Pelastakaa johtajat!

Olen tänään hiukan erikoisella asialla. Onhan tapana syyttää työpaikkojen huonovointisuudesta johtajia ja esimiehiä. Mutta minun aikomukseni onkin nyt puolustaa heitä. Enkä tee sitä olemalla sinisilmäinen tai puolueellinen, vaan pyrkimällä ymmärtämään heitä. Mistä lopulta johtuu, että niin harva johtaja ja esimies osaa johtaa ihmisiä?

On totta, että suuri osa uupumuksesta työpaikoilla selittyy huonolla johtamisella ja esimiestyöllä. Saattaa myös olla totta, että suomalainen johtaminen ylipäänsä on vaikeuksissa ja usein varsin kömpelöä ja jopa tuhoisaa, kun puhutaan ihmisten johtamisesta. Työssäni kohtaan karmivia esimerkkejä siitä, miten ihminen on tullut julmalla tavalla kohdelluksi ja miten tästä syntynyt pahoinvointi syö häntä sisältä ja heijastuu lopulta koko hänen perheeseensä.

Continue reading

Rakkaus, työnteko ja muita lentomatkan mietteitä

Onko työnteossa sijaa rakkaudelle? Santi Martínez pohtii työn merkityksellisyyttä paluumatkalla Kosovosta Helsinkiin.

Kirjoitan ajatuksiani paraikaa lentokoneessa. Olen jatkolennolla Helsinkiin. Sitä ennen lensin Markku Lepojärven kanssa Kosovon Pristinasta Istanbuliin. Ensimmäisellä lennolla seurasin, kuinka nuorempi henkilö avusti kunnioittavan kohteliaasti vanhempaa pariskuntaa, joka kenties lensi ensimmäistä kertaa elämässään. Continue reading

Rakkautta ja rajoja? Ei, vaan tapoja!

Hyvä vanhempi ei tahdo asettaa lapselle oikeita rajoja, vaan istuttaa oikeita tapoja. Rakkautta ja rajoja vaihtuu rakkauteen ja tapoihin.

Kyse ei nimittäin ole rajoista. Kyse on toiminnasta ja oikea toiminta on seurausta oikeista tavoista.

Ihmisen tavat alkavat muodostua varhain — heti kun lapsi toistaa saman asian — ja tapoja on äärimmäisen vaikea muuttaa. Hyvä tapa, eli hyve, käyttäytyy jännällä tavalla: se leviää muille toiminnan alueille. Siksi keskeisimmät hyvät tavat, jotka tunnetaan myös sanahirviönä ”kardinaalihyveet”, ovatkin huipputehokkaita toiminnan ohjaajia. (Valitettavasti sama pätee myös huonoille tavoille.) Continue reading

Oletko sinä saanut kokea hyvää isyyttä?

Isänpäivänä ihastellaan onnittelukortteja, lounastetaan perheen kesken, kahvitellaan isovanhempien luona, avataan lahjoja. Käydään ehkä viemässä kynttilä edesmenneen isän haudalle.

Isänpäivä on vuosittainen, oikeastaan pakollinen tapa. Voimme toki pitää sen sellaisena, kevyenä. Isänpäivän rituaalien pinnan alla piilee kuitenkin korulauseita suurempia kysymyksiä: Olenko saanut kokea hyvää isyyttä? Miten isyys voi arjessa ja elämässä? Continue reading