Kirjoittaja: Santi Martínez
Pikkujouluopas
Pikkujoulusesonki on korkeimmillaan. Juhlissa unohdetaan hetkeksi kaikki murheet ja työtaakat. Se on hyvästä. Mutta saako se tapahtua hinnalla millä hyvänsä?
Kesän lopussa luin artikkelin pikkujouluista Talouselämä-lehdestä (28/2011, s. 51). Artikkeli kertoi, miten voi järjestää onnistuneet pikkujoulut: on mm. tärkeä valita sopiva teema ja ohjelma, paikka varsinkin pitää varata hyvissä ajoin ja myös mahdolliseen esiintyjään kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin, jos haluaa välttää ”ei oota”. … lue lisää »
Kirjoittaja Santi Martínez syntyi Barcelonassa ja muutti Helsinkiin 17-vuotiaana. Hän on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta ja MBA. Nykyään hän toimii johtajuuskouluttajana ja taloudenhoitajana.Kun Facebook ei riitä…
Mitä eroa on kommunikoinnilla ja kommunikaatiolla?
– Tavataan Facebookissa!, joku sanoi minulle.
– Ups! Kun en ole siellä, vastasin. Vastaukseni herätti hämmennystä.
– Ilman sitä et pysty olemaan yhteydessä muihin, toinen jatkoi.
– Minulle tärkeämpää on olla ykseydessä, selitin. Kaveri pyysi täsmentämään. … lue lisää »
Kirjoittaja Santi Martínez syntyi Barcelonassa ja muutti Helsinkiin 17-vuotiaana. Hän on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta ja MBA. Nykyään hän toimii johtajuuskouluttajana ja taloudenhoitajana.Vapauden ja totuuden erottamaton suhde
Vapaus on kyky tehdä sitä, mitä haluaa. Vai onko?
Nykymaailmassa vapautta pidetään tärkeimpänä arvona. Vapaus on kaiken ohjenuora ja mittapuu.
Hyvä niin. Minäkin haluan olla vapaa. Kuka ei haluaisi?
Tällä blogilla on aiemminkin pohdittu vapauden määritelmää. Ajatus siitä, että vapaus on ”kyky tehdä sitä, mitä haluaa” on yleinen. Sen lisäksi, että ajatus on yleinen, se on myös vaarallinen.
Selitän miksi. … lue lisää »
Kirjoittaja Santi Martínez syntyi Barcelonassa ja muutti Helsinkiin 17-vuotiaana. Hän on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta ja MBA. Nykyään hän toimii johtajuuskouluttajana ja taloudenhoitajana.Erinomaisuus, mitä varten?
Miksi tavoitella erinomaisuutta? Erinomaisuuden tavoittelu kuulostaa monien korvissa itsekeskeiseltä, myös silloin kun sitä tavoitellaan hyveiden kautta. Tämä kirjoitus pyrkii tarjoamaan uuden näkökulman vanhaan kysymykseen.
Olen johtajuusalan kouluttaja. Koulutustilaisuuksissa toistan usein sitä, että johtajuus on yhtä kuin erinomaisuus.
Ajatusta pidetään yleensä kiehtovana. Mutta silloin tällöin joku kysyy yksinkertaisen ja pahan kysymyksen: Miksi pitäisi olla erinomainen? Aina olen selvinnyt kysymyksestä. Mutta vasta hiljattain löysin vastauksen, joka tyydyttää minua täysin. … lue lisää »
Kirjoittaja Santi Martínez syntyi Barcelonassa ja muutti Helsinkiin 17-vuotiaana. Hän on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta ja MBA. Nykyään hän toimii johtajuuskouluttajana ja taloudenhoitajana.Kun työkaveri korjaa…
Keskinäinen luottamus on elintärkeä ominaisuus työyhteisön ilmapiirille ja hyvä osoitus siitä, että alaistaidot ovat kunnossa. Tässä jutussa kerron tositapahtumasta, joka mielestäni on erinomainen esimerkki luottamuksesta.
Moi, tänään meni tosi hyvin. Mä opin tosi paljon sulta näissä tapaamisissa. Yksi juttu pisti kuitenkin silmään. Tänään huomasin, että sä olit tiukoilla. Tiedätkö mistä?
Et koskaan aiemmissa palavereissa ole ottanut takanojaista asentoa ja laittanut käsiä rinnalle ristiin (sillai kainaloihin, toinen käsi toisen päällä, you know). Tunnet varmasti ruumiinkielen. Se on tyypillinen puolustautumisel, ja sillä on peilaava vaikutus myös vastapuoleen. Me ei haluta, että asiakas menee puolutustautumistilaan. Jos mä heitän vastaavan eleen päälle, niin potkaise mua vaikka pöydän alla tms. Ehkä mä voin heittää saman sulle? … lue lisää »
Kirjoittaja Santi Martínez syntyi Barcelonassa ja muutti Helsinkiin 17-vuotiaana. Hän on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta ja MBA. Nykyään hän toimii johtajuuskouluttajana ja taloudenhoitajana.Johtaminen ja alaistaidot: kruuna vai klaava?
Tässä blogissa johtaminen ja johtajuus on innokkaasti pyritty erottamaan toisistaan eri argumenteilla. Tässä kirjoituksessa pyritään vaihteeksi sovintoon. Ratkaisu oli kolikonheitossa.
Nyky-Suomessa puhutaan johtamisesta aamiaispöydälle asti. Johtamistaitoja vaaditaan melkein jokaiselta, joka pyrkii mihin tahansa työhön. Jos jossakin syntyy kriisi – olkoon poliittinen tai taloudellinen – kriisi on johtamisessa. Siksi oppilaitoksissa johtaminen on yhä kasvava oppiaine, joka on vakiinnuttanut paikkansa valtio-opin niin kuin tuotantotaloudenkin tutkinnoissa. … lue lisää »
Kirjoittaja Santi Martínez syntyi Barcelonassa ja muutti Helsinkiin 17-vuotiaana. Hän on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta ja MBA. Nykyään hän toimii johtajuuskouluttajana ja taloudenhoitajana.Kun kauppiaasta tuli johtaja
Lyhyessä periaateohjelmassa voi olla yllättävän paljon sisältöä. Ja mitä periaateohjelma jättää sanomatta, kertoo sitäkin enemmän.
Törmäsin viime viikolla mielenkiintoiseen artikkeliin, jonka Lucy Kellaway oli kirjoittanut Financial Timesissa. Kirjoituksessa ylistetään suomalaista Stockmannia ja sen periaateohjelmaa. Kellawayn mukaan jopa jättiläisen finanssitalon Goldman Sachsin olisi hyvä ottaa oppia suomalaisesta tavarataloketjusta. … lue lisää »
Kirjoittaja Santi Martínez syntyi Barcelonassa ja muutti Helsinkiin 17-vuotiaana. Hän on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta ja MBA. Nykyään hän toimii johtajuuskouluttajana ja taloudenhoitajana.Kävin eläkkeellä, oli kivaa
Ei ole helppoa vetäytyä muutamaksi päiväksi pohtimaan omaa elämäänsä. Kynnys on aina korkea, mutta kannattaa uskaltaa. Tulokset saattavat yllättää.
Pari viikkoa sitten siirryin eläkkeelle. Päätin tehdä, mitä yritysjohtajat tekevät päättäessään työuransa: aloin pohdiskella, miten tähän asti kaikki on mennyt ja mitä kaikkea haluan jatkossa tehdä.
Pari viikkoa sitten osallistuin siis retriittiin.
Täytyy tunnustaa, etten mennyt kurssikeskukseen, jossa retriitti pidettiin, eläkkeelle menevän yritysjohtajan asenteella.
Oikeastaan ikää ei kertynyt edes 50 vuotta. … lue lisää »
Kirjoittaja Santi Martínez syntyi Barcelonassa ja muutti Helsinkiin 17-vuotiaana. Hän on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta ja MBA. Nykyään hän toimii johtajuuskouluttajana ja taloudenhoitajana.Johtaja on kuin kermakakku
Johtajaksi tuleminen on kuin kermakakun leipominen. Onnistuminen edellyttää kaikkia oikeita aineksia. Tämäkään ei yksin riitä. Tarvitaan myös oikeat leivontavaiheet ja reseptinmukaiset ainesmäärät. Mistä aineksista on kyse?
Entinen Continental Airlinesin pääjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Gordon Bethune käytti kermakakun vertauskuvaa puhuessaan johtajuudesta. Vertaus on otettu kirjasta, jonka sain vähän aikaa sitten lahjaksi. Kirja on Stephen H. Baumin ja Dave Contin ”WHAT MADE jack welch JACK WELCH”.
Se on kirja johtajuudesta. Kirjassa kerrotaan miten eri amerikkalaiset yritysjohtajat ovat saavuttaneet johtoasemansa ja olleet työtehtävissään poikkeuksellisen hyviä. Tavanomaisista kansalaisista tuli erinomaisia. … lue lisää »
Kirjoittaja Santi Martínez syntyi Barcelonassa ja muutti Helsinkiin 17-vuotiaana. Hän on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta ja MBA. Nykyään hän toimii johtajuuskouluttajana ja taloudenhoitajana.Kestävän kehityksen inhimillinen tekijä
Mitä kehityksellä tarkoitetaan ja mihin sillä pyritään? Onko pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli kehityksen huipentuma?
Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan usein kehitystä, joka tyydyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella (ks. Bruntland komission raportti ”Our Common Future”, 1987).
Edellisellä määritelmällä viitataan useimmiten luonnonvarojen käyttöön, ja näin kestävästä kehityksestä on tullut ennen kaikkea ympäristösuojeluun sidottu termi.
Paluu ihmiseen
Luonnonvarojen ja ympäristösuojelun korostaminen, joka epäilemättä tärkeää, ei kuitenkaan riitä. Kun puhutaan taloudellisesta kehityksestä, yhteiskunnallisesta kehityksestä, kestävästä kehityksestä ja niihin liittyvistä aiheista, puhutaan aina inhimillisestä kehityksestä.
Ihminen on kehityksen luoja ja vastaanottaja. Kehitys on ihmisen aikaansaama ja ihmistä varten. Tämä on (suhteellisen) helppoa muistaa. Haaste on muistaa, että kehitys tapahtuu myös ihmisessä. Ilman tämän ajatuksen vastapainoa ihmisestä voi tulla jopa kehityksen orja.
… lue lisää »
Kirjoittaja Santi Martínez syntyi Barcelonassa ja muutti Helsinkiin 17-vuotiaana. Hän on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta ja MBA. Nykyään hän toimii johtajuuskouluttajana ja taloudenhoitajana.Pilarit vai kivijalka?
Alexandre Havardin mallissa johtajuuden kivijalan muodostavat neljä päähyvettä: viisaus, oikeudenmukaisuus, rohkeus ja itsehillintä. Kivijalan päällä lepäävät sitten johtajuuden pilarit: nöyryys ja suurisieluisuus. Onko asetelma todellisuudessa päinvastainen? kysyy Santi Martínez.
Hyvejohtajuudessa pääroolissa ovat hyveet. Se ei ole tämän blogin lukijoille yllätys. Sekään ei ole yllätys, että kardinaalihyveet – rohkeus, viisaus, oikeudenmukaisuus ja itsehillintä – ovat johtajalle tärkeitä. Nehän muodostavat Alexandre Havardin mukaan kivijalan, johon johtajuus rakentuu.
Kivijalan päällä lepäävät sitten johtajuuden kaksi pilaria – nöyryys ja suurisieluisuus. Näin siis Havardin mallissa.
Mutta… onko se totta? … lue lisää »
Kirjoittaja Santi Martínez syntyi Barcelonassa ja muutti Helsinkiin 17-vuotiaana. Hän on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta ja MBA. Nykyään hän toimii johtajuuskouluttajana ja taloudenhoitajana.Hyve-etiikka ja nuorten kasvatus
Kasvattaminen on haastava taitolaji. Epävarmuus ja luottamuspula eivät ole kasvatuksen viimeinen sana. Hyve-etiikka haastaa intellektuaalisen ja eettisen relativismin.
Yksi tärkeimmistä tehtävistä, joka meillä kaikilla on, on kasvattaa tulevia sukupolvia. Se on hyvin luonteva tehtävä: kaikkihan välitämme niistä, joita rakastamme ja toivomme heille parasta. Haluamme, että he voivat fyysisesti hyvin ja että he myös oppivat löytämään suuntaa elämässään ja erottamaan hyvän pahasta.
Mutta niin luontevia kuin ne ovatkin, koulutus- ja kasvatustehtävät eivät koskaan ole olleet helppo asia. Nykyään näyttää siltä, että ne ovat entistä vaikeimpia. Nykynuoret kun eivät näytä olevan niin vastaanottavaisia kuin aikaisemmin saamaan vanhemmilta ohjeita.
Usein puhutaan sukupolvien välisestä kuilusta. Mikä siis on mennyt pieleen?
Kirjoittaja Santi Martínez syntyi Barcelonassa ja muutti Helsinkiin 17-vuotiaana. Hän on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta ja MBA. Nykyään hän toimii johtajuuskouluttajana ja taloudenhoitajana.
