Kunnioita karmivaa vanhempaasi?!

Kunnioita isääsi ja äitiäsi.

Kautta vuosien olen pohtinut, miksi suhteet juuri omiin vanhempiin ovat paikoitellen niin tavattoman vaikeita. Kuinka paljon ahdistusta, pettymystä, myötähäpeää ja häpeää, vihaa, torjuntaa, halveksuntaa, kaikenlaista tuskaa me liitämmekään juuri vanhempiimme.

Ehkä kyse on lopulta vain siitä, kuinka äärettömän vaikeaa on kohdata silmästä silmään kaksi erilaista totuutta: kuinka samankaltainen onkaan vanhempansa kanssa – ja toisaalta, kuinka erilainen onkaan. Continue reading

Kuinka saavutat parhaan potentiaalisi?

Jos et pidä jostakin elämässäsi, muuta se. Ota vastuu elämästäsi. Katkeruuden, vihan ja itsesäälin sijaan kannattaa päättää itse tehdä aktiivisesti asioille jotakin. Kun sinä muutut, kaikki sinun elämässäsi muuttuu.

Jack Canfieldin mukaan on perverssi myytti, että olemme oikeutettuja suurenmoiseen elämään. On kieroutunutta ajatella, että pelkkä olemassaolomme oikeuttaa meidät jonkun, ei itsemme, toimesta nauttimaan jatkuvasta onnellisuudesta, jännittävistä uravaihtoehdoista, hoitavasta perheajasta tai autuaista ihmissuhteista.

Todellisuudessa olet itse se, joka kantaa vastuun elämäsi laadusta. Ajattelemmeko kuitenkaan näin? Useimmat meistä syyttävät jotain henkilöä, tekijää tai olosuhdetta asioista, joista emme elämässämme pidä. Continue reading

Johtamisen 15 sairautta


Mitä ”johtamisen Alzheimer” tai ”eksistentiaalinen skitsofrenia” tarkoittavat? Nämä ovat sairauksia, jotka voivat pahasti heikentää minkä tahansa organisaation tehokkuutta. 

Johtamisguru ja kuuluisan ”Johtamisen tulevaisuus” teoksen tekijä Gary Hamel kirjoitti viime huhtikuussa Harvard Business Reviewiin artikkelin, jossa hän viittaa paavi Franciscuksen Vatikaanin kuurialle pitämään puheeseen.

Puheessa paavi Franciscus varoitti Vatikaanin hallinnon johtajia ja virkamiehiä johtamisen viidestätoista sairaudesta, jotka voivat tarttua jokaiseen johtoasemassa olevaan. Continue reading

Valta on kärsimyksen varaan rakennettu korttitalo

“Valta turmelee, ja absoluuttinen valta turmelee absoluuttisesti.”

Näin kuuluu tunnettu ajatus roomalaiskatoliselta historioitsijalta, kirjailijalta ja politiikolta Lord Actonilta. Lainausta on käytetty lukuisissa yhteyksissä hallitsijoista puhuttaessa, mutta yhtä lailla sen opetus pätee tavalliseen ihmiseenkin.

Klassisen opetuksen mukaan valta on sitä, että A saa B:n toimimaan haluamallaan tavalla vastoin B:n omaa halua. Valta on aina siis valtaa jonkun toisen yli. Lopulta valta perustuu uhkaukseen – aitoon tai oletettuun – siitä, että jos B ei tottele A:ta, tätä kohtaa fyysinen tai henkinen rangaistus.

Emme usein ajattele valtaa näin, mutta tästä lopulta on kyse, siis ihmissuhteesta, jossa toinen on alistunut toisen tahdolle.

Continue reading

Työn paikat ja ystävyys


Perinteiset työpaikat ja -tilat ovat murroksessa, ja yhä useammin työtä tehdään liikkeessä ja vaihtuvissa ympäristöissä. Pitkäaikainen työkaveruus ei ole välttämättä tulevaisuudessa enää mahdollista, jolloin ystävyyteen työpaikalla täytyy asennoitua uudella tavalla.

Uusissa työtiloissa ystävyys on enemmänkin yhteisöllistä kuin kahden ihmisen välistä, kirjoittaa Pia Houni kolumnissaan.

Useimmat meistä tekevät työtä joustavasti ja vaihtuvissa paikoissa. Useita vuosia sitten monet esimiehet ryhtyivät pelaamaan golfia, koska palavereja voitiin hoitaa kentällä. Teknologian mahdollistamat paikat siirtää tietoa ja osallistua yhteisiin kokoontumisiin eri puolilta maapalloa, ovat tehneet työn tekemisen joustavaksi etäisyyksistä huolimatta.

Työ on siirtynyt myös julkisiin paikkoihin. Kahviloiden pöydissä loistavat omppujen rivistöt ja moni entinen kivijalkakauppa on muuttunut yhteisölliseksi työtilaksi.

Continue reading

Miltä näyttää musta silmä?

Sillä ei ole mitään väliä, miten asiat ovat. Vain sillä on väliä, miltä asiat näyttävät. Olemme siirtyneet tietoyhteiskunnasta mediayhteiskuntaan, väittää Katleena Kortesuo.

Yksi rakkaimmista harrastuksistani on viikinkimiekkailu. Lajissa käytetään teräsaseita, joten suojaukseksi tarvitaan kypärä, painava vanerikilpi ja metallinen rengaspaita. Aina turvavarusteet eivät kuitenkaan riitä.

Olimme lokakuussa viikinkiporukalla tv-kuvauksissa. Olin varomaton suojaukseni kanssa, joten sain kunnon tällin silmäkulmaani. Ensin siihen nousi pahkura, ja seuraavana päivänä silmä tummui mukavan violetiksi. Tätä riemua kesti kaksi viikkoa.

Sillä kahden viikon ajalla kalenterissani oli seitsemän koulutusta tai puheenvuoroa. Niissä kaikissa selitin osallistujille heti aluksi, mistä musta silmä oli tullut.

Continue reading

Jokin tulee, oletko valmis?

Ihminen on aina halunnut valmistautua tulevaan. Ongelma on kuitenkin se, että luulemme tulevaisuuden olevan kuin nykyisyys, joten varaamme lähellemme nykyajan aarteita. Jos haluat varautua tulevaan, älä säilö vanhoja tapoja saati vanhoja työkaluja, kirjoittaa Katleena Kortesuo.

Aina silloin tällöin uutisoidaan rahakätkön löytymisestä. Milloin kyse on 1980-luvun ryöstösaaliista, milloin viikinkiaikaisesta rahakätköstä. Joku on piilottanut aarteensa ja luullut hyötyvänsä siitä vielä joskus.

Entä haluatko löytää ruosteisia toimimattomia aseita? Käy koluamassa maalaiskuntien ikivanhojen pappiloiden ja koulujen ullakot. Joku on piilottanut aseet ja ajatellut käyttävänsä niitä vielä joskus.

Continue reading

Miehekkäitä asioita

Ovatko sukupuoliroolit pelkkää pahuutta?

Nykyisin kuulee usein esitettävän, että sukupuoliroolit aiheuttavat pahoja asioita. Miehet tekevät itsemurhia, koska miehiseen rooliodotukseen ei kuulu tunteiden näyttäminen. Naiselliseen rooliodotukseen ei kuulu kunnianhimo, mikä johtaa alisuoriutumiseen. Ja niin edespäin. Sukupuolirooleissa ei ole mitään hyvää. Vai onko asia näin?

Perinteisesti miehen hyveiden on katsottu suuntautuvan ulkomaailmaan; naisen hyveet ovat kohdistuneet kotiin ja omaan lähiyhteisöön. Hyvän miehen on tullut olla rohkea, suoraselkäinen ja valmis puolustamaan itseään ja lähimmäisiään. Vastaavasti hyvän naisen on tullut olla empaattinen, hoivaava ja valmis lohduttamaan ja auttamaan muita.

Ongelma syntyy, jos ajatellaan, että on ”vähemmän mies” jos ei ole rohkea, tai ”vähemmän nainen” jos ei koe vahvaa hoivaviettiä. Sukupuolirooleja arvostellaankin usein nimenomaan tästä lähtökohdasta.

Continue reading

Kaikki se vapaus ja rakkaus, jota kaipaat, on saatavilla nyt!

Varmistuin tästä hyvin yllättäen.  

Edellisenä iltana olin vielä kohtuullisessa puutteessa molemmista, vapaudesta ja rakkaudesta. Istuin yksin nojatuolissani koiraa rapsutellen ja katselin sosiaalisesta mediasta, kuinka pariskunnat ja perheet nauttivat elämästään yhdessä.

Vapautta puolestaan rajoitti seuraavien viikkojen työtehtävälista. Se ahdisti, sillä perjantaina en ollut suoriutunut läheskään kaikista viikolle aikataulutetuista töistäni. Ahdistuminen ei edistä töiden etenemistä, päinvastoin, se on pois rentoudesta, jota tarvitaan keskittymiseen. Niinpä ylitöiden sijaan riisuin henkisesti tekokuituisen, ahdistavan stressipaidan päältäni ja lähdin merelle melomaan. Continue reading

Tie vaikuttavaksi puhujaksi käy hyveiden kautta

Aristoteles määritteli muinoin kolme syytä sille, miksi vakuutumme puheesta. Yksi näistä syistä on ylitse muiden – ja se ei ole lainkaan erossa hyveistä. Hyveet ovat tie vaikuttavaksi puhujaksi.

”Afroamerikkalaisten pitää lopettaa selittelyt ja tukeutua enemmän toinen toisiinsa päästäkseen eteenpäin yhteiskunnassa.”

Tutkijat pyysivät Chicagossa asuvia henkilöitä kertomaan, kuinka paljon samaa tai eri mieltä he olivat yllä olevan väitteen kanssa. Vastaajat olivat sekä valkoisia että afroamerikkalaisia. (Political Persuasion and Attitude Change, The Michigan University Press 1999)

Continue reading

Olet mitä teet, et mitä sinulle on tapahtunut

Et ole se, mitä sinulle on tapahtunut, vaan se, mitä saat tapahtumaan. Suuresta osasta minuudestasi et ole päässyt koskaan päättämään. Kuka olisit tänään, jos saisit itse päättää?

Kuuntelen henkilöä, jonka katse on lähes lasittunut kuukausia kestävästä surusta. Hän on jäänyt yksin, ja onhan tässä paljon muutakin: kauan jatkunutta työttömyyttä, huoli oman lapsen näkemisestä ja jatkuvaa kamppailua sisäisiä demoneja vastaan.

Ne demonit moittivat kyvyttömäksi, muistuttavat tehdyistä virheistä ja kannustavat niihin virheisiin uudelleen, nauravat suunnitelmille itsensä kehittämisestä ja sanovat, että olet kuka olet ja pysyt sellaisena.

Muiden moitteet, odotukset, vaatimukset ja myös kehut pitävät hänet roolissaan, jota hän ei koskaan varsinaisesti valinnut.

Continue reading

Hyveistä syntyy parempi maailma

Miksi olemme niin syvissä ongelmissa? Kuinka Suomi saataisiin nousuun? Olemme unohtaneet hyveiden ja luonteen merkityksen hyvässä elämässä. Kulttuuri on kriittinen osa kukoistavaa yhteiskuntaa.

Monet taloudelliset ja sosiaaliset ongelmamme johtuvat hyveiden rapautumisesta. Pyrimme hoitamaan varsinaista tautiamme ”särkylääkkeiden” voimalla. Hyveiden rapautuminen saattaa turvautumaan kipulääkkeisiin samalla, kun varsinainen tauti, rappeutuvat hyveet, jää hoitamatta.

Kaikkia ongelmiamme ei voida ratkoa valtion toimesta. Hyvinvoiva yhteiskunta tarvitsee myös hyveellisiä ihmisiä. Continue reading

Intohimo on tunteiden lisäksi syvää sitoutumista

Intohimo tuo monelle mieleen eroottisen rakkauden tai taiteilijan hurmioituneen luomisvoiman. Intohimo on voimakasta, räiskyvää tunnetta. Itse olen alkanut katsomaan intohimoa erilaisin silmin: intohimo on voimakkaiden tunteiden lisäksi syvää sitoutumista johonkin.

Me tunnemme intohimoa asioihin, joita tavoittelemme palavasti. Sisällämme herää voimakas, rakkauden kaltainen kaipaus jonkin tavoittamiseksi. Platonin Pitoja mukaillen intohimo voidaan nähdä voimana, joka tavoittelee aina jotain, mitä sillä ei vielä ole.

Intohimo on voimakasta pyrkimystä jotakin kohti: siinä on puutetta, koska se on jotakin vailla, mutta innokkuudessa ja merkityksellisyydessä se on rikas. Intohimo tekee elämästä värikästä, maistuvaa, merkityksellistä. Intohimo avaa elämän elettäväksi, koska se väistämättä osoittaa eteenpäin kohti tulevaa. Continue reading

Miksi valita hyveet?

Hyveistä on puhuttu paljon ja puhutaan yhä. Mutta miksi? Mitä on hyve ja mitä varten se on?

Ihminen on epätäydellinen. Tämä ilmeinen latteus on moraalielämämme ydin ja lähtökohta. Kaikki, mitä ihminen tekee, tekee hän sen tavalla tai toisella hakeakseen täydennystä. Tuo täydennys on se, mitä viime kädessä kutsumme onnellisuudeksi.

Ihminen suhtautuu positiivisesti siihen, mikä tuo hänelle onnellisuutta, ja kielteisesti siihen, mikä erottaa hänet onnellisuudesta. Sitä, mikä tuo meille onnellisuutta, kutsumme hyväksi, ja sitä, mikä erottaa meidät onnellisuudesta, kutsumme pahaksi.

Continue reading

Yhteistyö kuihtuu ilman luottamusta

Roomalaisen satiirikon Juvenaksen tuttu lause ”Kuka valvoo itseään valvojia?” (Quis custodiet ipsos custodes?) tuli mieleeni heinäkuussa Kreikan tilannetta seuratessa. Vietin kolme viikkoa Ateenassa, ja päivittäiset puheenaiheet liittyivät aina poliittiseen tilanteeseen.

Parlamentin äänestyksen jälkeen tilanne oli hetkellisesti helpottunut. Sen sijaan aggressiivisen katseen suuntaaminen kohti Saksaa ja Angela Merkeliä jatkui edelleen.

Kreikalla ja Saksalla on ollut aina toisen maailmansodan jälkeen kireät välit. Sille on perusteita. Meneillään olevassa kriisissä Merkelin tiukka taloudenpito, pelkkiin lukuihin tuijottaminen ja inhimillisen identiteetin unohtaminen ovat olleet kreikkalaisille selvästi liikaa. Mikäli Merkell nyt salamurhattaisiin, veikkaisin tekijäksi jotain kreikkalaista järjestöä.

Continue reading

Hyödyttömät kädet: Mikä meitä estää?

Jokaisella on hyvä syy miksi jokin tietty asia on mahdoton. Jokaisella on myös hyvä syy miksi se kannattaa muuttaa.

Tyhjäksi kaavittu lihapata kuunteli hyväksyvää mutinaa ympärillään. Tutut merkit kertoivat, että perhepäivällinen oli päättynyt. Näitä merkkejä tulkittiin kuitenkin eri tavoin.

Continue reading

Kuinka hirviö voitetaan?

Kaksi vuotta sitten, näihin aikoihin, heräsin huomatakseni, että olen halvaantunut ja kärsin äärimmäisistä hermovaurioista ja hallitsemattomasta kivusta. Leikkauksen aikainen hoitovirhe aiheutti korjaamattoman vaurion selkäytimeeni.

Haluaisin niin kertoa tuosta yöstä ja kaikesta mitä menetimme ja mitä samalla saimme, mutta en löydä sanoja. Toivottavasti se on mahdollista jonain päivänä. Muutama läheinen ystävä oli läsnä tuon ensimmäisen yön ja ehkä he voivat kertoa paremmin, jos lainkaan.

Muistan kuitenkin sen, että uskoin kuolevani ja toisinaan toivoinkin sitä. Seuraavat päivät olivat utuisia, mutta muistan joitakin asioita kirkkaasti. Continue reading