Huonon johtajan merkit

Yksi tapa pyrkiä parempaan on heikkouksien tai huonojen puolien identifiointi. Tämä paljastaa usein mitä kohden meidän tulisi näin ollen pyrkiä.

Joitakin huonon johtajan ominaisuuksia:

Lack energy and enthusiasm. They see new initiatives as a burden, rarely volunteer, and fear being overwhelmed. One such leader was described as having the ability to ”suck all the energy out of any room.”

Harvard Business Review’ssa: voiman ja innostuksen puute, sekä 9 muuta surkean johtajan ominaisuutta.

Ten Fatal Flaws That Derail Leaders [Harvard Business Review, via The Practice of Leadership]

Nöyrästi toinen toistaan parempia

Yksi hyvän johtajan tuntomerkki on nöyryys. Sillä tarkoitetaan totuudessa elämisen tottumusta. Ihminen, joka tekee päätöksiä tämän perusteella, tekee hyviä päätöksiä.

Lähes päivittäin olemme voineet lukea ja kuulla hallitsijoiden ja ns. julkkisten arvosteluja. Jossakin päin maailmaa on valtaa pitävät vaihdettu äänestyksen, väkivallan tai skandaalin jälkeen. Taustalla on saattanut olla vaalipetosta, korruptiota, yksityiselämän skandaaleja tai tekaistuja syytteitä. Järjestetään lakko, vaaditaan eroa. Joskus on vaikea tietää asioiden tosi laita, koska mediassakaan ei aina esiinny yhtä totuutta.

Me niin sanonut rivikansalaiset olemme hymistellen, joskus sarkastisesti tai jopa ivaten tai kauhistellen seuranneet myös omien ministereidemme muistin toimivuutta. (Poikkavatko he tosiaan niin paljon meistä itsestämme.)

Mitä yhteistä on Adolf Hitlerillä, Josef Stalinilla, Florence Nightingalella, Äiti Teresalla ja Aleksandr Solženitsynilla?

Paljonkin. Continue reading

Johtajan lujuudesta

Hyvän johtajan yksi tuntomerkki on lujuus. Lujuus on hyve, joka sijoittuu löperyyden ja kankeuden välimaastoon. Oikealla tavalla luja johtaja tietää milloin olla luja ja milloin joustava. Norsusta sanotaan, että se voi sekä repiä kärsällään irti puun juurineen että poimia maasta perunalastun murtamatta sitä. 

Meille on luonnollista tarrautua uskomuksiimme, kantoihimme ja teorioihimme varsin voimakkaasti. Me luonnostamme vastustamme muutosta sen suhteen mitä pidämme oikeana.

Tietomme voi kohdistua joko siihen miten ajattelemme asioiden tai sen hetkisen tilanteen olevan, mitä päämäärää meidän tulisi tässä hetkessä tavoitella, sekä sitä mikä on paras tapa pyrkiä tähän päämäärään.

Kun olemme muodostaneet kantamme, emme muuta sitä kovin helposti. Kuten sanoin, tämä on meille luonnollista ja luovuttamaton ehto, jotta voimme ylipäätään toimia tai tehdä minkäänlaisia päätöksiä. Tätä voidaan kutsua ”tiedolliseksi konservatiivisuudeksi”.

Samaan aikaan meissä kuitenkin elää pyrkimys oppia uutta. Opiskelun, keskustelujen, tutkimuksen ja kokemuksen kautta saamme tietoa maailmasta, joka voi haastaa aiemmat kantamme.

Nämä kaksi luontaista halua saavat aikaan meissä usein sisäisiä konfliktitilanteita. Continue reading

Pekka Himanen: Kukoistuksen käsikirjoitus luettavissa netissä

Pekka Himasen mukaan kolmen ministerin tilaama Kukoistuksen käsikirjoitus on tehty ”isänmaallisuuden hengessä” veloituksetta.

Kirja on vastaavan hengen mukaisesti luettavissa kokonaisuudessaan myös netissä.

”Lasten pohdinnat muistuttavat meitä siitä, mikä on lopulta tärkeää. Ne asettavat meille kysymyksen siitä, minkä pitäisi olla kehityksen perimmäinen päämäärä. Kukaan lapsista ei puhunut suoraan talouskasvusta. He puhuivat unelmastaan: maailmasta, jossa he voisivat elää ”

Kukoistuksen käsikirja (Himanen, Pekka) [WSOY]

Johtajat: pornoholics anonymous

Rakas Taivaanisä,
lähetä vaatteita kaikille niille köyhille naisille,
joita isi auttaa tietokoneella.
Amen.

Moni on huomannut, että hyvejohtajuusblogin vakituisten kirjoittajien joukossa ei taida olla muodikkaita pornografian puolestapuhujia. Syy tähän on yksinkertainen: pornografia syö maata johtajuuden alta.

Ilmiö on niin hyvin ja laajalti dokumentoitu, että me datauskovaiset suomalaisetkaan emme enää sitä epäile niin kuin joskus. Sen haitalliset vaikutukset työelämään ovat hyvin tiedossa, mutta joskus ne esitetään yksipuolisesti tehokkuuden näkökulmasta. Tilannetta olisi hyvä tarkastella myös johtajan henkilökohtaisten hyveiden näkökulmasta. Continue reading

Hyvä johtaja lukee, nauttii taiteista

Nordean hallituksen puheenjohtaja Hans Dahlborg kannustaa lukemaan, tutkimaan kulttuuria ja nauttimaan taiteista. Tämän ohessa Dahlborg myös määrittää päällikön ja johtajan eron: päällikköä on pakko seurata, johtajaa halutaan seurata.

Hyvän johtajan johtajuus saa ihmiset luottamaan toisiinsa. Dahlborgin mukaan kyse on ”integriteetistä”, ts. eheästä luonteesta. Ei siis ihme, että puheeksi nousee parikin hyvettä, ensimmäisenä rohkeus.

”’Myös rohkeus on ihailtu ominaisuus. Se on harvinaisempaa. Jos olet rohkea, sinuun luotetaan. Lisäksi on tärkeää, että johtajalla on kyky katsoa tulevaisuuteen ja että hän pystyy pedagogisesti esittämään sen niin, että ihmiset haluavat mennä eteenpäin.’

Dalborgin mielestä tämä kiteytyy yhteen ainoaan sanaan – toivoon. Se on ihmistä elähdyttävä ja liikkeelle paneva voima, johon kuuluvat odotukset, kunnianhimo ja unelmat. Onnistuessaan johtaja voi luoda ympäristön, jossa ihmisillä on toivoa, itseluottamusta ja itsetuntoa, joiden avulla voidaan liikkua toivottuun suuntaan.

Kirjallisuudesta voi olla apua tässä johtamisprosessissa.”

Johtaja – lue kirjallisuutta! [Talouselämä]

Kun vakuutuspetos tuntui oikealta

Vakuutuspetos on vahva sana, joten ihmetyttää että edes harkitsin moiseen ryhtymistä. Siinä hetkessä se tuntui kuitenkin oikeutetulta, siis oikeudenmukaiselta.

Oma vakuutusyhtiöni tarjoaa mahdollisuuden täyttää korvaushakemus netissä. Täytä nettilomake, säilytä kuitit itse ja rahat tupsahtavat tilille. Ah, miten helppoa!

Helppoa, joskin selvästi väärin, olisi myös säätää kuiteissa olevia loppusummia. Mutta entä jos korvaus tulee hakea vuoden sisään kulun muodostumisesta ja aikaa on kulunut vuosi ja yksi päivä? Sopiiko päivämäärää muokata, ihan vain pikkuisen?

Sääntöihin perustuvassa etiikassa on sudenkuoppansa, eiköhän tämä ole yksi niistä?

Continue reading

Nauti himojesi hallitsemisesta

Sana-lehti käsittelee itsehillintää. Jo otsikossa mainittu sana ”hallinta” kuvaa hyvin itsehillinnän perimmäistä luonnetta, sillä ei kaikkea (ts. juuri mitään) pyritä hillitsemään minimiin.

Samoin kuin voimakasta hevosta lienee tarpeen hillitä joissakin tilanteissa, voidaan sillä ratsastaa vain jos hevonen (sekä ratsastuksen taito) hallitaan.

Kyse on säätelystä: rajansa on myös askeesilla.

”Vaikeimmassa asemassa ovat nuoret, joiden elämänvaihe on korostuneen ruumiillinen ja siksi kaupallisten voimien erityishuomion kohteena.

– Uutena haasteena on ilmiö, jonka olen nimittänyt juomishäiriöksi. En viittaa vain alkoholiin, vaan myös nuorten suosimiin energia- ja urheilujuomiin sekä limonadeihin. Niistä on tullut nuorten nestemäisiä vankiloita, joista imaistaan päivän aikana litroittain kallista sokerijuomaa ja jätetään jäljelle pellin ja muovin vuori.

– Nuorten näennäinen vapaus ja voimantunto muuttuvat markkinavoimien käsittelyssä ja itsehillinnän puutteessa todellisen vapauden esteeksi. Mikäli aikuiset eivät esimerkillään osoita terveeseen järkeen perustuvaa ruumiillista itsehillintää, he maksattavat tekonsa korkeat korot tulevaisuuden aikuisilla.”

Nauti himojesi hallitsemisesta [Sana]