Hyvä johtaja lepää ja hoitaa samalla työt

Hyvä johtaja lepää missiossaan. Mitä vaativampi tehtävä, sitä vankemmin tähän tulisi pyrkiä. Resepti on hämmentävän yksinkertainen, mutta joissakin tapauksissa hankala toteuttaa.

Keskustelin hiljattain vapaa-ajasta Alexandre Havardin kanssa. Myönsin hänen olevan oikeassa siinä, ettei johtajan tule käyttää aikaansa mihin elokuviin tahansa tai mihin kirjallisuuteen tahansa, mutta että tämä näkemys oli puutteellinen. Ihminen tarvitsee silti lepoa*, sanoin.

Tunsin suurta mielihyvää siitä, että olin löytänyt viisaan miehen sanoista puutteen, vaikkakin pienen. Continue reading

Jouluarvonta suoritettu: onnea voittajille, hyvää joulua myös muille!

Kampanja-aika on päättynyt ja Hyvejohtajuus-kirjoja jakoon lähti sääntöjen mukaisesti viisi kappaletta, sillä Facebook-fanien määrä oli puolenpäivän aikaan huikeat 447.

Jouluarvonta on nyt suoritettu.

Onnelliset voittajat ovat:

  • Jaana Lempinen
  • Mervi Kaheinen
  • Juho Kyntäjä
  • Tarja Arjanka
  • Erna Dockery
  • Ja kuudennen, ylläribonuskirjan voitti Petri Mertanen

Voittajiin otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä.

Onnea kaikille voittajille ja merkityksellistä joulua jok’ikiselle!

Suuri seikkailu ”Avioliitto 2010” alkaa: tee nämä, vältä näitä

Avioliittoseikkailu 2010 on alkamassa!

Kehitä luonnettasi, selviä jännittävistä haasteista ja löydä piilotetut arteet (ja vältä ansat) näiden vinkkien avulla:

Vinkit tarjoaa: Simple Marriage.

Tämä rakentava kaksinpeli käynnistyy kaikissa avioliitoissa 1.1.2010 alkaen. Valmistaudu seikkailuun jo nyt!

(Niin juu, ja erinomaista, rakkaudentäyteistä joulua kaikille lukijoillemme!)

Hyvä johtaja on hyvä alainen

Hyvejohtajuus-blogissa on puhuttu johtajista kyllästymiseen asti. Entä alaiset: Onko heille tarjolla jotakin? Eikö johtajuus ole tarkoitettu kaikille? ”Eläköön hyve-alaisuus!” sanoo Santi Martínez.

Monille sana johtajuus — ja varsinkin johtaminen — koskee kysymystä: Miten saan muut tekemään mitä heidän tulee tehdä? Toisin sanoen johtajuudella on tekemistä käskyjen, ohjeistusten, suunnan näyttämisen yms. kanssa. Johtaja siis määrää, johtaja käskee, ja muut tottelevat.

Hyvejohtajuuden käsite on avannut vallankumouksellisella tavalla uusia näkökulmia johtajuuskeskusteluun. Hyvejohtajuus tuo mukanaan aspekteja henkilökohtaisesta kehityksestä — henkilökohtaiseen erinomaisuuteen pyrkimisestä — tavalla, johon aikaisemmat johtajuusmallit eivät yltänneet. Siinä missä johtajuusopit yleensä jakavat varsin staattisesti organisaation sisäisen rakenteen kahteen leiriin — johtajiin ja alaisiin —, hyvejohtajuuden mukaan jokainen on kutsuttu johtajuuteen. Hyvejohtajuusmalli on dynaaminen, sillä se tukee kehitystä, liikettä eteenpäin, muutosta parempaan.

Mutta miten alainen voi olla myös johtaja? Tämän ymmärtämiseksi auttaa käsite ”hyve-alaisuus”. Continue reading

Vain itseään johtava voi johtaa muita

Lukuisat henkilöstöjohtajat ottavat kantaa itsensä johtamiseen, johtajuuteen. Artikkeli on muutaman vuoden vanha, mutta aihe ei vanhene. Johtajuus vaatii itsetarkastelun kykyä.

”Henkilöstöjohtamisesta, leadershipista on puhuttu jo vuosia. ”Silti käytännössä se on helposti jäänyt taka-alalle”, Wärtsilän henkilöstöjohtaja Christian Andersson sanoo.”

Koulutus: Kova paikka on paras koulu [Talouselämä]

Bruttokansantuote BKT ei mittaa hyvinvointia

Mihin yhteiskunnan kehitystä ohjataan? Jos tavoitteena on ihmisten hyvinvointi (eli jossain määrin: ”onnellisuus”), ei bruttokansantuote BKT toimi mittarina, väittää hallintotieteiden tohtori Jukka Hoffrén.

”Bkt mittaa tavara- ja palvelutuotannon määrän lisääntymistä ja olettaa tuotannon päätyvän kulutukseksi, josta ihmiset saavat hyvinvointia. Käytännössä kuitenkin tapa, jolla tuotannon arvoa bkt:hen kirjataan, ei kuvaa kulutuksesta todellisuudessa saatavaa hyvinvointia.

Sen sijaan isew mittaa suoraan ihmisen todellisuudessa kokemaa taloudellista hyvinvointia. Gpi puolestaan mittaa isew:iakin paremmin pidemmän aikavälin taloudellista hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisella tavalla.

[…] Isew- ja gpi-indikaattoreiden kuva hyvinvoinnista poikkeaa yleensä merkittävästi bkt-mittarin antamasta kuvasta”

Bkt kasvaa, mutta hyvinvointi ei [Talouselämä]

Ja pari muuta bruttokansantuote-artikkelia:

Hyvinvointiyhteiskunta ei ole kasvuyhteiskunta

Käsitys talouskasvun hyvinvointia loputtomasti lisäävästä vaikutuksesta on harhaanjohtava. Kasvu mahdollistaa hyvinvoinnin vain tiettyyn pisteeseen asti. Hyvinvointiyhteiskunnan pitäisikin lakata tuijottamasta yksisilmäisesti talouskasvua ja keskittyä suoraan hyvinvointia synnyttävään toimintaan.

Jari Sarasvuo kipuili hiljan talouskasvun puolesta. Konsulttiguru päätyi peräti väittämään, että kasvu on suorastaan inhimillisesti välttämätöntä; yhteiskunta vailla talouskasvua kun jättää ihmiset tyhjän päälle. Dogmaattisesti palvottu kasvu-usko on kuitenkin vailla todellisuuspohjaa nykyaikaisessa innovaatiokeskeisessä hyvinvointiyhteiskunnassa. Kasvu ei ole hyvinvointiyhteiskunnan piirre. Kasvu on kasvuyhteiskunnan piirre.

Kukaan ei varmaankaan pohjimmiltaan ajattele, että kasvu olisi itsessään tärkeää. Kasvu on tärkeää ennen kaikkea hyvinvoinnin mahdollistajana. Olennainen kysymys onkin siis, onko talouskasvu nykyaikana enää hyvinvoinnin mahdollistaja. Continue reading

100 linkkiä johtajuuteen

100 linkkiä johtajuuteen eli itsensä johtamiseen. Linkit jaoteltu aiheittain (kutsumuksen löytäminen, terveys, työ, ihmissuhteet, jne).

”If you’ve decided you want to make a change for the better, these blog posts can give you a little inspiration and advice on the best ways to go about making personal changes […]”

100 Inspirational Blog Posts for Personal Change

Joulukampanja jatkuu — vielä 45 kirjaa jaossa!

Joulutarjous

Hyvejohtajuus (Providentia 2009) on nyt joulualennuksessa 34,90€ (norm. 39,00€), sis. postituksen kotiin! Tilaa vuoden paras joululahja täältä.

Joulukilpailu

Vai haluatko kirjan ilmaiseksi? Osallistumalla Facebook-arvontaan se on mahdollista — ja jopa todennäköistä! Säännöt ovat yksinkertaiset:

  1. Liity Facebook-faniryhmän jäseneksi.
  2. Haluatko kasvattaa (omia sekä ystäviesi) voittomahdollisuuksia?
    Kutsu faniryhmään lisää jäseniä.

Lisäohjeita ja fanitaulukko täällä. Toinen rajapyykki, 400 jäsentä, on jo rikottu! Se tarkoittaa sitä, että ainakin 5 kirjaa on jo kiinnitetty. Vielä jaossa 45 kirjaa.

Kilpailu päättyy jouluaattona 24.12.2009 klo 12:00 (tai 1000. fanin liittyessä). Arvonta suoritetaan tuon kellonlyömän fanien kesken. Voittajien nimet ilmoitetaan julkisesti. Hyvää adventtia!

Hyveet ja rakasteleminen

Tarina mahtavaksi oriiksi muuttuneesta liskosta paljastaa, mitä tekemistä hyveellä ja rakastelemisella on keskenään. Kauniit sanat ovat kärsineet inflaatiosta, ja niiden henkiin herättäminen vaatii järeiden aseiden käyttöä.

C. S. Lewis (1898–1963) tunnetaan Narnia-maailman luojana. Hän kirjoitti monia muitakin kirjoja, joista yhtenä parhaimpana pidän aikuisille tarkoitettua teosta The Great Divorce (suom. Suuri avioero 1970). Nimestään huolimatta kirja ei käsittele avioeroa, vaan kyseessä on taianomainen draama.

Tapahtumapaikkana on eräs sateisena iltapäivänä alkanut bussimatka. Kirjava joukko erilaisia ihmisiä saa tilaisuuden nähdä oman sisimmän olemuksensa ja samalla tehdä valinnan, mikä merkitsisi uutta elämää. Ihmiset ovat puolinaisia, lähes aineettomia: heitä kutsutaan ”Aaveiksi”, ja he saavat täydellisen, vaikuttavan muotonsa sitä mukaan kun onnistuvat ”eroamaan” eheytymistään hidastavista tekijöistä. Päähenkilöinä ovat mm. ideologinen taiteilija, nalkuttava nainen, ”valistunut” piispa ja lapsensa kuolemaa sureva äiti sekä – yksi suosikeistani – pieni, alakuloinen mies, joka kantoi pientä, punaista liskoa olkapäällään.

Lisko heilutti häntäänsä ”kuin piiskaa kuiskaillessaan Aaveen korvaan”. On selvää, että lisko pitää miestä orjuuttavassa otteessaan. Enkeli (”Palava Olento”) kysyy mieheltä: ”Saanko surmata sen?” Mies (Aave) kiertelee ja kaartelee, mutta Enkeli vain toistaa kysymyksen. Lopulta hän antaa suostumuksensa. Seuraavassa hetkessä Aaveelta pääsee tuskan kirkaisu. ”Palava Olento sulki matelijan hehkuvaan otteeseensa, väänsi sen poikki sen kiemurrellessa ja purressa ja heitti sen sitten selkä murskattuna mättäälle” (s. 112). Continue reading

Tanja Karpela ja kaula-aukkorohkeus vs. rohkeus

Iltalehti uutisoi Tanja Karpelan puvusta: ”Tanja rohkeampana kuin koskaan”, sillä Karpela pukeutuu Linnan juhliin ”seksikkäässä” 50-luvun puvussa. Mikä erottaa tämän rohkeuden ja rohkeuden, johon hyve osoittaa?

Sana on sama, ja merkityskin osittain sama. Iltalehden rohkeus tarkoitti pelon voittamista, ja vastaavasti myös rohkeuden hyve tarkoittaa pelon voittamista. Taustalla vaikuttava tavoite kuitenkin erottaa nämä rohkeudet toisistaan.

Continue reading

Johtajuus on kielessä

Slow Leadership antaa hyviä vinkkejä pomon puheen — ja sitä myötä pomon — luokitteluun. Kuuntelu on tärkeä taito ja sitä tulisi harjoittaa, mutta muista myös kuunnella alaisiasi ja työtovereitasi. Ennen kaikkea, muista kuitenkin kuunnella itseäsi puhumassa.

If you want to know what your boss really thinks about his or her subordinates, all you have to do is listen carefully.

The Language of Leadership [Slow Leadership]