Ihmisen arvostaminen on tuloksellista johtamista

Haluatko saada ihmiset työskentelemään paremmin ja kovemmin? Haluatko työyhteisöön hyvän hengen? Unohdetaanko hetkeksi monimutkaiset teoriat motivoinnista ja ryhdytään vain arvostamaan ihmistä?

Näin parhaat johtavat

Vuonna 2011 Financial Times valitsi vuoden henkilöksi Alan Mulallyn – eikä syyttä. Mulally aloitti Fordin toimitusjohtajana vuonna 2006, jolloin amerikkalainen autoteollisuus oli jo vuosia ollut syvissä vaikeuksissa. Fordin kurssi onnistuttiin Mulallyn johdossa kääntämään niin radikaalisti, että vuonna 2009 hän oli mukana Time 100 -listauksessa ja myöhemmin hänet valittiin myös vuoden henkilöksi 2011 (Wikipedia).

Continue reading

Saako asenteesta antaa palautetta?

Olemme kuulleet, ettei persoonallisuudesta pidä antaa palautetta. Sitähän me emme pysty valitsemaan. Mutta tulisiko ja kannattaisiko antaa palautetta asenteesta?

Yksi tuttuni kertoi tarinan pojastaan. Hänen poikansa oli laiska ja kävi lukiota hälläväliä-asenteella läpäisten sen juuri ja juuri. Seuraavaksi edessä oli armeija. Sama ”ei voisi vähempää kiinnostaa” -asenne jatkui.

Eräänä iltana hän kuitenkin mietti tuvassaan, että valittava ja märisevä asenne syö liikaa energiaa. Hän muisti isänsä sanat: ”Korjaa asenteesi ja voit paremmin. Ihminen pärjää aina, kunhan yrittää loppuun asti parhaansa.”

Continue reading

Huijaus on huijaus vasta sitten, kun siihen uskotaan

Estraditaikuus ja showmentalismi ovat suurta viihdettä. Sen sijaan ennustuspuhelimet ja kristallipallosessiot ovat täyttä hyväuskoisten huijausta. Mutta missä menee ero? Milloin viihdetoiminta muuttuu moraalittomaksi huijaukseksi?

Mentalisti-taikuri Noora Karman tv-show alkoi lauantaina 15. maaliskuuta. Ensimmäisessä jaksossa Noora esitti tempun, jossa hän pysäytti sydämensä.

Nooran show on upeaa viihdettä. Hänen esityksissään ennustetaan SM-liigan tulokset, luetaan Arto Nybergin ajatukset ja kuollaan hetkeksi.

Me katsojat kuitenkin ymmärrämme, että kyseessä on viihde, ei mikään yliluonnollinen ilmiö. Mietimme päämme puhki, kuinka Noora Karma tekee temppunsa. Ihailemme hänen heittäytymistään. Yritämme löytää porsaanreikiä, joilla illuusio syntyy.

Continue reading

Kuka katselee robotin silmin? Persoonista ja aivosoluista

Oletko sinä persoona? Oletko vapaa tekemään valintoja? Oletko edes todella olemassa? Nämä vaikeat filosofiset kysymykset ovat lopulta meidän kaikkien kysymyksiä. Nyt niihin on tarjolla myös vastauksia.

Jos pystyisimme rakentamaan ihmisenkaltaisen robotin, mitä tapahtuisi tämän robotin tullessa käyttöikänsä päähän? Kuolisiko joku vai olisiko kyseessä vain mekanismin rikkoutuminen?

Millä tavalla tällainen robotti sitten eroaisi minusta itsestäni, sillä olenhan itsekin eräänlainen hermosoluista, luista ja nesteistä koostuva kone? Vai olenko?

Continue reading

Näin selätät esiintymisjännityksen

Jännitys voi halvaannuttaa esiintymisesi, mutta välttämättä näin ei tarvitse tapahtua. Monet historian suuret esiintyjät ovat jännittäneet. Miten saada niskalenkki kiusallisesta ongelmasta?

Olet kenties kuullut 1970-luvulla tehdystä tutkimuksesta, jossa kartoitettiin ihmisten pahimpia pelkoja. Kärkipaikoista kamppailivat muun muassa korkeat paikat, ötökät ja syvä vesi. Ykköstilaa piti kuitenkin hallussaan pelko pitää puhe yleisön edessä. Sitä pelättiin enemmän kuin kuolemaa.

Tämän pohjalta humoristi Jerry Seinfeld on todennut, että keskivertoihmiset olisivat hautajaisissa mieluummin arkussa kuin pitämässä muistopuhetta.

Continue reading

Puoli Seitsemän mystiset katsojaluvut

Suomeen on virinnyt jännä keskustelu ja jopa väittely siitä, kumpi on parempi, negatiivisuus vai positiivisuus. Pääministeriämme arvosteltiin taannoin siitä, että hän puhutteli kansalaisia turhasta negatiivisuudesta.

Uusimman kirjamme Pääasia – organisaation psykologinen pääoma (Talentum 2013) julkistamisen yhteydessä uutisoitiin, että psykologi on sitä mieltä, että valittajille täytyy antaa potkut, vaikka kirjan yksi pääviesteistä oli, että yhteisön jokaisen jäsenen on osallistuttava myönteisen ilmapiirin rakentamiseen ja vapaamatkustajia sen asian osalta ei pitäisi sallia. Negatiivisuudella ja positiivisuudella on molemmilla omat intohimoiset kannattajansa ja keskustelu näyttää herättävän paljon tunteita.

Continue reading

Naimisjuttuja, osa 2

Pari vuotta sitten kirjoitin Hyvejohtajuus.fi:hin blogauksen, jossa kerroin, miksi ”vanhentuneeksi instituutioksi” kutsuttu avioliitto on yhä järkevä ratkaisu. Avioitumisen hyödyt ovat kuitenkin pienentyneet koko ajan. Miksi?

Olin viime perjantaina Radio Ravun Rasiallinen-ohjelmassa Melissa Mäntylän vieraana parturi-kampaamoyrittäjä Iida Ketolan kanssa. Ohjelman aiheena oli avioliitto. Vieraaksi ohjelmaan olin päätynyt suureksi osaksi siksi, että Melissa oli lukenut Naimisjuttuja-kirjoitukseni.

Avioliitto on minusta lähtökohtaisesti ihan hyvä juttu. Vaikka puolet avioliitoista tunnetusti päättyy eroon, toinen puoli ei pääty. Avioliitto tuo elämään ja myös yhteiskuntaan vakautta, mikä on hyvä asia. Jostain kumman syystä lainsäätäjä yrittää kuitenkin tehdä avioliitosta mahdollisimman turhan ja epähoukuttelevan. Continue reading

Robocop: Minuuden salaisuudet

Uusi Robocop on keskinkertainen elokuva, mutta se käsittelee yllättävän kiinnostavasti filosofisia kysymyksiä: persoonaa, vapaata tahtoa, sielua.

Niskakarvani nousevat aina pystyyn, kun 80-luvun klassikko yritetään siirtää 2010-luvulle. Total Recall vuosimallia 2012 oli hajuton ja hengetön yritys tavoittaa alkuperäisen, Paul Verhoevenin ohjaaman Total Recallin (1990) vimmainen ja visvainen rytinä. Suutariksi jäi.

Vuonna 2014 otettiin käsittelyyn toinen, vähintäänkin yhtä visvainen ja vimmainen Paul Verhoeven klassikko, Robocop (1987). Kuultuani asiasta ensi kertaa mietin, miksi ihmeessä miksi tätäkin yritettiin. Leffan nähtyäni mietin sitä vieläkin.

Keskinkertaisuudestaan huolimatta elokuvassa käsitellään kuitenkin yllättävän mielenkiintoisesti teemoja, joita voisi pitää mielenfilosofiaan kuuluvina.

Continue reading

Kehityskeskusteluista onnistumiskeskusteluihin

Kaavamaiset kehityskeskustelut kuuluvat menneisyyteen. Keskustellaan sen sijaan työn merkityksellisyydestä, siitä mistä voimme olla ylpeitä ja unelmista.

Olipa kerran auditorio täynnä yrityksen ylintä ja keskijohtoa. Olin juuri piirtänyt fläpille kolme maagista lukua: paljonko kehityskeskusteluihin oli kulunut aikaa henkilötyövuosina, mitä se tarkoitti rahassa ja minkä arvosanan henkilöstö oli antanut kehityskeskusteluille. Surkeat luvut tuijottivat fläpiltä johtajia.

Hetki oli lyhyt mutta hiljaisuus ikuisuuden mittainen. Lopulta toimitusjohtaja kysyi ääneen sen, mikä jo leijui ilmassa: pitäisikö meidän luopua koko käytännöstä? Vastasin silmää räpäyttämättä: ”Ei tietenkään, vaan vakavasti miettiä, miten käytetystä ajasta saisi mielekkäämmän ja tuottavamman.”

Continue reading