilöstä, jonka vastuulla olevat osa-alueet ovat melkoisen alkutekijöissään, alkaa kritisoida sitä, miten projektin vastuut on jaettu. Sinä olet projektijohtaja. Mitä ja miten sanot antisankarille? Continue reading

Bonjour – Mitä se olisi suomeksi? Kokeile itse!

Vietin talven Ranskassa. Siellä ollessani mietin, mitä haluaisin tuoda tullessani ranskalaisesta elämäntyylistä Suomeen? Toisin mukanani ihmisten tavan tervehtiä toisiaan. Ei vain tuttuja vaan tuiki tuntemattomia kanssaeläjiä. Ei vain juhlassa vaan tavallisen arjen keskellä.

Juoksin aurinkoista Etelä-Ranskan merenrantaa ja kuulin “Bonjour!” lenkkeilijöiden ohittaessa toisensa. Aloin kääntää katseeni vastaantulijoihin, vastata tervehdykseen ja huomasin nopeasti kuuluvani tervehtivien juoksijoiden joukkoon. Continue reading

Näin sinusta tulee huipputyyppi

Hyvä ihminen on hyväntahtoinen ja ystävällinen. Itsekeskeinen elämä on lopulta tyhjää. Menestymisen edellytys ei ole toisten nujertaminen. Tämä kirjoitus tarjoaa nopeita ja yksinkertaisia keinoja siihen, kuinka sinusta voi tulla parempi ihminen.

Hyveet voivat helposti jäädä epämääräiseksi hötöksi. Ne kuulostavat hyvältä, mutta niistä voi olla vaikeaa saada kiinni. Tarvitaan konkreettisia tekoja, ei vain kauniita ideoita.

Lopulta kyse on kuitenkin erittäin yksinkertaisista asioista, jotka varmasti jo tiedätkin. Konkreettisina tehtävinä hyveistä tulee helposti toteutettavia. Yksittäinen hyvä teko ei ole liian ankara tavoite kenellekään. Continue reading

Tervehtimisen voima

Keväällä käytiin eri medioissa vilkasta keskustelua siitä, miten kohtaamme toisemme. Keskustelu tiivistyi siihen, miten tervehdimme toisiamme. Aihe on sama, josta olen usein keskustellut työyhteisöissä. Aihe tuntuu monesta ensi turhauttavalta, sillä olemmehan kaikki työelämässä hyvin käyttäytyviä ja kohteliaita. Kun kuitenkin jatkaa kysymällä, millainen kulttuuri täällä on tervehtimisen suhteen, alkaa kuva kirkastua.

Ensimmäinen vastaus yleensä on, että totta kai tervehdimme kaikkia. Huomenet sanotaan vastaantulijoille. Tai ainakin tutuille. Tai ainakin vastataan, kunhan toinen tervehtii ensin. Jos ei satu olemaan jotain muuta meneillään samaan aikaan.

Porukkaa alkaa usein jo hieman hymyilyttää, kun huomataan, ettei tervehtiminen ihan niin itsestään selvää olekaan. Continue reading

Viha tuhoaa ja rohkeus rakentaa

 

Tunnistatko seuraavat visiot: työkaveri haukkuu toista, vanhempi huutaa lapselleen julkisella paikalla, luet somesta ärsyttävän epäselviä kommentteja, joku täysin tuntematon ihminen toimii vihamielisesti tuntemattomia kohtaan. Listaa on helppo jatkaa.

Ihmistä on aina kiehtonut ajatus elämän salaisuudesta. Erityisesti sen pitkäikäisyydestä. Hämmentävän yhdenmukaisia ovat kertomukset, joita jakavat pitkän ja hyvän elämän eläneet ihmiset: tulevatpa he sitten Brasilian viidakosta, Välimeren maista, Aasiasta tai Pohjolasta. Näitä kaikkia kertomuksia yhdistää rohkeus omaa elämää kohtaan. Rohkeus ajatella myönteisesti, antaa anteeksi ja elpyä vastoinkäymisistä. Continue reading

Ystävällisyyden vallankumous

Haluatko nautinnollisempaa ja parempaa elämää? Jätä self-help ja ryhdy sen sijaan tekemään hyvää toisille. Paremman elämän vallankumous on siinä, että alat ajattelemaan enemmän toisia ihmisiä. Sen vahvistavat tiede ja arjen kokemukset. Ystävällisyys on nautinnollinen hyve. Continue reading

Käytös 10 koulussa – entä nyt?

Koululaisten käyttäytymisen rajat ovat olleet julkisen keskustelun kuuma aihe. Mutta miten koulussa käyttäydytään verrattuna työelämään ja aikuisiin? Mitä tapahtuu luokkahuoneen vaihduttua neuvotteluhuoneisiin?

Koulutodistuksessa arvioidaan käytös, siitä saa jopa numeron. Erikoispalkintona kouluissa jaetaan lisäksi vieläkin hymypoika- ja hymytyttöpatsaita Hyvän Toveruuden kunnianosoituksena. Kiitettävään käytökseen kuuluu mm. seuraavantyyppisiä kriteereitä: Continue reading

Hyvän puhumisen vallankumous

Sanoissasi on mahtava voima. Niillä voit loukata ja jättää syvät haavat. Mutta puhumalla voit myös tehdä toiselle hyviä tekoja, joista jää voimakas jälki. Voit nostaa toista, ladata häneen uutta voimaa ja valaa itsearvontuntoa. Et tarvitse suuria sanoja – vain vilpittömyyttä, rehellisyyttä ja hyvää tahtoa.  

Olen viime aikoina pohtinut retoriikan ja hyveiden suhdetta. Retoriikka ajatellaan usein eettisesti arveluttavaksi manipulaatioksi tai sitten sisällöltään ontoksi sanoilla kikkailuksi. Eikö tällaisesta ole hyveet kaukana?

Pidän tuollaista käsitystä retoriikasta rajoittuneena. Vaikka taitava puhuja voikin johtaa kuulijansa pahoille teille, voidaan samoja taitoja käyttää myös hyvien asioiden edistämiseen.

Continue reading

Loukkaantumisen opas: Tulisiko loukkauksia oppia sietämään?

Minkälainen on loukkaantumisen logiikka? Pitääkö meidän edistää totuutta, vaikka joku voi loukkaantua? Tulisiko loukkauksia oppia sietämään?

Viime keväänä englantilainen koomikko ja näyttelijä Ricky Gervais esiintyi lehden kannessa ristiinnaulittuna ilman paitaa, ja hänen rintaansa oli kirjoitettu isolla ”Ateisti”. Vieressä oli lainaus haastattelusta, jossa Gervais oli sanonut, että hänellä on oikeus loukata ja uskovaisilla on oikeus loukkaantua.

Gervais on ainakin Iso-Britanniassa tunnettu ateisti, ja useat hänen stand-up rutiininsa irvailevat uskonnoille. Tämä on nähtävästi loukannut joitakuita. Continue reading