Paluu hyvepolitiikkaan, osa 3: Utopistinen ajatus

Miten olla idealisti olematta naiivi? Entä miten olla realisti olematta kyynikko? Se onnistuu ymmärtämällä, että utopia sekä on että ei ole saavutettavissa.

Hyvepolitiikan peruspilarit lepäävät kahden metaperiaatteen varassa. Yhdessä ne muodostavat hyvepolitiikan kivijalan.

1. Hyvä poliitikko on ihminen, joka omistaa politiikalle keskeiset hyveet ja osaa soveltaa niitä oman elinympäristönsä ja vastuualueensa kontekstissa.

2. Hyvä politiikka on politiikka, joka luo kansalaisille suotuisat olosuhteet hyveissä kasvamiselle ja samalla vastustaa paheiden juurtumista.

Mitä on utopia?

Vuonna 1516 Thomas More kirjoitti kuuluisimman teoksensa: Utopia. Siinä matkamies Raphael Hythlodaeus kertoo käyneensä Utopia-saarella, jossa vallitsi täydellinen yhteiskuntajärjestelmä. Sana utopia onkin Morelta peräisin.

Utopia-sana on löytänyt tiensä lähes kaikkiin kieliin. Se tarkoittaa täydellistä yhteiskuntajärjestelmää. Arkikielessä siihen liittyy olennaisesti uskomus, ettei utopiaa ole olemassa eikä sitä voi olla olemassa. Jos joku uskaltaa väittää, että se on mahdollinen, realistit leimaavat hänet naiiviksi idealistiksi: ”Utopistinen ajatus!” Idealisti vastaa syytteeseen sanomalla, että kyynisyys on itsensä toteuttavaa profetiaa. Continue reading

Ekonomit, nuo onnellisuuden lähettiläät

Kattava, mutta tiivis katsaus onnellisuustutkimukseen ekonomien sekä psykologien näkökulmasta. Aristotelettä unohtamatta.

After going through the main findings of modern economic and psychological research on happiness, one gets the impression of receiving a list of ingredients and ever so slight clues on how some of the ingredients might mix, but there is no proper recipe. Instead, there is considerable skepticism that the happiness cake may not even be there for the eating at all!

The contrast with the Aristotelian attitude toward happiness cannot be stronger.

What can economists tell us about happiness? [MercatorNet]

Hyvetaiteet

Hyvä taiteilija on taitelija, joka omistaa taiteelle keskeiset hyveet. Hyvä taide on taidetta, joka tukee hyveissä kasvamista. Hyveiden, taiteiden ja niiden suhdetta käsittelevä artikkeli haastaa populaarit näkemykset taiteesta.

Jos mieluummin laulat kuin et laula, kirjoitat kuin et kirjoita, näyttelet kuin et näyttele, maalaat kuin et maalaa, niin Jumalan tähden (ja tarkoitan sitä kirjaimellisesti) tee sitä sitten.” -Julia Cameron

Mikä on sallittua taiteen nimissä? Jokaisen täytyy vastata tähän kysymykseen oman maailmankatsomuksensa mukaan. Kaikki ei ole omasta mielestäni sallittua taiteenkaan nimissä. Taiteiden tulee toki kyseenalaistaa yhteiskunnan normeja, mutta ne eivät saa esimerkiksi rikkoa ihmisen tai eläimen subjektiivista oikeutta elämään.

Uskon, että taiteiden tulisi kannustaa ihmisiä hyveiden kehittämiseen. Samalla uskon myös, että hyveet kannustavat ihmisiä taiteiden, tai väljemmin ilmaistuna luovuuden, pariin. Continue reading

Macadamia-pähkinät kertovat etiikan tarpeesta

Ensimmäinen Nobelin rauhanpalkinnon vastaanottanut afrikkalainen nainen, Wangari Maathai, etsii syitä Afrikassa vallitsevaan valtaisaan korruptioon — ja avaimia ongelman ratkaisuun.

Now, macadamia nuts need to be fully ripe to be ready for processing, and they are not fully ripe until they fall to the ground. But some people (the farmers told me) had started shaking the trees before the nuts were ripe, in order to make them fall; others had begun climbing the trees and picking the nuts even before they were ripe enough to be shaken from the tree. In the end, the greed had become so enormous that some individuals had simply crept onto the farmers’ land at night, cut down the trees, and hauled them away, so they could harvest every single nut for themselves.

Wangari Maathai päätyy Hyvejohtajuuden lukijoille tuttuun ratkaisuun: vain täydellinen eettinen vallankumous voi iskeä ongelman juuriin.

Beyond the culture of dependency in Africa [MercatorNet]

Photo credit: tomeppy

Abortti ja poliittinen korrektius

”Totuudellisuus edellyttää rohkeutta – rohkeutta puolustaa moraalista totuutta, vaikka se olisi poliittisesti epäkorrektia tai provosoivaa.” (1)

Alun perin ajattelin kirjoittaa aivan toisesta asiasta. Törmäsin nimittäin viime viikolla mielenkiintoiseen kirjaan The Future of Management (2), josta halusin kertoa muutaman asian.

Teen sen kuitenkin ensi kerralla, sillä luin eilen Helsingin Sanomien sunnuntaidebatissa kirjoituksen, joka sai minut vaihtamaan aihetta. Kirjoitus käsitteli aborttia. Se palautti heti mieleeni edelliset Alexandre Havardin sanat. Continue reading

Johtajalla ei saa olla kynsilakkaa?

Mikä tekee johtajan? Ei, ei asiantuntemus tai kyky toimia ihmisten kanssa. Ei edes johtajuus eli luonne.

Vaikka johtaminen olisi menestyksekästä päivästä toiseen, niin oikea, kaikkien hyväksymä johtaja on ihminen, joka uppoaa valmiiseen, aikaa sitten valmistettuun miehiseen muottiin, väittää HS:n kolumnisti Johanna Korhonen.

”[…] Suomessa johtajiksi ei valita johtamistyöhön parhaiten soveltuvia henkilöitä. Parhaiden yksilöiden sijaan johtajiksi valitaan kalvakoita miehiä, joilla on uskottava puku. Kun sukupuoli ja habitus ovat keskeiset valintakriteerit, on luonnollista, että johtajaporukoihin mahtuu aika paljon kakkoslaatua.”

Oli itse artikkelista ja siinä esitetyistä mielipiteistä ja yleistyksistä mitä mieltä tahansa, se saa pohtimaan omaa käsitystään johtajuudesta sekä sukupuolirooleista. Nimimerkin Kosmopoliitti kommentti kyseisen kolumnin keskusteluosiosta:

”Miehet ja naiset ovat erilaisia, mutta ehdottoman tasa-arvoisia.”

Kuka pelkää kynsilakkaa? [HS.fi]

Hyvejohtajuus-kirja julkistettiin

Alexandre Havardin kirja Hyvejohtajuus (Providentia 2009) julkistettiin legendaarisessa Cafe Aallossa, Akateemisessa kirjakaupassa, 7. syyskuuta.

Paneelikeskusteluun osallistuivat Alexandre Havard, joka oli saapunut Moskovasta, europarlamentaarikot Timo Soini ja Sari Essayah, jotka olivat saapuneet Brysselistä sekä Providentian pääekonomisti Oskari Juurikkala. Tilaisuuden juonsi toimittaja Jan Ahonen.

Kirjan sisällysluettelo ja johdanto ovat luettavissa osoitteessa www.hyvejohtajuuskirja.fi. Hinta ennakkotilaajille 29,00 € (norm. 39,00 €), johon sisältyy kotimaan postitus. Ennakkotilauksien tekijät saavat kirjansa viimeistään 16.9. Continue reading

Vaeltajan mietteitä

Viisi päivää erämaassa panivat miettimään kärsivällisyyden hyvettä.

Palasin juuri viiden päivän vaellukselta Lapista. Hullun hommaa. Mutta antoisaa ja opettavaista.

Rinteillä tepastellessa oli aikaa pohtia jos jonkinlaisia asioita, pieniä ja suuria. Erityisellä tavalla jäivät mieleen käytännölliset oppitunnit kärsivällisyydestä ja kestävyydestä.

Kestävyyden koulussa

Kärsivällisyys joutuu nimittäin vaelluksella usein koetukselle. Minuun teki vilpittömästi vaikutuksen porukkamme jatkuva positiivisuus: henki oli aina myönteinen ja kannustava, ei koskaan kritisoiva ja valittava, vaikka joskus kohtasimmekin vaikeuksia ja uupumusta.

Continue reading

Suomi selvittää arvojen vaikutusta hyvinvointiin

Ministeritrio Matti Vanhanen, Jyrki Katainen ja Stefan Wallin ovat tilanneet filosofi Pekka Himaselta selvityksen Suomen henkisen kulttuurin kehityksestä 2010-luvulla.

Toimeksiannon mukaan selvityksessä on pohdittava, ”kuinka henkinen kulttuuri ja arvomaailma voivat vaikuttaa voimavarana siihen, että Suomi voi laaja-alaisesti hyvin ja täyttää tehtävänsä myös 2010-luvun maailmassa”.

Pekka Himanen tekee valtiolle selvityksen kulttuurin tulevaisuudesta [HS.fi]

[Päivitys: Selvitys on nyt valmistunut. Ministerit innostuivat.]

Tervetuloa kirjanjulkistamistilaisuuteen

Alexandre Havardin kirja Virtuous Leadership (New York: Scepter Publishers 2007) julkaistaan 9. kielenä suomeksi Hyvejohtajuus (Providentia/Otava 2009).

Tervetuloa kirjanjulkistamistilaisuuteen maanantaina 7. syyskuuta klo 14 – 15.30 Cafe Aaltoon, Akateemisen kirjakaupan 2. kerrokseen. Pohjoisesplanadi 39, Helsinki.

Paneelikeskustelussa mukana: Alexandre Havard, europarlamentaarikot Timo Soini ja Sari Essayah sekä taloustieteilijä Oskari Juurikkala.

Lisätietoja saat näpsäyttämällä kuvaa tai täältä: www.hyvejohtajuuskirja.fi