Voiko aikuisella olla liikaa vapautta?

Elämme aikaa, jossa pieni lapsi osaa odottaa lauantain karkkipäivää, mutta hänen vanhempansa ja nettiaikaan ehtineet sisaruksensa eivät. Äiti nappaa käsilaukustaan suklaapatukan töissä, puhelin vie vanhemman huomion leikkipuistossa ja lasten harrastuspaikoilla. Teini ei jaksa perehtyä kesätyöpaikan sääntöihin, vaan ottaa loparit. Pikavippibisnes kukoistaa.

Tätäkö etsimme, kun haaveilimme aikanaan vapautumista ajan ja paikan rajoitteista?  Continue reading

Hyveet ja onnellisuus liikenteessä

Olen tullut takaisin Suomeen. Taakseni Afrikkaan jäi loistavia ihmisiä ja rikastuttavia kokemuksia… sekä Nairobin liikenne. Onneksi palaan Keniaan säännöllisin väliajoin, joten voin aina tavata siellä olevia ystäviäni – ja sukeltaa taas Nairobin liikenteeseen.

Heti Suomeen saavuttuani sain aivan erilaisen liikennekokemuksen, tällä kertaa jalankulkijana. Continue reading

Oikeassaolijat

Kokemus ihmisarvosta on ihmisyytemme kivijalka. Jos sisimmässämme asuu vakuuttuneisuus omasta arvostamme, voimme olla levollisia. Riitämme, kelpaamme ja saamme olle se mikä olemme. Mutta jos se puuttuu tai on hauras, koemme maailman uhkana ja muut ihmiset kilpailijoina. Silloin käymme jatkuvaa taistelua vakuuttaaksemme itsemme ja muut siitä, että riitämme ja että olemme arvokkaita.

Koska ihmisarvo on rakennuksemme kivijalka, käymme tätä taistelua keinoja kaihtamatta. Sisäinen tunne nimittäin on, että rakennuksemme on koko ajan romahtamaisillaan. Näin siitä huolimatta, ettei se ulkonaisesti sitä ole. Monet pyrkivätkin pitämään sisäisen rakennuksensa pystyssä luomalla näyttävän ja monumentaalisen ulkoisen rakennuksen. Se kyhätään milloin mistäkin aineksista: rahasta, vallasta, asemasta, tiedosta, maineesta ja kunniasta. Mikään näistä ulkonaisista ei kuitenkaan kykene estämään sisäistä romahdusta, jos sellainen uhkaa.

Continue reading

Teenkö asioita rakkaudesta vai pelosta?

Jokainen eletty tunti on yksi tunti vähemmän elämää. Aikamme on rajallista. Mihin käytämme tämän rajallisen aikamme? Tove Jansson totesi aikoinaan “Tee työtä ja rakasta”. Minä sanon: “Rakasta”.

Olen sitten töissä, kotona tai ystävien kanssa, haluan rakastaa. Helppo sanoa, mutta miten on todellisuudessa. Mihin aikani arjessa menee – teenkö asioita rakkaudesta vai pelosta?

Continue reading