Hyvejohtajuus.fi — Johtajuudesta elämäntapa

Nöyryys on elämänilon perusedellytys. Mutta nöyristely on aidon nöyryyden irvikuva. Suurisieluisuus, joka on palaamassa suomalaisten sanavarastoon, on puolestaan nöyryyden kaksoisveli.

Johtajuuden syvimmät hyveet ovat suurisieluisuus ja nöyryys. Näin asian esittää Alexandre Havard kirjassaan Virtuous Leadership (Scepter, 2007): suurisieluisuus saa johtajan unelmoimaan ja tavoittelemaan suuria asioita; nöyryys ohjaa hänet palvelemaan muita. Näihin kahteen luonteenominaisuuteen rakentuu todellisen johtajan nauttima arvovalta ja luottamus.

Mutta eikö tässä yhdistelmässä ole jotain ristiriitaista? Eikö suurisieluisuus ole suorastaan nöyryyden vastakohta?

Ei ole. Niiden välillä vallitsee syvä toisiaan tukeva suhde, jota voisi suorastaan kutsua riippuvuudeksi: vain aidosti nöyrä voi olla aidosti suurisieluinen. Ja päinvastoin.

Ole nöyrä, mutta älä nöyristele

Meillä on vaikea suhde nöyryyden kanssa. Varsinkin Suomessa. Toisaalta olemme hyvin kunnianhimoisia, mutta toisaalta emme haluaisi, että kukaan huomaa – tai ainakaan huomaa meidän haluavan tulla huomatuksi. Lisäksi olemme varsin jääräpäinen kansakunta, mikä on merkki ylpeydestä.

Lue lisää »

Voi näyttää siltä, että ilo ei ole hyve. Ilohan kumpuaa siitä, että saa sen, mitä kaipaa. Mutta usein emme saa sitä, mitä kaipaamme. Siispä olemme tyytymättömiä tai masentuneita, emmekä voi sille mitään. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.

Eräs ulkomaalainen psykologituttuni vieraili helsinkiläisessä sairaalassa. Hän pani merkille taustalla soivan suomalaisen tangon. Vähän asiaa harkittuaan hän kysyi hienovaraisesti: “Anteeksi, mutta miksi soitatte potilaille niin masentavaa musiikkia? Haluatteko, että he tappaisivat itsensä?”

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole arvostella suomalaista tangoa, eikä puhua musiikista muutenkaan. En myöskään tarkoita sanoa, että uskoisin korkeiden itsemurhatilastoiden johtuvan yksinomaan “masentavasta musiikista”.

Tarkoitukseni on pikemminkin puhua ilosta.

Mitä ilo on?

Ilo ja iloisuuden hyve

Voi näyttää siltä, että ilo ei ole hyve. Ilohan kumpuaa siitä, että ihminen (tai muu olento) saa sen, mitä kaipaa. Mutta usein emme voi saada sitä, mitä kaipaamme. Siispä olemme tyytymättömiä, surullisia tai masentuneita, emmekä voi sille mitään.

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Yritetäänpä tarkentaa hieman: ilo sinänsä ei ole hyve, mutta iloisuus on. Iloisuuteemme voimme vaikuttaa omilla valinnoillamme.

Lue lisää »

Mikä on uskollisuuden salaisuus? Rakkaus. Mutta mikä on rakkauden salaisuus? Pienet asiat.

Helsingin puistot ovat aina olleet mukavia. Mutta viime aikoina niihin on ilmestynyt miellyttävä yksityiskohta. Nimittäin kyltit, joissa lukee: “Pienet asiat ovat suuria asioita.”

Viisaasti sanottu. Se on myös loistava yhteenveto hyveistä.

Haluaisin lyhyesti soveltaa ajatusta hyveeseen, joka ei ehkä ole muodissa, mutta jota juuri siksi tarvitaan erityisesti. Sen nimi on uskollisuus.

Uskollisuus on kuitenkin varsin abstrakti käsite, enkä aio tehdä tästä filosofista tutkielmaa, joten menen heti asian ytimeen ja haavan paikkaan: uskollisuus avioliitossa.

Lue lisää »

Keskustelin parin ystävän kanssa siitä, mikä on järkevän liiketoiminnan tavoite ja moottori. Onko se puhdas voitontavoittelu? Jos ei, niin mitä tekijöitä pitäisi ottaa huomioon?

Oli mielenkiintoista huomata, miten syvälle meidän kulttuuriimme ja ajattelutapoihimme on uurtunut — ainakin kaupallisten ihmisten keskuudessa — tämä puhtaan voitontavoittelun maksiimi. Siitä on tullut todellinen ideologia.

Kaksi väitettä

Voitontavoittelun ideologiaan sisältyy kaksi väitettä: (1) voitontavoittelu on ainut tekijä joka oikeasti ajaa bisnestä (faktuaalinen väite), ja (2) voitontavoittelu on järkevin tapa tehdä bisnestä (normatiivinen väite). Lue lisää »

1980-luvulla oli muodikasta ylpeillä ahneudella. Onneksi ei tänä päivänä. Muodikkaampaa on puhua moraalisuudesta.

Esimerkkinä siitä on uusi kirja nimeltä Omatuntotalous (Talentum). Teoksen ovat kirjoittaneet mainostoimisto PHS:n strategiajohtaja Jaana Haapala sekä vapaa kirjoittaja Leena Aavameri.

Valitettavasti en vielä ole saanut kirjaa käsiini, mutta Lue lisää »