Miten itseohjautuvuudessa onnistutaan?

Itseohjautuvuuden yksi määritelmä on ihmisen kyky toimia autonomisesti ilman ulkopuolisen ohjauksen ja kontrollin tarvetta. Yhteisöllisinä eläiminä emme kuitenkaan koskaan elä ulkopuolisesta maailmasta eristäytyneinä. Olemme perheen, työpaikan, yhteiskunnan jäseniä ja yhteisön käytännöt heijastuvat kykyymme toimia. Ulkopuolisesta ohjauksesta vapaa itseohjautuvuus on harhaa. Continue reading

Miten minimoida riidat työssä ja kotona?

Lapsi on viivytellyt kouluun lähdön kanssa, kun viestit kavereille ovat olleet repun pakkaamista ja pukeutumista tärkeämpiä. Vanhemman keittiöstä huikatut kehotukset valmistautumisesta ovat menneet ohi korvien. Nyt on jo kiire ja tavarat ovat hukassa. “Koulu on tyhmää, ihan sama jos myöhästyn!” Mitä – ja ennen kaikkea miten – sanot lapselle tässä tilanteessa?

Työpaikalla projektivastuut on jaettu kuukausi sitten. Nyt on kolmas projektikokous ja yksi kolmesta vastuuhenkilöstä, jonka vastuulla olevat osa-alueet ovat melkoisen alkutekijöissään, alkaa kritisoida sitä, miten projektin vastuut on jaettu. Sinä olet projektijohtaja. Mitä ja miten sanot antisankarille? Continue reading

Yksi vaikeimmista asioista hyväksyä

Tämä teksti sisältää useita, mielestäni hienoja, sitaatteja. En pyri ärsyttämään tai loukkaamaan sinua, mutta jos niin käy, en valitettavasti voi olla pahoillani.

Fear is excitement without the breath.” –Fritz Perls

Yksi vaikeimmista asioista hyväksyä on, etteivät kaikki tykkää minusta tai siitä, miten toimin. Harhainen pyrkimys miellyttää ihmisiä rajoittaa oman potentiaalin ulosmittaamista ja pahimmillaan saa pelkäämään onnistumista. Continue reading

Maailman vaikein, mutta väkevin taito

Tiedätkö sen tunteen, kun joku esiintyy edessäsi hurmaavasti? Hän puhuu taitavasti ja juuri sinulle tärkeistä aiheista. Mutta esityksen vaihtuessa keskusteluun, hänen kasvojensa hymy alkaa hyytyä. Hän ehkä vilkuilee kännykkäänsä tai miettii millä tavoin seuraavaksi sinut vakuuttaisi. Esiintyjä on kiinni omassa esityksessään, eikä ole aidosti läsnä. Continue reading

Johtaja, tiedätkö mikä edistää oppimista?

Johtajan työn ydin on se, että saa aikaan sovittuja tuloksia – ihmisten kanssa ja ihmisten kautta. Haluttujen tulosten saavuttamiseksi työyhteisön täytyy omaksua esimerkiksi uudenlaista palvelulähtöistä toimintatapaa asiakkaiden kanssa, uutta teknologiaa tai laajempaa substanssitietoa. Lyhyesti sanottuna: pitää oppia.

Käskyillä muuttuu vain käytös, oppimista ohjataan eri keinoin

Tuloksellinen johtaminen on oppimisen johtamista. Huonosti opittu, kehnot tulokset. Hyvin opittu, paremmat tulokset. Hyviin tulokseen pääseminen edellyttää johtajalta ymmärrystä siitä, miten ihminen oppii, ja taitoa käyttää tätä ymmärrystä arjessa. Continue reading

Enemmän vai vähemmän

Viimeistelen parhaillaan kirjaa, joka käsittelee hyvää kurinalaisuutta. Kirjoitusprosessi on saanut minut pohtimaan filosofiasta tuttua lähtökohtaa kohtuullisuudesta, keskitiestä, sopivasta määrästä. Antiikin filosofit pohtivat tätä myös käsitteillä – enemmän vai vähemmän. Mistä voin tietää, mikä on sopiva määrä asioita minulle?

Olen usein aikuisuudessa joutunut tilanteisiin, joissa kurinalaisuutta on koeteltu. Olen joutunut tekemään paljon valintoja. Kun opiskelin yliopistossa ensimmäistä tutkintoani, urheilin maajoukkueessa ja minulla oli pieni lapsi. En viettänyt koskaan perinteistä ”opiskelijaelämää”. Tein tutkinnon melko nopeasti valmiiksi ja jatkoin suoraan väitöskirjaopintoihin. Continue reading

Saisiko olla överit, vajarit vai koharit?

Kumpi on parempi – tai pahempi: palvoa terveyttä, sporttisuutta ja urheilusuorituskykyä vai olla pitämättä huolta kunnostaan ja elinvoimastaan?

Ei yllättäen olekaan ihan helppo sanoa. On helppo huomata, kumpaan joukkoon enemmistö haluaisi kuulua. Kuuluisa isi ei kuitenkaan ole käytettävissä, vaan aikuisten on toimittava omin resurssein.

Nykyaikana molemmista on ylitarjontaa. Noin kolmannes suomalaisista aikuisista ei harrasta säännöllisesti minkäänlaista kuntoliikuntaa. Tästä seuraa väistämättä monenlaisia haittoja ennemmin tai myöhemmin, sillä kuntoilua vastaava hyötyliikunta on lähes kadonnut yhteiskunnastamme. Ei tarvitse hakata halkoja, ei kantaa vettä, ei edes kauppakasseja parkkipaikkoja pidemmältä kotiin. Continue reading

Bonjour – Mitä se olisi suomeksi? Kokeile itse!

Vietin talven Ranskassa. Siellä ollessani mietin, mitä haluaisin tuoda tullessani ranskalaisesta elämäntyylistä Suomeen? Toisin mukanani ihmisten tavan tervehtiä toisiaan. Ei vain tuttuja vaan tuiki tuntemattomia kanssaeläjiä. Ei vain juhlassa vaan tavallisen arjen keskellä.

Juoksin aurinkoista Etelä-Ranskan merenrantaa ja kuulin “Bonjour!” lenkkeilijöiden ohittaessa toisensa. Aloin kääntää katseeni vastaantulijoihin, vastata tervehdykseen ja huomasin nopeasti kuuluvani tervehtivien juoksijoiden joukkoon. Continue reading

Ajattelun tulee käydä työstä

Luovuus ja ajattelu ovat tunnustettuja, mutta silti pääsääntöisesti enemmän vapaa-aikaan kuin työelämään liitettyjä hyveitä. Mielleyhtymä Juha Vainion laulussa esiintyvän hahmon käyskentelystä pitkin kesäistä ahon laitaa yläruumis paljaana yhdistetään helposti vastuuttomuuteen, toisinaan jopa laiskuuteen.

Samaan hengenvetoon kuitenkin rakastamme ajatusta siitä, että uskaltaisimme ottaa irtioton ympäröivän arkemme vaateista ja normeista: olla hetken luovia ja tarttua suvituulen kutsuun. Continue reading

Poran palsta: ”Rakastan puolisoani, onko se normaalia?”

Tällä palstalla elämäntieteen kunniatohtori Pora vastaa lukijoiden kysymyksiin.

”Dear Pora, olemme olleet monta vuotta yhdessä ja rakastan edelleen puolisoani. Onko se normaalia? Muilla näyttäisi olevan toisin. – Nimim. Hämmentynyt”

Rakas nimimerkki Hämmentynyt,

Ei ole tarvetta huoleen. Kypsissä parisuhteissa rakkaus on tosiaan kuollut, mutta vaihe, jota elät paraikaa, on täysin normaali ja ohimenevä. Continue reading

Pisteliäs filosofi Seneca suosittelee kiireisille roomalaisille mindfulnessia

Istun yliopiston kahvihuoneessa huojentuneena: väitöskirjan käsikirjoitus on valmis. Ei ole kiire mihinkään.

Paikalle sattuu kollega. Hän paheksuu joutilaisuuttani: ”Sinullahan on toinenkin tutkimusprojekti! Mitä täällä istut, aika kannattaa nyt käyttää siihen!”

Ajan henki on, että kiireettömyys on tehottomuutta. Ihminen, jolla on aikaa, on epäilyttävä. ”Kiirettä pitää”, on kunniallinen vastaus, kun kysellään kuulumisia.

Kuluttajatutkija Silvia Bellezzan mukaan kiire on statussymboli.

Samanaikaisesti kirjakauppojen hyllyt pursuavat selfhelp-oppaita kiireen kiroista ja tekniikoista, joilla voi vapautua oravanpyörästä.

Mielestäni paras aihetta ruotiva kirja kirjoitettiin jo 2000 vuotta sitten. Se on nyt saatavilla myös suomeksi. Continue reading

Paha ihminen on paras puoliso

”Kun olisikin niin, että pahat ihmiset tekisivät pahojaan jossakin, ja me voisimme yksinkertaisesti vain eristää ja tuhota heidät. Mutta hyvän ja pahan välinen linja kulkee jokaisen ihmissydämen läpi, ja kuka haluaisi tuhota oman sydämensä?”
— Aleksandr Solzhenitsyn

Äiti herää yössä kaikuvaan huutoon. Lapsi sopertaa itkuisena, että jättihämähäkki on jälleen hiipinyt uniin. Pelko ei ole turhaa, sillä auton kokoista hämähäkkiä tuleekin pelätä.

Aamulla lapsi arkailee laskeutumista alakertaan, jossa ei vielä ole muita. Lapsi ei osaa selittää pelkoaan, mutta jokin paha siellä vaanii.

Vielä pari vuotta sitten pelko oli muodotonta. Kirjojen ja elokuvien ideat ovat kuitenkin alkaneet antaa hahmoja pahuudelle. Käärmeet ja hämähäkit. Hirviöt ja luurangot. Maailmassa on pahuutta, sitä tulee pelätä ja nyt lapsi alkaa nähdä sen myös konkreettisina asioina.

Aikuisille hirviöt eivät enää aiheuta vastaavia väristyksiä, mutta pahuus ei ole hävinnyt. Se on vain vaihtanut muotoaan. Continue reading

Mikä maailmassa on pielessä?

Sinä et ole OK. Voisit olla paljon enemmän kuin mitä nyt olet. Vakava rikkomuksemme ihmiskuntaa kohtaan on siinä, että emme tavoittele tarpeeksi suuria asioita. Lisäksi valitsemme viedä hautaan suuren osan siitä potentiaalista, jolla meitä on siunattu. Valitsemme jäädä pieniksi.

Mitä on suurisieluisuus?

Alexandre Havard (Suurisieluisuus) kirjoittaa: Suurisieluisuus on ihanne, jonka juuret ovat uskossa ihmiseen ja hänen luontaiseen suuruuteensa. Havardin mukaan Tuomas Akvinolaiselle suurisieluinen henkilö on se, jonka sydän on kohdistunut jonkin suuren tekemiseen ja henkilökohtaisen erinomaisuuden saavuttamiseen.
Continue reading

Anna anteeksi ja pistä hyvä kiertämään

Anna anteeksi ja päästä irti hänestä, joka loukkasi. Päästä myös itsesi irti jatkuvan korjaamisen ja rankaisemisen kierteestä. Ja ala elämään.

Anteeksiannon viimeinen askel on päästää irti hylätyksi ja loukatuksi tulemisen tunteesta. Siitä pimeästä voimasta, joka saa meidät toistuvasti uusissa tilanteissa ja ihmissuhteissa hakemaan paikkausta, korjausta kokemallemme vääryydellä. Se, joka saa meidät toivomaan: ”mutta jos tässä tarinassa on se happy end? Kuin haluaisimme kirjoittaa uusiksi aiemaan tarinamme viimeisen onnettoman luvun. Ja huomaamattamme annamme suuren surun ohjata elämäämme päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen. Voi tuota tiedostamattomuuden ja sinisilmäisyyden voimaa. Continue reading

Tämän päivän nuoret muuttavat maailman, ellemme sitä ennen kyllästytä heitä kuoliaiksi

Harri-Pekka Pietikäinen pohtii vieraskynäkirjoituksessaan nuoria paremman huomisen mahdollistajina. 

Vaikka moni jäärä muuta väittää, ovat nykynuoret kaikkea muuta kuin laiskoja.

On sukupolvista riippumaton trendi, että aikuiset väheksyvät nuoria ja pitävät heitä laiskoina. Maailma muuttuu, eikä nuorten todellisuus vastaa aikuisten omaa, minkä vuoksi nuorten kokemusmaailma on helppo mieltää aikuisen omaa keveämmäksi. Mitä meillä aikuisilla olisi, ellei meillä ole nuoremman sukupolven kunnioitusta? Kun sen saaminen ei ole itsestäänselvyys (mitä sen ei koskaan pitäisi olla), on helppo sortua vähättelyyn. Continue reading

Näin sinusta tulee huipputyyppi

Hyvä ihminen on hyväntahtoinen ja ystävällinen. Itsekeskeinen elämä on lopulta tyhjää. Menestymisen edellytys ei ole toisten nujertaminen. Tämä kirjoitus tarjoaa nopeita ja yksinkertaisia keinoja siihen, kuinka sinusta voi tulla parempi ihminen.

Hyveet voivat helposti jäädä epämääräiseksi hötöksi. Ne kuulostavat hyvältä, mutta niistä voi olla vaikeaa saada kiinni. Tarvitaan konkreettisia tekoja, ei vain kauniita ideoita.

Lopulta kyse on kuitenkin erittäin yksinkertaisista asioista, jotka varmasti jo tiedätkin. Konkreettisina tehtävinä hyveistä tulee helposti toteutettavia. Yksittäinen hyvä teko ei ole liian ankara tavoite kenellekään. Continue reading

Onnellisen yksinäisyyden voima

Muistan elämäni ensimmäisen joulun, jonka vietin yksin. Siitä on noin 20 vuotta. Koristeltu kuusi, kynttilöiden valot ja muutama lahjapaketti havupuun alla. Se oli hyvä joulu. Täynnä onnellista yksinäisyyttä.

Yksinäisyydellä on monet kasvot. Jokaiselle meille se näyttäytyy näillä vaihtelevilla kasvoillaan.

Se voi olla kokemus, etten tule kuulluksi. Ympärillä ei ole ketään, jolle voisin olla oma itseni. On yksinäinen, vaikka on yhdessä. Tai yksinkertaisesti ympärillämme ei ole ketään.

Tai sitten olemme hukassa itseltämme. Yksinäisyys iskee, kun en enää löydä tietä takaisin itseni luokse. Se synnyttää sellaisen yksinäisyyden kuilun, jota kukaan ja mikään ulkopuolinen ei voi täyttää. Eivät ihmiset, työ, tavarat tai juhlajuomat. Silloin olemme hajottavan yksinäisyyden äärellä. Continue reading