Avengers 2: Tiimipäivä

Avengers-saaga etenee toiseen elokuvaansa ja meininki vain muuttuu tiukemmaksi – ja poliittisemmaksi.

Marvel-sarjakuvauniversumiin perustuvat elokuvat ovat järjestään olleet aika hyviä. Niin on tämäkin. On vaikeaa keksiä mitään kritisoitavaa, kun kaikki vain on yksinkertaisesti niin siistiä. Mutta mitäpä tämänkertainen kela nyt sitten pitää sisällään?

Continue reading

Kommunikaation kevätsiivous

Kirkas kevätaurinko valaisee – ja harmiksi paljastaa samalla pölyn ja tahrat ikkunoissa. Siispä siivoamaan!

Myös mielessämme on jopa vuosikymmenien aikana kertynyt paksu kerros pölyä. Elämänilo ja elinvoima eivät loista kirkkaina, näkymä elämän mahdollisuuksiin ei ole vapaa.

Tuo pölykerros koostuu pienistä ja huomaamattomista roskista ajattelussamme ja puheessamme. Sellaisista kuten pitää, täytyy, pitäisi, olisi pitänyt, on pakko ja mutta. Sanoista, joista ei ole hyötyä kenellekään, ne vain syövät energiaa. Nuo roskasanat tekevät meistä ajatuksissamme ja puheessamme passiivisia syyllisiä, orjia tai orjapiiskureita ja avuttomia uhreja. Continue reading

Kuinka rakkaus istuu yritysmaailmaan?

Rakkaus on vahva sana. Sitä kuulee harvoin käytettävän muualla kuin iltapäivälehtien sivuilla tai Tabermanin runoissa. Perisuomalainen rakkaudentunnustuskin kuuluu: ”Kyllä mää kerron, jos asia muuttuu…”

Sanaa rakkaus liitetään harvoin yritysmaailmaan. Yrityksen tehtävä on tehdä rahaa, ei rakastaa. Raha ja rakkaushan eivät missään nimessä sovi samaan lauseeseen.

Mutta mitä tapahtuisi, jos yrityksen toiminnan lähtökohtana olisi rakkaus? Millä tavalla liiketoiminnan näkökulma ja tekemisen tapa muuttuisivat?

Continue reading

Yllättävä idea: Asiakkaan paidan silittävä myyjä ja vääränlainen automainos

Pieni paikallislehti saattaa voittaa kansalliset julkaisut vain paikallisissa uutisissa. Siispä menestyksen avain on paikallisten uutisten painottaminen. Mutta koska jokainen toimittaja tuntee jo tuon avaimen, eivät aivot reagoi tuon kategorian viesteihin sen kummemmin kuin jos veden kerrottaisiin olevan märkää.

Kuinka paikallislehden johto voi siis kertoa mitään, mikä auttaisi lehteä menestymään?

”Meidän pitää painottaa paikallisia uutisia — ihan oikeesti, hei.”

Poikkeuksellisen hyvin menestyneen Daily Recordin perustaja Hoover Adams rikkoi maalaisjärjen viestimällä:

”Meidän lehtemme julkaisee pienimmätkin paikalliset uutiset, vaikka tappion uhalla, sillä menestyksemme kolme peruspilaria ovat nimet, nimet ja nimet.”

Adams osoitti aukon kuulijan käsityksessä. Vasta sen jälkeen hän saattoi ryhtyä paikkaamaan sitä. Continue reading

Pelon pelko tekee minusta puoli-ihmisen

Eniten maailmassa pelkään pelon tunnetta. Pelkään sitä niin paljon, että en halua kuulla siitä edes kertomuksia. Kestän vain selviytymistarinat, mutta en sitä, että pelko lamauttaa ihmisen.

Heräsin juuri äsken. Olin ollut tyhjässä ränsistyneessä talossa, jossa repaleiset haamut vainosivat minua. Yritin väistellä niitä ja löytää paikan, jossa levätä. Haamut eivät antaneet periksi.

Continue reading

Yksinkertainen idea: Komentajan tavoite ja nimien voima

Armeija on valtava koneisto, jossa ruohonjuuritason toiminnot voidaan jäljittää ylimmän komentajan käskyyn. Pienenkin maan armeija kohtaa haasteita suunnitelmien toteuttamisessa, sillä mitätön muutos olosuhteissa saattaa tuhota suunnitelman, jonka piti olla täydellinen.

Eikä yllätyksiltä voi välttyä, varsinkaan pitkässä komentoketjussa. Kuinka komennon idea saadaan välitettyä koko komentoportaan läpi?

Continue reading

Tarina naputtajista ja kuuntelijoista: Miksi ideaasi ei ymmärretä ja mitä voit sille tehdä

Valitse jokin sävel, jonka kaikki tuntevat. ”Paljon onnea vaan” tai vastaava. Joko valitsit? Seuraavaksi arvioi kuinka moni kymmenestä kuuntelijasta tunnistaisi sävelen, jos naputtaisit sen pöytään.

Itse asiassa, voit kokeilla naputtaa hetken tuota säveltä. Kokeile vain, ei kukaan katso sinua hassusti. Naputtelu on ihan normaalia puuhaa. Siitä vain! Naputtelu vaatii vain pari sekuntia ja siten saat paljon enemmän irti tästä artikkelista.

Nap, nap! Hyvä meininki, eikö? No, kuinka moni arvaisi valitsemasi sävelen?

Älä lue eteenpäin ennen kuin olet vastannut.

Elizabeth Newton Stanfordin yliopistosta esitti vastaavan tehtävän vuonna 1990. Kokeen aikana yhteensä 120 säveltä naputettiin pöytään. Continue reading