Hyvästä parhaaksi – huipulta kohtuuteen

Kannattaako presidentin pöksyihin – saatikka yrityksen johtoon – sittenkään odottaa ja etsiä mahdollisimman moitteetonta, särötöntä ihmistä? 

Ajat ovat haastavia jälleen, tiedättehän, eivätkä vähiten johtajuuden vaatimusten osalta. Nyt otetaan miehestä kunnolla mittaa presidentin rooliin!

Vastaavaa päästä varpaisiin mittailua tehdään jatkuvasti yritysjohdon osalta. Epävarmuuden aikoina ja haasteellisissa taloustilanteissa johtajilta odotetaan lähes yli-inhimillisiä kykyjä, kuten presidentiltä tunnutaan odottavan. Continue reading

Niinistö vs. Haavisto: Ratkaiseeko retoriikka?

Mitkä ovat Pekka Haaviston mahdollisuudet voittaa presidentinvaalit? Kuinka Sauli Niinistö kykenee varjelemaan etumatkaansa? Pyysimme retoriikan tutkijaa analysoimaan ehdokkaiden viestintää. Mihin kampanjakoneiston kannattaa kiinnittää huomiota? Pienet vivahteet, yksittäiset lausahdukset, harmittomat kömmähdykset voivat ratkaista vaalit. Ainoa varma voittaja on viestintä.

Presidentinvaalin toinen kierros on kuumimmillaan. Jatkoon päässeet Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto kiertävät maata ja kohtaavat äänestäjiä; kampanjakoneisto käy täysillä kierroksilla.

Niinistö otti ensimmäisellä kierroksella ison 18,2 prosenttiyksikön kaulan haastaja Haavistoon. Onko Haavistolla mahdollisuuksia tavoittaa näinkin suuri etumatka ja saada kuuden vuoden linnatuomio? Continue reading

Täydellisyys ärsyttää

Mikä siinä on, että siedämme säröjä helpommin kuin täydellisyyttä?

Ala-asteen opettajani oli vanhan koulukunnan jäsen. Koulupäivät aloitettiin virrellä. Ruokalaan käveltiin pituusjonossa, pojat ja tytöt erikseen. Kuulostaa hurjalta, mutta sittemmin olen oppinut arvostamaan osia opettajani, joka jo silloin oli mummon iässä, pedagogiikasta. Hän esimerkiksi kannusti opiskelijoita itseilmaisuun, joka oli kovin epätyypillistä tuppisuiden Suomessa. Vuorotellen harjoiteltiin esiintymistä lukemalla, laulamalla tai vaikka kertomalla vitsi.

En ollut vielä ala-asteella kovin etevä oppilas. Kerran kuitenkin sain biologian kokeesta arvosanan 10-miinus. Continue reading

Hitaan järjen kritiikki – hyveet ymmärtämisen ehtona

Hitaan järjen kritiikki (Perussanoma 2011) on yllättävä kirja typeryydestä ja järkevyydestä. On vaarana, että tämä pienen kustantamon julkaisema mainio teos jää vaille sitä huomiota, jonka se ansaitsee. On myös syytä olettaa, että Hyvejohtajuus-sivuston lukijat saattavat olla kirjasta kiinnostuneita. Syy käy ilmi tämän arvion loppupuolella.

Erimielisyydet ja niistä nousevat konfliktit ovat niin oman pienen lähipiirimme kuin koko ihmiskuntamme rasite. Ongelma on globaalia mittaluokkaa. Minkälaista lääkettä olisikaan, jos erimielisyyttä osattaisiin ymmärtää ja sen kanssa osattaisiin elää paremmin? Ja kuinka mahtavaa olisikaan, jos saisimme nostettua ymmärryksemme ja tiedon hankintakykymme sille tasolle, että nuo rasitteet vähenisivät oleellisesti?

Tämä kirja tarjoaa tuota lääkettä ja mahtavuutta. Oletko valmis ensimmäiseen annosteluun? Continue reading

Kuningas

Minä olen kuningas!

Ihan ensiksi haluan kertoa teille, että minä olen kaikessa parempi kuin te, ja te olette alempiarvoisia maan matosia. Muut ovat alhaisinta saastaa ja minä olen kuningas. Vai miten on?

Minulla oli kunnia tavata itse Hyvejohtajuus-kirjan kirjoittaja Alexandre Havard. Havard oli saapunut Suomeen ikäänkuin ohikulkumatkalle, mutta Hyvejohtajuus-blogin vaikuttajatahot keksivät muuttaa pikavisiitin hyvejohtajuusluennoksi.

Täytyy myöntää, että vaikka Hyvejohtajuus-kirja avasi hyvejohtajuutta minulle aivan uudella tavalla, kuten olen kertonut, jotkin hyveet ovat jääneet epäselvemmiksi kuin toiset. Meillä kaikilla on käsitys siitä, mitä ovat viisaus, rohkeus ja jopa nöyryys. Mutta mitä on suurisieluisuus? Continue reading

Liikkeenjohto ja soturin tie (bushido), osa 6: Rehellisyys

Artikkelisarja japanilaisten samuraiden moraalikoodistosta ja sen ilmenemismuodoista nykyaikaisessa liikkeenjohtamisessa jatkuu. Tällä kertaa käsitellään Bushidon viidettä hyvettä ”rehellisyys”. Kirjoittaja Tapio Falck on tutkinut rehellisyyttä suomalaisessa ja virolaisessa liikkeenjohdossa. Björn Wahlroosin lisäksi puhutaan doupatuista hevosista.

Termiä samurai käytettiin eliitti- ja soturiluokasta, joka vaikutti Japanissa yli 1000 vuoden ajan 700-luvulta aina vuoteen 1868. Nämä soturit kehittivät ehdottomaan kunniaan ja tiukkaan käyttäytymistä sääntelevään normistoon perustuvan ja sille täysin omistautuneen  eettisen koodiston, joka tunnettiin nimellä Bushido eli ”soturin tie”. Continue reading

Shepard

Hyveet roolipeleissä

Tietokonepelit ovat kaukana hyveellisyydestä. Ne tekevät lapsista aggressiivisia ja opettavat nuoret miehet joukkomurhaajiksi. Vai onko näin?

Tietokone- ja videopelien hyvepuoli ei ole mediassa kovinkaan kummoisessa huudossa. Milloin pelit aiheuttavat lapsissa rauhattomuutta, milloin ne tekevät jostain massamurhaajan. Peleistä harvoin kirjoitetaan positiiviseen sävyyn – puhumattakaan siitä, että niiden kerrottaisin kasvattavan ihmisistä hyveellisiä. Continue reading

Rohkeus eli taito ottaa iskuja vastaan

Elokuva-analyysi toimintapätkistä Real Steel (2011) ja Redbelt (2008). Elokuvia yhdistää niiden Rocky-hetket: tilanteet, joissa päähenkilöiden uskollisuutta omalle kutsumukselle koetellaan. Edes hyveellinen mies tai nainen ei selviä yksin, rohkeimmankin tahto horjuu toisinaan.

Sydäntämme liikuttaa, kun näemme altavastaajan nousevan voittoon vastoinkäymisistä huolimatta; kun kova työ palkitaan ja uusi sankari nousee esiin. Kuka ei voisi väittää iloitsevansa Rocky Balboan puolesta, kun hän taistelee vastustajaansa sekä omaa ja muiden epäkunnioitusta vastaan? Hän ei ehkä voita lopussa itse ottelua mutta hän voittaa oman itsensä ja muiden kunnioituksen. Continue reading

Sydämen sivistys

Laihdutanko? Lisäänkö liikuntaa? Entä, jos uuden vuoden lupauksena olisikin tietoinen panostaminen sydämen sivistykseen? Sydämen sivistys syntyy sukupolvien välissä.

Vanhan sanonnan mukaan sivistys on sitä, mitä jää jäljelle, kun tiedot unohtuvat.

Sivistyksessä tärkeintä on sydämen sivistys. Olennaista silloin on ihmisen sisäinen asenne ja tapa suhtautua maailmaan ja elämään, eikä jokin tietty koulutustaso tai ulkoinen käyttäytymisen malli. Pään sivistys seuraa hyvää koulutusta ja tukee siten laajaa asioiden ymmärrystä. Sydämen sivistys ei ole välttämättä saanut koulutusta, vaan on syntynyt elämän keskellä. Sydämen sivistys on hiljainen, elämää ylläpitävä nöyrä asenne, johon kuuluu oikeudenmukaisuus ja aito lähimmäisen huomioiminen. Continue reading