Kirjoittaja: Jason Lepojärvi
Jason Lepojärvi on teologi ja johtajuuskouluttaja, joka toimii tutkijana Helsingin yliopistossa. Hän innostui hyvejohtajuudesta luettuaan Alexandre Havardin teoksen Virtuous Leadership (Scepter: New York, 2007). Lepojärven suomennos Hyvejohtajuus ilmestyi Providentian julkaisemana vuonna 2009. Lepojärven sukujuuret ovat Suomen Lapista ja Kanadan Brittiläisestä Kolumbiasta. Hän harrastaa kamppailulajeja ja siteeraa mielellään kirjailijaa C. S. Lewisiä.
Täydellisyys ärsyttää
Mikä siinä on, että siedämme säröjä helpommin kuin täydellisyyttä?
Ala-asteen opettajani oli vanhan koulukunnan jäsen. Koulupäivät aloitettiin virrellä. Ruokalaan käveltiin pituusjonossa, pojat ja tytöt erikseen. Kuulostaa hurjalta, mutta sittemmin olen oppinut arvostamaan osia opettajani, joka jo silloin oli mummon iässä, pedagogiikasta. Hän esimerkiksi kannusti opiskelijoita itseilmaisuun, joka oli kovin epätyypillistä tuppisuiden Suomessa. Vuorotellen harjoiteltiin esiintymistä lukemalla, laulamalla tai vaikka kertomalla vitsi.
En ollut vielä ala-asteella kovin etevä oppilas. Kerran kuitenkin sain biologian kokeesta arvosanan 10-miinus. … lue lisää »
Lukemisen himo
On kahdenlaista lukemista: hallittua ja hallitsematonta lukemista. Hallitsematonta lukemista voi kutsua lukemisen himoksi. Se näyttäytyy esimerkiksi siten, että luemme liikaa ja pintapuolisesti.
Kirjaviisautta ilkkuvilla on kokemukseni mukaan usein piilevä alemmuuskompleksi. Joskus he ovat vain älyllisesti laiskoja: jos voi todistaa toisen tekevän liikaa, niin silloin itse ei tee liian vähän. Mutta he eivät voisi vinoilla, mikäli lukemisen hyöty olisi aina itsestään selvää. … lue lisää »
Natsikortti-kortti
Natsikorttiakin ovelampi peliliike on natsikortti-kortti, joka pelataan heti natsikortin jälkeen.
Herra W:n mukaan natsikortti tarkoittaa ”epäasiallista Adolf Hitlerin tai natsien käyttämistä argumentoinnissa tai suoraan keskustelussa”.
Vastapuoli ja hänen kannanottonsa saatetaan huonoon valoon rinnastamalla hänet tai hänen sanomisensa Hitleriin tai natseihin.
Natsikortin ensimmäiseksi käyttänyttä pidetään usein väittelyn hävinneenä osapuolena. Natsikortin käyttänyt menettää uskottavuutensa.
Mutta miksi? … lue lisää »
Sisäpiiri
Helvetin enkelit ja muut koulukiusaajat. Mikä siinä sisäpiirissä oikein kiehtoo?
Kaikki alkoi siitä, kun eräs ystäväni tarjosi kesälainaksi moottoripyöräänsä. Eihän minulla ollut korttia. Mutta pyörä oli kerrassaan niin upea, grafiitinharmaa BMW K1200R, että ilmoittauduin saman tien kurssille.
Ihastuin uuteen harrastukseeni ja lainapyörääni (”se istui käteen”) niin, että kesän loputtua ostin sen itselleni. Intoani ei kolhinut edes se pultsari, joka vinoili: ”Ai, sulla on moottoripyörä. Ei olekaan, vaan bemari” – ja heitti hörisevät räkänaurut päälle.
Näemmä bemarin moottoripyöriä ei tietyissä piireissä oteta vakavasti. … lue lisää »
Älä sekoita keinoja ja päämääriä
Päämääriä ei pidä sekoittaa keinoihin, sanotaan. Mutta mistä sitä tietää, mikä on päämäärä ja mikä keino? Kysymys on abstrakti, mutta samalla äärettömän käytännöllinen ja tärkeä. Erityisesti johtajille. Omista arvoistaan voi rakentaa joko katedraalin tai korttitalon.
Päätin, etten kesälomallani lukisi mitään ”hyödyllistä”. Jokainen tietää, kuinka vaikea päätös oli toteuttaa. Sitä tahtomattaankin valitsee sellaista luettavaa, josta voisi olla joko välitöntä tai välillistä hyötyä omalle työlle, opiskelulle tai jollekin menossa olevalle projektille. Kiusaus vaivaa erityisesti älyllistä työtä tekeviä, kuten tutkijoita, johtajia, konsultteja, opettajia ja pappeja. … lue lisää »
Johtajan myöhästymisen opas
Kun tiedämme myöhästyvämme, joskus on parempi liioitella.
Erään ystäväni vanhemmat olivat hyvin erilaisia. Isä, säntillinen liikemies, oli aina ajoissa. Äiti, en nyt paljasta ammattia että pysyy henkilöllisyys salassa, oli aina myöhässä.
Ystäväni on perinyt molempien geenit, mutta tottumukset eivät jakaudu tasan. Hän on parantumaton myöhästelijä. … lue lisää »
Pehmeät arvot ovat kovia arvoja
Mitä tekemistä japanilaisella samurailla on pehmeiden arvojen kanssa?
Kun televisiosta tulee 4D-, 5D- tai DD-dokumentti à la ”Äitini tyttöystävän kaksipäinen vasikka kävi sukupuolenvaihdosleikkauksessa”, pysyttelen yleensä tusinan kanavan päässä.
Kuten monia miehiä, minua kiinnostavat enemmän historialliset, erityisesti sotahistorialliset dokumentit. Niistä oppii kaikkea mielenkiintoista.
Taannoisesta japanilaissamuroita käsittelevästä dokkarista opin uuden sanan:
”Horo.” … lue lisää »
Analogian logiikka (ja mediapaasto)
Analogian eli rinnastuksen logiikan ymmärtäminen, vaikka se terävöittää yhteiskunnallisesti valveutuneen johtajan medialukutaitoa, saattaa samalla johtaa mediapaastokaipuuseen.
Timppa haki töitä. Hän päätti käyttää charmiaan hyväkseen ja hurmata naispuoliset työhaastattelijat. Ja hän onnistuikin saamaan paikan. Luultuaan Timpan taktiikasta, Timpan ystävätär Tarja kommentoi: ”Timppa luikerteli sisään kuin käärme.”
Emme tiedä, oliko kyseessä vitsi, moite vaiko kehu. Varmaa on vain se, että sanoessaan ”luikerrella kuin käärme” Tarja käytti analogiaa.
Mikä on analogia? Miksi ylipäätään käytämme analogioita? … lue lisää »
Kutsumuksesta
Mitä on kutsumus? Omakohtainen kertomus erään kutsumuksen löytymisestä.
Huomasin kahdeksan- tai yhdeksänvuotiaana, että osasin piirtää. Siis oikeasti osasin. Riipustukseni olivat poikkeuksellisen taidokkaita sen ikäiselle. En ollut harjoitellut: minulla oli lahja. Lempipiirustusaiheitani olivat alusta alkaen eläimet ja ritarit ja – hiukan vanhempana – kauniit naiset. Joskus nämä kolme teema yhdistyivät, kuten taulussa, jonka annoin kämppikselleni hänen 18-vuotispäivänään: aseistettu ja vähäpukuinen Amazon-soturi yhdessä kahden hänelle uskollisen terävähampaisen tiikerin kanssa. Olen allerginen psykologisoinnille, mutta teemat eivät liene mitenkään epätyypilliset tuon ikäiselle nuorukaiselle. … lue lisää »
Kronologinen snobismi
Snobismin eri muotoja on monenlaisia. Usein snobismi perustuu varakkuuteen tai kauneuteen. Näitäkin ovelampi on kuitenkin sellainen snobismi, joka luulee, että viisaus vanheni eilen.
Snobismia on monenlaista. Yhteistä kaikille snobismin muodoille on se, että otetaan yksi ominaisuus tai määre, joka asetetaan ylimmäksi mittariksi ja jonka perusteella muut ihmiset suljetaan ulkopuolelle. Tällaisia ominaisuuksia voivat olla esimerkiksi varakkuus tai status. Toinen yleinen snobismin muoto on tyylisnobismi. William Hazlittin (1778–1830) sanoin:
”Muoti on vulgarismia pakenevaa hienostuneisuutta,
joka pelkää yliajetuksi tulemista.”
Hazlittin mukaan tämä osoittaa, ettei muodin ja vulgarismin välillä ole suurtakaan eroa. … lue lisää »
Kyynisyys
Kyynikkoa ei saa päästää lähellekään vallankahvaa, ettei hän vahingoittaisi yhteistä hyvää eikä itseään. Kyynisyys on rumaa, mutta onneksi myös pois-opittavissa.
Kyynisyys. Kyynisyys on rumaa. Se on sananakin ruma.
Kyy-ni-syys.
Omituisella tavalla minua kiehtoo aina se, kun sekä sana että sen kuvaama todellisuus onnistuvat samanaikaisesti olemaan rumia. Kyynisyys on loistoesimerkki tällaisesta. Mieleen tulee muitakin.
Räyhääminen.
Sisälmykset.
Röyhtäys. … lue lisää »
Voiko hyvettä olla liikaa?
Voimme kuvitella äidin, joka ”rakastaa liikaa” tai ihmisen, joka on ”liian kohtuullinen”. Lähemmin tarkasteltuna kyseessä ei kuitenkaan ole hyveen ylilyönti, vaan hyveen puute.
Jeesuksen mukaan ”ylösnousseet eivät ota vaimoa”, vaan elävät ”kuin enkelit taivaassa” (Mk 12:25). Moni on tulkinnut tästä, ettei taivaassa ole miehiä eikä naisia, vaan jonkinlaisia sukupuolettomia neutreja.
Perinteinen teologinen tulkinta ulottuu kuitenkin putkistoa syvemmälle. Ilmaus ”kuin enkelit taivaassa” ei liity biologiseen sukupuolisuuteen. Sukupuolisuus säilyy, mutta seksi, siten kuin me sen tiedämme, ei säily. Taivaassa ei ole seksiä. Miksi? Koska se, mistä seksi maan päällä on symbolina ja (makeana) esimakuna, on taivaassa täydellisesti toteutunut. … lue lisää »



