Hyvejohtajuus.fi — Johtajuudesta elämäntapa

Kun yritys laittaa yhden henkilön tekemään kahden työt, niin kiirehän siinä tulee. Mutta miksi myös pitkällä sapattivapaalla tulee niin julmettu kiire?

Kiire-sarjan ensimmäinen osa pohjustaa lukijan kiireen poistamista varten. Tämä on lyhyt, jotta jokainen ehtii sen lukea.

Kiire on hieno homma

En nyt puhu ulkoisista tekijöistä johtuvista kiirepiikeistä, vaan jatkuvasta henkilökohtaisesta kiireestä, joka tuntuu syövän lailla vaivaavan kaikkia yhteiskunnan jäseniä — eläkeläisestä toimariin. Tämä kiire on samaa sarjaa kännitoilailujen kanssa. Sekä kiire että kännitoilailut nähdään virallisesti huonoina asioina, mutta käytännössä molemmilla ylpeillään. Lue lisää »

Yksi tapa pyrkiä parempaan on heikkouksien tai huonojen puolien identifiointi. Tämä paljastaa usein mitä kohden meidän tulisi näin ollen pyrkiä.

Joitakin huonon johtajan ominaisuuksia:

Lack energy and enthusiasm. They see new initiatives as a burden, rarely volunteer, and fear being overwhelmed. One such leader was described as having the ability to “suck all the energy out of any room.”

Harvard Business Review’ssa: voiman ja innostuksen puute, sekä 9 muuta surkean johtajan ominaisuutta.

Ten Fatal Flaws That Derail Leaders [Harvard Business Review, via The Practice of Leadership]

Pekka Himasen mukaan kolmen ministerin tilaama Kukoistuksen käsikirjoitus on tehty “isänmaallisuuden hengessä” veloituksetta.

Kirja on vastaavan hengen mukaisesti luettavissa kokonaisuudessaan myös netissä.

“Lasten pohdinnat muistuttavat meitä siitä, mikä on lopulta tärkeää. Ne asettavat meille kysymyksen siitä, minkä pitäisi olla kehityksen perimmäinen päämäärä. Kukaan lapsista ei puhunut suoraan talouskasvusta. He puhuivat unelmastaan: maailmasta, jossa he voisivat elää “

Kukoistuksen käsikirja (Himanen, Pekka) [WSOY]

Nordean hallituksen puheenjohtaja Hans Dahlborg kannustaa lukemaan, tutkimaan kulttuuria ja nauttimaan taiteista. Tämän ohessa Dahlborg myös määrittää päällikön ja johtajan eron: päällikköä on pakko seurata, johtajaa halutaan seurata.

Hyvän johtajan johtajuus saa ihmiset luottamaan toisiinsa. Dahlborgin mukaan kyse on “integriteetistä”, ts. eheästä luonteesta. Ei siis ihme, että puheeksi nousee parikin hyvettä, ensimmäisenä rohkeus.

“‘Myös rohkeus on ihailtu ominaisuus. Se on harvinaisempaa. Jos olet rohkea, sinuun luotetaan. Lisäksi on tärkeää, että johtajalla on kyky katsoa tulevaisuuteen ja että hän pystyy pedagogisesti esittämään sen niin, että ihmiset haluavat mennä eteenpäin.’

Dalborgin mielestä tämä kiteytyy yhteen ainoaan sanaan – toivoon. Se on ihmistä elähdyttävä ja liikkeelle paneva voima, johon kuuluvat odotukset, kunnianhimo ja unelmat. Onnistuessaan johtaja voi luoda ympäristön, jossa ihmisillä on toivoa, itseluottamusta ja itsetuntoa, joiden avulla voidaan liikkua toivottuun suuntaan.

Kirjallisuudesta voi olla apua tässä johtamisprosessissa.”

Johtaja – lue kirjallisuutta! [Talouselämä]

Vakuutuspetos on vahva sana, joten ihmetyttää että edes harkitsin moiseen ryhtymistä. Siinä hetkessä se tuntui kuitenkin oikeutetulta, siis oikeudenmukaiselta.

Oma vakuutusyhtiöni tarjoaa mahdollisuuden täyttää korvaushakemus netissä. Täytä nettilomake, säilytä kuitit itse ja rahat tupsahtavat tilille. Ah, miten helppoa!

Helppoa, joskin selvästi väärin, olisi myös säätää kuiteissa olevia loppusummia. Mutta entä jos korvaus tulee hakea vuoden sisään kulun muodostumisesta ja aikaa on kulunut vuosi ja yksi päivä? Sopiiko päivämäärää muokata, ihan vain pikkuisen?

Sääntöihin perustuvassa etiikassa on sudenkuoppansa, eiköhän tämä ole yksi niistä?

Lue lisää »

Sana-lehti käsittelee itsehillintää. Jo otsikossa mainittu sana “hallinta” kuvaa hyvin itsehillinnän perimmäistä luonnetta, sillä ei kaikkea (ts. juuri mitään) pyritä hillitsemään minimiin.

Samoin kuin voimakasta hevosta lienee tarpeen hillitä joissakin tilanteissa, voidaan sillä ratsastaa vain jos hevonen (sekä ratsastuksen taito) hallitaan.

Kyse on säätelystä: rajansa on myös askeesilla.

“Vaikeimmassa asemassa ovat nuoret, joiden elämänvaihe on korostuneen ruumiillinen ja siksi kaupallisten voimien erityishuomion kohteena.

– Uutena haasteena on ilmiö, jonka olen nimittänyt juomishäiriöksi. En viittaa vain alkoholiin, vaan myös nuorten suosimiin energia- ja urheilujuomiin sekä limonadeihin. Niistä on tullut nuorten nestemäisiä vankiloita, joista imaistaan päivän aikana litroittain kallista sokerijuomaa ja jätetään jäljelle pellin ja muovin vuori.

– Nuorten näennäinen vapaus ja voimantunto muuttuvat markkinavoimien käsittelyssä ja itsehillinnän puutteessa todellisen vapauden esteeksi. Mikäli aikuiset eivät esimerkillään osoita terveeseen järkeen perustuvaa ruumiillista itsehillintää, he maksattavat tekonsa korkeat korot tulevaisuuden aikuisilla.”

Nauti himojesi hallitsemisesta [Sana]

Ensimmäinen palkinto ansiokkaasta kommentista on nyt jaettu! Pieni palkinto vain, mutta koska sen antaminen (ja ilmeisesti myös vastaanottaminen) olivat niin iloista puuhaa, päätimme tehdä tästä jatkuvan, epämuodollisen ja epäsäännöllisen tavan.

Jatkamme siis kommenttien palkitsemista.

Käytännössä mikä tahansa kommentti voi voittaa jotain pientä. Hauskin kommentti, lyhyin kommentti, pragmaattisin kommentti, selkeyttävin kommentti (”mikä on pragmaattinen???”), nopein kommentti, jne jne.

Tämän tavan nimi voisi olla ”kuukauden kommentti”, mutta mielestämme se olisi .. noh, vähän tylsää (kyllä, muutoksen tuulet ovat jo aistittavissa!).

Ensimmäinen palkinto jaetaankin kategoriassa PARAS TULKINTA ISRAELIN KANSAN HISTORIAAN LIITTYVÄSTÄ EPÄSELVÄSTÄ MONISELITTEISESTÄ ARTIKKELIKUVITUKSESTA. Ja palkinnon saa… Lue lisää »

Helsingin Sanomien kolumnisti Jyrki Kiiskinen kadehtii kohtuullisia ihmisiä.

“On kateellisten panettelua väittää, että kohtuulliset ihmiset eivät eläisi ollenkaan. Myönnän sen.

Kohtuulliset ihmiset ovat oppineet hallitsemaan elämäänsä. He nauttivat pienistä iloista ja tyytyvät vähään. He eivät tavoittele miljoonabonuksia tai huumaavia äärikokemuksia. Pieniä iloja riittää, jos vain osaa katsoa lähelle. Kaikki eivät sitä tajua.”

”Kohtuullisuudesta” [HS.fi]

Maailma janoaa esimerkkejä, erityisesti johtajista. Yleisesti puhutaan hyvistä johtajista, mutta hyveiden tiimoilta esimerkkejä kaivataan hyvejohtajista. Vastaus on lähempänä kuin uskoisit.

Puhuttaessa hyvejohtajuudesta nousee usein esille termi hyvejohtaja (ts. hyveellinen johtaja). Käytännönläheiset, konkretiaa vaativat ihmiset pyytävät hyvän johtajan esimerkkejä ja tällä kertaa hyveiden näkökulmasta käsin. Kuka siis on “hyvejohtaja”?

Ennen vastausta esille nousee kaksi haastetta. Lue lisää »

Pekka Himanen on saanut valmiiksi Suomen valtion tilaaman selvityksen siitä, kuinka Suomi saadaan uuteen kukoistukseen. Työlistalle ovat päätyneet mm. työhyvinvoinnin ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen.

“Nykyisen sairaudenhoitoyhteiskunnan sijaan tarvitsemme hyvinvoinnin edistämisen yhteiskuntaa, Himanen sanoo.

Hänen mukaansa koko kansakunnan pitää panostaa liikkumiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin terveydenhuollossa, koulussa ja työpaikoilla. Työhyvinvointiin tehdyt investoinnit hän vapauttaisi veroista.”

Professori Pekka Himasen mukaan masentunut Suomi on hätätilassa [HS.fi]

Colin Powellilla on asiaa: jenkkinuoriso pitää saada raiteilleen. Powellin 18 kohdan ohjeistus johtajuuteen onkin erinomaista luettavaa ikään katsomatta.

Lesson 8: “Organization doesn’t really accomplish anything. Plans don’t accomplish anything, either. Theories of management don’t much matter. Endeavors succeed or fail because of the people involved. Only by attracting the best people will you accomplish great deeds.”

Lessons in Leadership by Colin Powell [Superfactory]
(Kiitokset Timolle linkistä)

Harvard Business Schoolin professori Michael Beer nostaa esiin yhden syyn miksi huippusuorituksia ja -tuloksia saavuttavat yritykset ovat niin harvassa: nykyinen johtajuus on este, ei yritystä eteenpäin ajava voima.

Q: “If HCHP firms are desirable, why are there so few? What are some of the ‘undiscussible’ fault lines you have identified?”

A: “Poor leadership and management stands in the way. These may arise because of ineffective leaders and flawed values, but they can also develop when historic leadership and management practices no longer align with newly emerging circumstances.”

High Commitment, High Performance Management [Harvard Business School]