Hyvejohtajuus.fi — Johtajuudesta elämäntapa

Olen aina pitänyt Esa Saarista fiksuna tyhjänpuhujana. En tosin enää.

Oikeastaan tämän jutun lähtökohta ei ole Esa Saarinen vaan Howard Gardner – tuo maailmankuulu monien älykkyyksien (multiple intelligences) teorian kehittäjä. Hän vieraili toukokuun lopulla puhumassa Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) järjestämässä tilaisuudessa hyvän työn tekijöistä. Panelisteina olivat läsnä Sari Baldauf ja Esa Saarinen.

Tarkempi käännös Gardnerin projektista olisi kenties hyvän työskentelyn elementit, mutta se ei kuulostaisi lainkaan yhtä napakalta suomen kielellä. Kyse on siis 1990-luvulla aloitetusta tutkimushankkeesta The Elements of Good Work, jonka tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät saavat ihmiset omistautumaan työlleen ja pitämään siitä.

Kysymys on äärimmäisen ajankohtainen. Toisaalta pohditaan ikääntyvän väestön työssä jaksamisesta, toisaalta huolia herättää nuorison asenne työskentelyä kohtaan. Johtajilla on edessä suuria haasteita. Lue lisää »

Hyvä ystäväni kävi seminaarissa, josta matkaan tarttui Suomen Mielenterveysseuran esite “Hyvän mielen voimasanat”. Peruskauraa tai huippunerokkaita, luet ajatuksen kanssa tai ilman, miten näihin suhtautuukin, ne ovat hyviä sanoja, hyvän mielen sanoja.

Huomaathan, että vaikka seuraavat eivät suoraan puhu onnesta, niin onnellisuus on, myös tutkimusten mukaan, pitkälti alla mainittuja asioita.

1. Arvosta itseäsi

Opettele kuuntelemaan tunteitasi ja tarpeitasi. Hyväksy itsesi sellaisena kuin olet.

2. Pidä yhteyttä ystäviin

Nauru on ilmainen ilo ja jaettuna sen voima moninkertaistuu. Ystävät ovat tärkeä tuki myös silloin, kun elämä koettelee.

3. Puhu ja kuuntele

Ihmissuhteita pitää hoitaa. Parhaiten se onnistuu, kun opettelet keskustelemaan sinua kiinnostavista asioista. Lue lisää »

Jalkapallo tarjoaa erinomaisia esimerkkejä yksilöllisten hyveiden ja yhteisöllisten järjestelmien keskinäisten suhteiden pohtimiseen.

Seuraan mestaruussarjan ottelua. Tilanne on ensimmäisen puoliajan jälkeen erittäin tasaväkinen, vaikka vieraileva joukkue johtaa 1 – 0. Ottelu on ollut melko puhdas muutamaa tahatonta rikettä lukuun ottamatta.

Alkaa toinen puoliaika. Kotijoukkue ottaa ohjat käsiinsä ja painostaa voimakkaasti, joka johtaa nopeasti tasoitukseen. Tilanne on 1 – 1.

Nyt kotijoukkueella on hyvät mahdollisuudet mennä johtoon. Nopean avauksen jälkeen yksi sen pelaajista on pääsemässä puolustajien välitse läpi, mutta puolustajat tönivät hänet nurin. Seuraa vapaapotku.

Potku epäonnistuu ja tilanne raukeaa.

Ei aikaakaan kun jo uusi nousu tulee vasenta laitaa ylös. Vastapuolen pelaaja heilauttaa kädellään pallon pois. Tuomarit eivät näe tapahtunutta eivätkä myöskään katkaise peliä. Kotijoukkueen pelaajat protestoivat — tuloksetta. Lue lisää »

Kun ihminen laittaa itsensä tekemään kahden tehtävät, niin kiirehän siinä tulee. Mutta mistä niitä tehtäviä tulee ja mitä asialle voi tehdä?

Kiire-sarjan ensimmäinen osa kertoi alueen, jolla nyt liikutaan. Jatkuva kiire on henkilökohtainen valinta emmekä halua luopua siitä, kunniamerkistästämme.

Syitä kiireeseen

Kiireen taustalla on monta tekijää. Tässä joitakin:

• Se on helppoa (yritäpä olla kiireetön)
• Siitä tulee huippufiilis (uskomattomat tulokset, uskomattomilla takarajoilla — ja siihen jää koukkuun)
• Emme osaa elää ilman kiirettä
• Tavaramme itsessään (pöydällä lojuva kirja sisältää kutsun lukemaan)
• Tavaroiden, myös elämää helpottavien tavaroiden ylläpito (auto vaatii huoltoa, tietokone päivityksiä)
• Elämme jatkuvassa muutoksessa ja muutos vaatii resursseja (opiskelu, tuttujen toimintatapojen uusiminen)
• Kiireestä luopumisen ajatus pelottaa (menetämmekö jotain?)
• Suuriin asioihin tarttuminen pelottaa (pikkujuttuja mukava puuhastella)

Todelliset syyt kiireeseen

Useimmat syyt, myös edellä mainitut, juontavat juurensa lopulta kahteen pääsyyhyn. Lue lisää »

Kun yritys laittaa yhden henkilön tekemään kahden työt, niin kiirehän siinä tulee. Mutta miksi myös pitkällä sapattivapaalla tulee niin julmettu kiire?

Kiire-sarjan ensimmäinen osa pohjustaa lukijan kiireen poistamista varten. Tämä on lyhyt, jotta jokainen ehtii sen lukea.

Kiire on hieno homma

En nyt puhu ulkoisista tekijöistä johtuvista kiirepiikeistä, vaan jatkuvasta henkilökohtaisesta kiireestä, joka tuntuu syövän lailla vaivaavan kaikkia yhteiskunnan jäseniä — eläkeläisestä toimariin. Tämä kiire on samaa sarjaa kännitoilailujen kanssa. Sekä kiire että kännitoilailut nähdään virallisesti huonoina asioina, mutta käytännössä molemmilla ylpeillään. Lue lisää »

Yksi hyvän johtajan tuntomerkki on nöyryys. Sillä tarkoitetaan totuudessa elämisen tottumusta. Ihminen, joka tekee päätöksiä tämän perusteella, tekee hyviä päätöksiä.

Lähes päivittäin olemme voineet lukea ja kuulla hallitsijoiden ja ns. julkkisten arvosteluja. Jossakin päin maailmaa on valtaa pitävät vaihdettu äänestyksen, väkivallan tai skandaalin jälkeen. Taustalla on saattanut olla vaalipetosta, korruptiota, yksityiselämän skandaaleja tai tekaistuja syytteitä. Järjestetään lakko, vaaditaan eroa. Joskus on vaikea tietää asioiden tosi laita, koska mediassakaan ei aina esiinny yhtä totuutta.

Me niin sanonut rivikansalaiset olemme hymistellen, joskus sarkastisesti tai jopa ivaten tai kauhistellen seuranneet myös omien ministereidemme muistin toimivuutta. (Poikkavatko he tosiaan niin paljon meistä itsestämme.)

Mitä yhteistä on Adolf Hitlerillä, Josef Stalinilla, Florence Nightingalella, Äiti Teresalla ja Aleksandr Solženitsynilla?

Paljonkin. Lue lisää »

Rakas Taivaanisä,
lähetä vaatteita kaikille niille köyhille naisille,
joita isi auttaa tietokoneella.
Amen.

Moni on huomannut, että hyvejohtajuusblogin vakituisten kirjoittajien joukossa ei taida olla muodikkaita pornografian puolestapuhujia. Syy tähän on yksinkertainen: pornografia syö maata johtajuuden alta.

Ilmiö on niin hyvin ja laajalti dokumentoitu, että me datauskovaiset suomalaisetkaan emme enää sitä epäile niin kuin joskus. Sen haitalliset vaikutukset työelämään ovat hyvin tiedossa, mutta joskus ne esitetään yksipuolisesti tehokkuuden näkökulmasta. Tilannetta olisi hyvä tarkastella myös johtajan henkilökohtaisten hyveiden näkökulmasta.

Porno ja moralismi

Pornokeskustelussa esiintyy moralismia. Monet nimittäin moralisoivat pornovastustajia. Ja mainosmiehet syyttävät heitä seksuaalivastaisiksi tiukkapipoiksi. Lue lisää »

Vakuutuspetos on vahva sana, joten ihmetyttää että edes harkitsin moiseen ryhtymistä. Siinä hetkessä se tuntui kuitenkin oikeutetulta, siis oikeudenmukaiselta.

Oma vakuutusyhtiöni tarjoaa mahdollisuuden täyttää korvaushakemus netissä. Täytä nettilomake, säilytä kuitit itse ja rahat tupsahtavat tilille. Ah, miten helppoa!

Helppoa, joskin selvästi väärin, olisi myös säätää kuiteissa olevia loppusummia. Mutta entä jos korvaus tulee hakea vuoden sisään kulun muodostumisesta ja aikaa on kulunut vuosi ja yksi päivä? Sopiiko päivämäärää muokata, ihan vain pikkuisen?

Sääntöihin perustuvassa etiikassa on sudenkuoppansa, eiköhän tämä ole yksi niistä?

Lue lisää »

Kasvattaminen on haastava taitolaji. Epävarmuus ja luottamuspula eivät ole kasvatuksen viimeinen sana. Hyve-etiikka haastaa intellektuaalisen ja eettisen relativismin.

Yksi tärkeimmistä tehtävistä, joka meillä kaikilla on, on kasvattaa tulevia sukupolvia. Se on hyvin luonteva tehtävä: kaikkihan välitämme niistä, joita rakastamme ja toivomme heille parasta. Haluamme, että he voivat fyysisesti hyvin ja että he myös oppivat löytämään suuntaa elämässään ja erottamaan hyvän pahasta.

Mutta niin luontevia kuin ne ovatkin, koulutus- ja kasvatustehtävät eivät koskaan ole olleet helppo asia. Nykyään näyttää siltä, että ne ovat entistä vaikeimpia. Nykynuoret kun eivät näytä olevan niin vastaanottavaisia kuin aikaisemmin saamaan vanhemmilta ohjeita.

Usein puhutaan sukupolvien välisestä kuilusta. Mikä siis on mennyt pieleen?

Lue lisää »

Maailma janoaa esimerkkejä, erityisesti johtajista. Yleisesti puhutaan hyvistä johtajista, mutta hyveiden tiimoilta esimerkkejä kaivataan hyvejohtajista. Vastaus on lähempänä kuin uskoisit.

Puhuttaessa hyvejohtajuudesta nousee usein esille termi hyvejohtaja (ts. hyveellinen johtaja). Käytännönläheiset, konkretiaa vaativat ihmiset pyytävät hyvän johtajan esimerkkejä ja tällä kertaa hyveiden näkökulmasta käsin. Kuka siis on “hyvejohtaja”?

Ennen vastausta esille nousee kaksi haastetta. Lue lisää »

Sanotaan, että Suomi on sääntöuskovaisuuden luvattu maa. Muuhun maailmaan verrattuna olemme poikkeuksellisen kuuliaisia sääntöjen noudattajia. Jalankulkijat odottavat valojen vaihtumista, vaikka autoja ei olisi tulossa (ehkä tästä tosin on alettu lipsua viime aikoina).

Sosiologinen matkailija

On mielenkiintoista havainnoida eri kulttuurien asenteita sääntöjä kohtaan. Olen pariin otteeseen viettänyt pääsiäistä Roomassa. Kokemus on hengellisesti mahtava – ja sosiologisesti opettavainen.

Lue lisää »

Tuli poika Hämeestä hiljainen,
eessä tie pohjoinen kivinen,
[...] perillä on yllä sankarin viitta.

Kun kirjoitetaan johtajuudesta, on usein tapana hakea julkisuuden henkilöistä esimerkkejä hyvistä johtajuuden ominaisuuksista.

Tarvitsemme kuitenkin esimerkkejä myös tavallisen kansan parissa eläneistä henkilöistä, jotka ovat toteuttaneet johtajuutta arkielämässään.

Tässä on eräs.

Suomen itsenäistymisen jälkimainingeiden aikaan, 1900-luvun alkupuolella, syntyi eräs poika torpparin pojanpojan perheeseen. Perheeseen kuului vanhempien lisäksi useampi tyttö ja pari poikaa, niin kuin siihen aikaan oli yleistä. Perhe viljeli Hämeessä pientä tilaa ja eli parista lehmästä ja muutamista kanoista. Vanhemmat olivat kiertokoulun käyneitä hartaita suomalaisia. Ahkeruus, luonnon ja luojan kunnioittaminen olivat eväät jokapäiväiselle selviämiselle.

Pojan ollessa parivuotias, vanhemmat ja sisarukset huomasivat pojassa jotain erikoista: hän ei kuullut. Lue lisää »