HOT-terapia ja mindfulness

HOT-terapian suosio Suomessa kasvaa. Mindfulness-menetelmä on löytänyt tiensä aina johtamisalan kirjallisuuteen asti. Kirjoittaja peräänkuuluuttaa tietoisuutta omasta vaikutin- ja uskomusjärjestelmästään.

Kolmannen vuosituhannen megatrendiksi povattiin hengellisyyttä. Vielä 90-luvulla tämä ajatus tuntui suomalaisesta, hitaasti lämpiävästä ja järjellä perustelevasta kansalaisesta, etäältä. Vuosituhat vaihtui, marketeissa meditaatiolehdet alkoivat napsia hyllytilaa yksi toisensa jälkeen ja suomalainenkin löysi itsensä joogaamasta ja retriiteistä. Postmoderni ihminen näyttää etsivän pysyvyyttä monimuotoisuuden keskeltä. Jotain jota järjen päätelmät eivät yksin ole tarjonneet.

Mutta uusi hengellisyys ei ole rantautunut yhteiskuntaan kirkkojen kautta, siitä kielii jo jäsenkatokin, vaan yhä useampi löytää sen terapeutin vastaanotolla. Continue reading

Masennuksen uudet tuulet: Terapia hengellistyy?

Suomessa on 200 000 masennuslääkkeen käyttäjää. Avuntarve on niin suuri, ettei julkinen terveydenhuolto selviä siitä yksin mallikkaasti. Työelämän haasteet ovat yhä enemmän henkistä kyvykkyyttä korostavia, ja sen resurssin vaaliminen ei ole yksin lääketieteen velvollisuus.

Masennus on toistuvasti suosittuna aiheena mediassa ja kirjallisuudessa. Eikä liene suosio hiipuvan, sillä WHO (Maailman terveysjärjestö) ennustaa sen olevan 20 vuoden kuluttua maailman suurin terveydellinen ongelma sekä taloudellisesti että sosiologisesti. Suomessa työkyvyttömyyseläketilastojen toisella sijalla ovat mielenterveysongelmat ja niistä yleisimpänä masennus.

Masennus syö eläketurvakeskuksen esityksen mukaan koulutustaustaltaan korkeita, hieman useammin naisia kuin miehiä ja molempia varhaisemmin kuin tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Julkisen terveyden- ja sosiaalihuollon resurssit käyvät savuavalla liekillä. Työterveyslaitoksen johtaman tutkimuksen mukaan hoidon laatu ei ole parantunut masentuneiden eläköityessä. Kivet ovat siis käännettävä ja luovuus löydettävä masennuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Continue reading

Ripaus harkitsevuutta

Mitä on aito harkitsevuus? Miten se esimerkiksi eroaa impulsiivisuudesta? Harkitsevuus on hyve, ja kuten kaikki hyveet, myös sitä voidaan kehittää — jopa vanhemmalla iällä.

Suomalaisia voitaisi kai keskimäärin kuvailla harkitsevaksi kansaksi? Emme ole joka välissä laajentamassa valtion rajoja eikä presidenttimme viljele asiattomuuksia. Niin politiikassa kuin lainsäädännössäkin edetään varovaisin askelin. Kenenkään pää ei meillä putoa aiheetta tai aiheesta.

Maltillisesti olemme myös tarkastelleet markkinataloutta. Vaikka yhden käden sormilla voi kansalaiset nimetä globaalit lippulaivamme, niin eipä meillä myöskään hävetä perusterveydenhuollon puutteesta.

Pois meistä ranskalainen kansalaiskurittomuus ja impulsiivisuus. Vanhan valtaus tapahtuu korkeintaan kerran 40. vuodessa ja se toinenkin kerta symbolisesti. Continue reading

Parantujan profiili

Neuroosit, huolimatta vuosituhannen vaihtumista, voivat edelleen hyvin ja kukkivat koko kirjolla. Historian hautaan hysteeristen naisten kanssa eivät painuneet neuroosit, ainoastaan niiden aikaan ja kulttuuriin sidottu ilmiasu. Miten neurooseista voi parantua tai defensseistä oppia pois?

Useimmat tunnistavat termin neuroosi, mutta tuskin myöntävät tai edes tietävät kärsivänsä ilmiöstä. Sinänsä tämä ei hämmästytä, eihän amerikkalainen psykiatrinen DSM IV sairausluokitus edes mainitse neuroosia luokituksessaan.

Pyrin artikkelissani avaamaan neurooseja lukijalle siten, että tälle syntyisi käsitys niiden merkityksestä jokapäiväiseen elämään. Minän eritasoiset puolustuskeinot valottavat neuroosien taustaa ja toisaalta jättävät tulkinnanvaraa normaalin ja sairauden harmaalle alueelle. Neuroosit asettavat hoidollisen haasteen monimuotoisuudessaan, ja haluan artikkelissani esittää oman näkemykseni lääketieteen rajoittuneisuudesta.

Lääketiede voi vastata osaltaan haasteeseen, mutta piiraasta riittää jaettavaksi muillekin tieteenaloille. Poikkitieteelliset konsultaatiot voivat antaa parantujalle vastauksia kysymykseen kehen voin luottaa, mikä elämässä kantaa? Continue reading