Mistä flow-tilassa on kysymys?

Flow-kokemus tarkoittaa optimaalista kokemusta: tilaa, jossa kaikki sujuu kuin itsestään. Flow-tilalle keskeisessä roolissa on neljä tekijää: tehtävästä saatava palaute, keskittyminen, tehtävän merkitys sekä taitojen ja vaatimustason tasapaino. Flow-tilassa aika ja minäkokemus unohtuvat, ja toiminta virtaa esteettä ja tuloksellisesti.

Flow-kokemus on keskeisessä roolissa inhimilliselle hyvinvoinnille. Professori Martin Seligman linjaa, että ihmisen hyvinvointia on kolmenlaista: aistinautintoon perustuva hedonia, työskentelyyn perustuva flow-tila sekä toisten palvelemiseen perustuva merkityksellisyyden kokemus. Flow on keskeisessä roolissa myös viimeisessä: merkityksellisyyden tunne nousee siitä, että pystyt työskentelemään flow-tilassa ja tuottamaan samalla arvokkaita tuloksia yhteisöllesi.

Mutta mistä flow-tilassa on kysymys? Continue reading

In memoriam Steve Jobs 1955–2011

Steve Jobs oli liikemies, johtaja ja visionääri. Ennen kaikkea hän oli intohimoinen ihminen.

Keskiviikkona 5. lokakuuta 2011 maailma menetti hyvän miehen. Applen perustaja ja pitkäaikainen pääjohtaja Steve Jobs hävisi viimein vuosia kestäneen kamppailunsa syövän kanssa.

Jobsia kiiruhdettiin jo vertaamaan suuriin 1800- ja 1900-lukujen suuriin innovaattoreihin Edisoniin ja Einsteiniin – ja syystä. Jobsin ainutlaatuinen ja tinkimätön näkemys ja lahjakkuus ovat muuttaneet maailmaa pysyvästi. Continue reading

Hyvinvointiyhteiskunta ei ole kasvuyhteiskunta

Käsitys talouskasvun hyvinvointia loputtomasti lisäävästä vaikutuksesta on harhaanjohtava. Kasvu mahdollistaa hyvinvoinnin vain tiettyyn pisteeseen asti. Hyvinvointiyhteiskunnan pitäisikin lakata tuijottamasta yksisilmäisesti talouskasvua ja keskittyä suoraan hyvinvointia synnyttävään toimintaan.

Jari Sarasvuo kipuili hiljan talouskasvun puolesta. Konsulttiguru päätyi peräti väittämään, että kasvu on suorastaan inhimillisesti välttämätöntä; yhteiskunta vailla talouskasvua kun jättää ihmiset tyhjän päälle. Dogmaattisesti palvottu kasvu-usko on kuitenkin vailla todellisuuspohjaa nykyaikaisessa innovaatiokeskeisessä hyvinvointiyhteiskunnassa. Kasvu ei ole hyvinvointiyhteiskunnan piirre. Kasvu on kasvuyhteiskunnan piirre.

Kukaan ei varmaankaan pohjimmiltaan ajattele, että kasvu olisi itsessään tärkeää. Kasvu on tärkeää ennen kaikkea hyvinvoinnin mahdollistajana. Olennainen kysymys onkin siis, onko talouskasvu nykyaikana enää hyvinvoinnin mahdollistaja. Continue reading

Miksi hyvä johtaja on hyvejohtaja?

Johtamisen arvottaminen on koko lailla konstikasta. Onko hyvä johtaja sellainen, joka saa työntekijöistä parhaat puolet irti – vai määräytyykö johtajan kyvykkyys sen mukaan, mitä jää viivan alle? Johtaja on ennen kaikkea suunnannäyttäjä. Hyvä johtaja on siis sellainen, jonka osoittama toiminnan suunta johtaa jonkin ihmisjoukon mahdollisimman suureen hyvinvointiin.

On aiheellista kysyä, mitä johtaminen tarkoittaa. On johtajuutta, managerointia, itsensäjohtamista, suunnannäyttämistä. Ensi käteen näyttää siltä, että johtaminen on käsite, jonka alle on parkkeerattu jos jonkinlaista määräävää toimintaa. Niinkin paljon, että esimerkiksi Amazonin kategoriasta ”Management and Leadership Books” löytyy kymmeniä tuhansia niteitä. Siinä on johtajuustutkijoille maaperää perattavaksi.

Wikipedia tietää kertoa, että johtaminen on ”tavoitesuuntautunutta vuorovaikutteista sosiaalista toimintaa”. Johtajuuden pohjimmainen funktio onkin ennen kaikkea suunnan osoittaminen jonkin ihmisjoukon toiminnalle. Suuntaa nyt voi näyttää vaikka sormella – mutta minkälainen on hyvä suunnannäyttäjä? Continue reading