Kirjoittaja: Jussi Ruokomäki
Jussi Ruokomäki syventyi opinnoissaan erityisesti käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen, joten filosofiaa käsittelevä lopputyö syntyi kuin luonnostaan. Espoolainen perheenisä ja diplomi-insinööri toimii johtajuuskouluttajana hyvejohtajuus-koulutuksia tarjoavassa Providentia Oy:ssä. Iltaisin — kun muu perhe on nukahtanut — Ruokomäki rentoutuu koodauksen ohessa lukemalla Aristoteleen ikivihreitä.
Parhaan suorituksen salaisuus
Ymmärrä mikä on oleellista. Sulje muu pois. Keskity oleelliseen. Niin, eihän siinä mitään uutta ollut. Mutta miten itselleen puhuminen liittyy tähän?
Ihminen puhuu itselleen. Sinä puhut itsellesi. Minä puhun itselleni. Jatkuvasti. Arviot vaihtelevat 300:sta 1000:een sanaan minuutissa.
Jos saisit kuulla omaa puhettasi muiden suusta, miten reagoisit?
Sanoilla on valtava vaikutus sinuun. Muiden sanoilla on suuri vaikutus, mutta niin on myös omillasi. Sanat vaikuttavat tunteisiisi, jotka lopulta vaikuttavat suoritukseesi kotona, työpaikalla ja urheilukentällä. Nuo sanat ovat osa asennettasi ja myös vaikuttavat asenteeseesi. … lue lisää »
”Tässä kapteeni. Parvi kanadanhanhia lensi juuri moottoriemme lävitse…"
Torstaiaamu, 15. tammikuuta 2009, näytti New Yorkissa hyvin tavalliselta. Illalla ihmiset puhuivat ihmeestä. He saattavat olla oikeassa. Mutta tarinalla on myös toinen puoli.
Lento 1549 kohti Pohjois-Carolinaa nousi matkaan klo 15.26 ja kapteeni Chesley Sullenberger III teki normaalit tarkistukset. Airbus A320 oli kaikilta osin kunnossa.
Kunnes, kaksi minuuttia nousun jälkeen, kone lensi kanadanhanhiparveen. … lue lisää »
Kuinka opitaan uusi tapa: 18 vinkkiä onnistumiseen
Millainen sinä olet haaveillut joskus olevasi? Nyt on aika ottaa askel tuota unelmaa kohden. Tekosi määräävät tapasi, tapasi määräävät luonteesi — ja luonteesi on juuri kasvamassa.
Tavat ovat asioita, jotka tehdään ajattelematta, kuten hampaiden harjaus tai auton ovien lukitseminen. Tapojen ansiosta monet asiat tulevat tehtyä ilman erityistä muistamista tai itsensä motivointia. Tavat siis säästävät voimiasi eri tavoin. … lue lisää »
"Kaikki huijaa jos pystyy" – Tilaisuus tekee varkaan?
Eräässä pitämässäni koulutuksessa kysyin milloin rikokseen langetaan. Totesimme pian yhdessä vanhan totuuden: "Rikos tapahtuu kun motiivi ja tilaisuus ovat läsnä." Väitin, että aina näin ei kuitenkaan ole ja kysyin miksi.
Eräs kuulija esitti vastaväitteen ennen vastauksia:
"Rikos tapahtuu aina. Jos rangaistusta ei ole, kyseessä on tilaisuus, johon aina tartutaan."
Onko näin? … lue lisää »
Porsche ja vanhus (case study auttamisen voimasta)
Kiiltävä musta Porsche 911 ajoi Korkeavuorenkadun laidassa olleeseen vapaaseen parkkipaikkaan hieman vinossa. Ohikulkeva vanhempi herrasmies pysähtyi välittömästi näyttämään Porschelle kuinka paljon tilaa oli edelläolevaan autoon.
Tämä spontaani avunanto herätti minussa kunnioitusta. Hetkeäkään empimättä jalankulkija oli auttamassa parkkeeraamisessa. Mahtavaa!
Toisaalta:
- Auto oli uutta mallia, joten siinä saattoi hyvin olla etu- ja takatutkat, mikä olisi periaatteessa tehnyt tämän varttuneen herran avun tarpeettomaksi.
- Porsche oli parkkeraamassa kohtaan, jossa oli kaksi perättäistä vapaata paikkaa, joten tutkien tai parkkiavun käyttö ei ehkä ollut kovin välttämätöntä.
Näistä tekijöistä huolimatta välitön auttaminen oli upea ele! Eivät kaupunkilaiset täysin kylmiä ole. … lue lisää »
Rakkaus on … kemiaa!
Seuraa huisin jännä tarina kahdesta aivojen välittäjäaineesta: fenyylietyyliamiinista ja oksitosiinista. Ei kuulosta jännältä? No, tämä on onneksi myös aika lyhyt tarina, ja sillä on hyödyllinen sovellus.
Muistatko kun rakastuit palavasti puolisoosi?
Toisin sanoen: fenyylietyyliamiinimäärät (ihan vaan FEA kavereiden kesken) aivoissasi rikkoivat kaikkia ennätyksiä. Tunteiden skaala vaihteli kokonaisvaltaisesta euforiasta vahvaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen. (Aikamoinen skaala, vai mitä?)
Ja se pakkomielteinen tarve viettää loputtomasti aikaa rakkaan kanssa? Fenyylietyyliamiini.
Mitä sitten tapahtui? Tuo ihmeellinen aivojen välittäjäaine — eli hormoni — alkoi haihtua. Sitä ei voi välttää. FEA, myös rakastumishormonina tunnettu, pysyy aivoissa noin kuudesta kuukaudesta muutamaan vuoteen. Sen jälkeen tuo tulinen, äärilaitoja hipova tunneskaala on sellaisenaan mennyttä.
Mitäpä sitten tulisi tehdä? … lue lisää »
Kaksi yksinkertaista vinkkiä stressin helpottamiseksi
Kiristääkö kiire ohimoillasi? Syövyttääkö stressi reikää myös ruumiiseesi? Seuraavat temput eivät poista stressiä kokonaan, se kun ei ole edes toivottavaa, mutta tekevät sinusta tehokkaamman ja iloisemman ihmisen.
Kiire on pohjimmiltaan oman luonteen luomaa, "itse tehtyä". Seuraavat kaksi jippoa muovaavat luonnettasi sekä helpottavat fiilistä jo lyhyellä aikavälillä, mutta vaikuttavat ennen kaikkea kuukausien saatossa.
Ensimmäinen temppu on puhtaasti tekninen, toinen inhimillinen. … lue lisää »
Moraali vie ojasta allikkoon — ja muuallekin
Mikä pitää köyhimmät kehitysmaat takuuvarmasti pohjalla? Mikä erottaa huippuyritykset perushyvistä yrityksistä? Ekonomi sai tämän selitettyä niin, että insinöörikin ymmärsi.
Teoksen The Undercover Economist kirjoittajan Tim Harfordin mukaan ekonomit ajattelivat aiemmin, että taloudellinen varallisuus kertyi kolmen tekijän summana:
- Ihmisen valmistamat resurssit (tiet, tehtaat, koneet, puhelinlinjat)
- Ihmisresurssit (kova työ, koulutus)
- Teknologiset resurssit (tekninen tietotaito, teknisesti kehittyneet laitteistot)
Näin ollen köyhät maat kehittyivät rikkaiksi rakentamalla teitä, kehittämällä koulutusta ja hankkimalla teknologista tietämystä. Kaava tuntuisi toimivan. Rikkaissa maissa kaikki kolme osaa loistavat suuruudellaan, kun taas köyhissä ne loistavat vain poissaolollaan.
Mutta miksi ihmeessä tietyt maat laahaavat aina vain jäljessä, investoinneista huolimatta? … lue lisää »
Sänkyyn vajoamisen hyveestä
Sänkyyn voi kellahtaa, kaatua, käpertyä, hävitä, hajota tai hypätä. Jaloin sänkyyn siirtymisen muoto on kuitenkin vajoaminen. Se ei ole yhtä peruuttamatonta kuin sänkyyn hukkuminen tai rysähtäminen, mutta kuitenkin merkittävästi vakavampaa kuin kierähtäminen tai ojentautuminen.
Sänkyyn siirtymisellä on väliä. Se asettaa sävelen yölle ja tulevalle aamulle. Tapa, jolla tämä kriittinen toimenpide suoritetaan, luo pohjan monelle muulle hyveelle.* … lue lisää »
Työkyvyttömyydestä työkykyisyyteen — Työhyvinvointi ei vain työpahoinvoinnin välttämistä
Työpahoinvointi on kansantaloudelle merkittävä rasite, mutta nykyinen työhyvinvointi on lähinnä hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin rajalla taiteilemista. Nollavoinnin tavoittelua. Voisiko olla toisin?
Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula toisti työhyvinvointifoorumin päätösseminaarissa 8.12.2010 yhteiskuntamme työhyvinvointiin liittyvän tärkeimmän asennemuutoksen: työkyvyttömyydestä on päästävä työkykyisyyteen. Työkyvyttömyydestä ja sen välttämisestä on päästävä työkykyisyyteen ja sen arviointiin — sekä kehittämiseen.
Ministeri on oikeassa, mutta muutos on suuri ja syvällinen, se on asennemuutos. Kyseessä on muutos sääntöetiikasta lähemmäksi hyve-etiikka. Kyseessä on muutos pahan välttämisestä kohti erinomaisuutta. … lue lisää »
"Mutsi, mitä sä oikeen teet?!?" – Vanhemman vastuullisen vallankäytön tunnusmerkit
Keski-ikäinen nainen raahasi valtavaa suksipussia ja kiitettävän kokoista matkalaukkua junalle. Hikistä touhua. Perässä seurasi noin 13-vuotias, nyt jo äitiään pidempi tytär, ilman varsinaisia kantamuksia.
Muut matkustajat istuivat jo junassa ja, kuten tapana on, seurasivat viimeisenä saapuvien toimia, kun ei parempaakaan tekemistä ollut. Äiti yritti urheasti ahtaa suksipussia ja matkalaukkua lähes täydelle hattuhyllylle. Hän ymmärsi nopeasti, että tämä kapealla käytävällä alkanut kömpelö valssi matkatavaroiden kanssa voisi olla nopeamminkin ohi ja pyysi tytärtään apuun.
Tyttären vastus ohitti avunpyynnön ja viesti vain, että alkanut matkatavararumba oli järjettömän idioottimaista: "Mitä sä oikeen teet?!?" … lue lisää »
8 lapsesi koulumenestykseen vaikuttavaa asiaa (ja 8 asiaa joiden luullaan vaikuttavan)
Tilastoanalyysi lasten ja vanhempien taustatiedoista ja syvähaastatteluista kertoo, kuinka vanhemmat voivat vaikuttaa lastensa koulumenestykseen. Ja kuinka menestykseen ei voi vaikuttaa.
Yli 20.000 lasta ei voi olla väärässä
Yhdysvalloissa suoritettu ECLS-tutkimus kartoitti yli 20.000 lapsen opintien lastentarhasta viidennen luokan lopulle. Normaalien taustatietojen (perheen koostumus, vanhempien tulotaso, jne.) lisäksi osallistujia haastateltiin tarkemmin: saako lapsi piiskaa, käydäänkö museoissa, kuinka usein näin tehdään, jne.
Tilostoanalyysi paljastaa asiat, jotka kulkevat käsi kädessä. Vaikka syy ja seuraus eivät sinänsä selviä, antavat tulokset kuitenkin viitteitä koulumenestyksen taustalla piilevistä seikoista. … lue lisää »



