Rahalla saa kaikkea, sanotaan…

Rahalla saa kaikkea, sanotaan. Ei, se ei ole totta. Voi ostaa ruokaa, mutta ei ruokahalua; lääkettä, mutta ei terveyttä; pehmeän vuoteen, mutta ei unta; tietoa, mutta ei älyä; pintakiiltoa, mutta ei hyvinvointia; huvia, mutta ei mielihyvää; tuttuja, mutta ei ystävyyttä; palvelijoita, mutta ei uskollisuutta; harmaat hiukset, mutta ei kunniaa; rauhallisia päiviä, mutta ei rauhaa. Rahalla saa kaiken kuoren. Vaan ei sisältöä. Sitä ei rahalla saa.— Kirjailija Arne Garborg (1851-1924)

Valta on kärsimyksen varaan rakennettu korttitalo

“Valta turmelee, ja absoluuttinen valta turmelee absoluuttisesti.”

Näin kuuluu tunnettu ajatus roomalaiskatoliselta historioitsijalta, kirjailijalta ja politiikolta Lord Actonilta. Lainausta on käytetty lukuisissa yhteyksissä hallitsijoista puhuttaessa, mutta yhtä lailla sen opetus pätee tavalliseen ihmiseenkin.

Klassisen opetuksen mukaan valta on sitä, että A saa B:n toimimaan haluamallaan tavalla vastoin B:n omaa halua. Valta on aina siis valtaa jonkun toisen yli. Lopulta valta perustuu uhkaukseen – aitoon tai oletettuun – siitä, että jos B ei tottele A:ta, tätä kohtaa fyysinen tai henkinen rangaistus.

Emme usein ajattele valtaa näin, mutta tästä lopulta on kyse, siis ihmissuhteesta, jossa toinen on alistunut toisen tahdolle.

Continue reading

Työn paikat ja ystävyys


Perinteiset työpaikat ja -tilat ovat murroksessa, ja yhä useammin työtä tehdään liikkeessä ja vaihtuvissa ympäristöissä. Pitkäaikainen työkaveruus ei ole välttämättä tulevaisuudessa enää mahdollista, jolloin ystävyyteen työpaikalla täytyy asennoitua uudella tavalla.

Uusissa työtiloissa ystävyys on enemmänkin yhteisöllistä kuin kahden ihmisen välistä, kirjoittaa Pia Houni kolumnissaan.

Useimmat meistä tekevät työtä joustavasti ja vaihtuvissa paikoissa. Useita vuosia sitten monet esimiehet ryhtyivät pelaamaan golfia, koska palavereja voitiin hoitaa kentällä. Teknologian mahdollistamat paikat siirtää tietoa ja osallistua yhteisiin kokoontumisiin eri puolilta maapalloa, ovat tehneet työn tekemisen joustavaksi etäisyyksistä huolimatta.

Työ on siirtynyt myös julkisiin paikkoihin. Kahviloiden pöydissä loistavat omppujen rivistöt ja moni entinen kivijalkakauppa on muuttunut yhteisölliseksi työtilaksi.

Continue reading

Onnentaitoja johtajalle, työyhteisölle, tiimille ja yksilölle

Onnellisuuden tavoittelu on paljon helpompaa, kun sitä lähestyy pala palalta, projektina, kirjoittaa Airi Aamuvuori:

Yhdessä toimiminen osoittaa arvostusta muita kohtaan; päämääriin tulee sitoutua, jotta ne palvelevat onnen tavoittelussa; murehtiminen vaikuttaa vain, jos sen kohdetta pitää totena; haasteet voi oppia näkemään voimavarana; epäonnistuminen on erinomainen opettaja, ja onnistumisista kannattaa pitää päiväkirjaa, jottei niitä unohda

Tutkimusten mukaan onnelliset ihmiset ovat energisiä, luovia ja tehokkaita työpaikallaan. He ovat parempia johtajia ja neuvottelijoita ja ansaitsevat enemmän rahaa. Onnellisuus tekee ihmisistä sosiaalisempia ja epäitsekkäämpiä ja lisää heidän kiintymystään itseensä ja muihin sekä parantaa kykyä ratkoa ongelmia ja ristiriitoja.

Onnellisten ihmisten stressinsietokyky on parempi, ja onnellisuus jopa vahvistaa immuunijärjestelmää parantaen terveyttä ja pidentäen elinikää.

Onnellinen työyhteisö olisi siis melkoinen voimavara työviihtyvyyden lisäämisessä ja nykyisen vaativan työelämän haittojen ehkäisyssä.

Continue reading

Miltä näyttää musta silmä?

Sillä ei ole mitään väliä, miten asiat ovat. Vain sillä on väliä, miltä asiat näyttävät. Olemme siirtyneet tietoyhteiskunnasta mediayhteiskuntaan, väittää Katleena Kortesuo.

Yksi rakkaimmista harrastuksistani on viikinkimiekkailu. Lajissa käytetään teräsaseita, joten suojaukseksi tarvitaan kypärä, painava vanerikilpi ja metallinen rengaspaita. Aina turvavarusteet eivät kuitenkaan riitä.

Olimme lokakuussa viikinkiporukalla tv-kuvauksissa. Olin varomaton suojaukseni kanssa, joten sain kunnon tällin silmäkulmaani. Ensin siihen nousi pahkura, ja seuraavana päivänä silmä tummui mukavan violetiksi. Tätä riemua kesti kaksi viikkoa.

Sillä kahden viikon ajalla kalenterissani oli seitsemän koulutusta tai puheenvuoroa. Niissä kaikissa selitin osallistujille heti aluksi, mistä musta silmä oli tullut.

Continue reading

Johtajille vertaistukea

Monet johtajat ovat päässeet huipulle, koska ovat elämänsä aikana fokusoineet vahvasti suorittamiseen ja menestyksen tavoittelemiseen. Aseman saavuttaminen onkin yhteiskunnassamme legitiimi tapa luoda ihmisarvoa.

Mutta jos ihmisen arvo rakentuu pelkän suorittamisen varaan, ihmiskuva ontuu. Ihminen nimittäin on enemmän kuin hänen suorituksensa.

Syvimmältä olemukseltaan ihminen on yhteyden tarvetta. Sitä, että joku näkisi, kuulisi, ymmärtäisi ja hyväksyisi. Ihmisen syvin tarve on siis itse asiassa rakkauden tarve. Perusolemukseltamme olemme olentoja, jotka ovat ei-suvereeneja ja jotka sen tähden tarvitsevat toisiaan.

Voisimme jopa sanoa, että ihminen on rakenteellista rakkauden tarvetta. Olemme rakenteellista keskinäistä riippuvuutta. Tämä on tosiasia, hyväksymme sen taikka emme.

Continue reading

Havardin kirjacombo -40% 3 päivän ajan

Tasaisen kauniin kymppitonnin Facebook-tykkääjälukeman kunniaksi Providentia Oy:n kirjamyynnin pakkaus&postitus -osasto (ts. Oskar, 8, ja Isak, 5) suunnitteli ja kuvitti juhlaan sopivan kampanjan.

Alexandre Havardin kirjakombo tarjolla seuraavat 3 päivää hintaan 29,90 (norm. 49,80). Tilaa kirjat osoitteesta Providentian kirjakaupasta!

Pakkaus&postitus -osasto aikoo käyttää tilauksista saamansa provisiot leikkiensä ja luovuutensa kehittämiseen. Eli legoihin. 🙂

Jokin tulee, oletko valmis?

Ihminen on aina halunnut valmistautua tulevaan. Ongelma on kuitenkin se, että luulemme tulevaisuuden olevan kuin nykyisyys, joten varaamme lähellemme nykyajan aarteita. Jos haluat varautua tulevaan, älä säilö vanhoja tapoja saati vanhoja työkaluja, kirjoittaa Katleena Kortesuo.

Aina silloin tällöin uutisoidaan rahakätkön löytymisestä. Milloin kyse on 1980-luvun ryöstösaaliista, milloin viikinkiaikaisesta rahakätköstä. Joku on piilottanut aarteensa ja luullut hyötyvänsä siitä vielä joskus.

Entä haluatko löytää ruosteisia toimimattomia aseita? Käy koluamassa maalaiskuntien ikivanhojen pappiloiden ja koulujen ullakot. Joku on piilottanut aseet ja ajatellut käyttävänsä niitä vielä joskus.

Continue reading

Eettinen älykkyys

Puhutaan tavallisesta älykkyydestä ja tunneälystä. Ensin mainittu käsite tarkoittaa kykyämme ajatella analyyttisesti, jälkimmäinen kykyämme käsitellä tilanteita tunnetasolla. Minun mielestäni on olemassa vielä yksi älykkyyden laji, nimittäin eettinen älykkyys. Eettinen älykkyysosamäärämme kuvaa kykyämme tehdä hyvää.— Stefan Einhorn, Aidosti kiltti