Liikkeenjohto ja soturin tie (bushido) osa 8: Lojaalisuus

Artikkelisarja japanilaisten samuraiden moraalikoodistosta ja sen ilmenemismuodoista nykyaikaisessa liikkeenjohtamisessa päättyy bushidon seitsemänteen ja viimeiseen hyveeseen ”lojaalisuus”.

Samuraille lojaalisuus oli kaikkien muiden hyveiden perusta. Tämä hyve käsitteli lojaalisuuden tuntoa kaikissa tehtävissä, omistautumista ja antaumusta. Se tarkoitti sitä, että samurai oli vastuussa sanomisistaan ja tekemisistään, sekä oli omistautunut velvollisuuksiaan kohtaan kaikissa olosuhteissa. Continue reading

Liikkeenjohto ja soturin tie (bushido) osa 7: Kunnia

Artikkelisarja japanilaisten samuraiden moraalikoodistosta ja sen ilmenemismuodoista nykyaikaisessa liikkeenjohtamisessa jatkuu. Tällä kertaa käsitellään Bushidon kuudetta hyvettä kunnia. Mukaan mahtuu henkivartijoiden lisäksi AKT:n Timo Räty.

Samuraille kunnia oli hyve. Se merkitsi kunniantuntoa, henkilökohtaista menestystä ja samurain nauttimaa arvostusta. Se käsitteli siten henkilökohtaista arvokkuutta ja arvoa, sekä häpeän ja syyllisyyden tunnetta. Continue reading

Liikkeenjohto ja soturin tie (bushido), osa 6: Rehellisyys

Artikkelisarja japanilaisten samuraiden moraalikoodistosta ja sen ilmenemismuodoista nykyaikaisessa liikkeenjohtamisessa jatkuu. Tällä kertaa käsitellään Bushidon viidettä hyvettä ”rehellisyys”. Kirjoittaja Tapio Falck on tutkinut rehellisyyttä suomalaisessa ja virolaisessa liikkeenjohdossa. Björn Wahlroosin lisäksi puhutaan doupatuista hevosista.

Termiä samurai käytettiin eliitti- ja soturiluokasta, joka vaikutti Japanissa yli 1000 vuoden ajan 700-luvulta aina vuoteen 1868. Nämä soturit kehittivät ehdottomaan kunniaan ja tiukkaan käyttäytymistä sääntelevään normistoon perustuvan ja sille täysin omistautuneen  eettisen koodiston, joka tunnettiin nimellä Bushido eli ”soturin tie”. Continue reading

Liikkeenjohto ja soturin tie (bushido) osa 5: Kunnioitus

Artikkelisarja japanilaisten samuraiden moraalikoodistosta ja sen ilmenemismuodoista nykyaikaisessa liikkeenjohtamisessa jatkuu. Tällä kertaa käsitellään Bushidon neljättä hyvettä ”kunnioitus”.

Termiä samurai käytettiin eliitti- ja soturiluokasta, joka vaikutti Japanissa yli 1000 vuoden ajan 700-luvulta aina vuoteen 1868. Nämä soturit kehittivät ehdottomaan kunniaan ja tiukkaan käyttäytymistä sääntelevään normistoon perustuvan ja sille täysin omistautuneen eettisen koodiston, joka tunnettiin nimellä Bushido eli ”soturin tie”. Continue reading

Liikkeenjohto ja soturin tie (bushido) osa 4: Myötätunto

Artikkelisarja japanilaisten samuraiden moraalikoodistosta ja sen ilmenemismuodoista nykyaikaisessa liikkeenjohtamisessa jatkuu. Tällä kertaa käsitellään Bushidon kolmatta hyvettä ”myötätunto”.

Termiä samurai käytettiin eliitti- ja soturiluokasta, joka vaikutti Japanissa yli 1000 vuoden ajan 700-luvulta aina vuoteen 1868. Nämä soturit kehittivät ehdottomaan kunniaan ja tiukkaan käyttäytymistä sääntelevään normistoon perustuvan ja sille täysin omistautuneen eettisen koodiston, joka tunnettiin nimellä Bushido eli ”soturin tie”.

Bushidon moraalisen koodiston selkärankana olivat seitsemän hyvettä, jotka olivat: oikeamielisyys, rohkeus, myötätunto, kunnioitus, rehellisyys, kunniantunto ja lojaalisuus. Nämä hyveet ja niiden mukaan eläminen oli jokaisen samurain kunnia-asia ja näitä periaatteita tuli noudattaa tinkimättä niin sodan kuin rauhankin aikana. Continue reading

Hyvejohtaja kriisin keskellä

Viimeaikaiset tapahtumat globaalissa taloudessa ovat nostaneet jälleen esille arvokeskustelun ja varsinkin yritysten ja johtotehtävissä olevien ihmisten arvot. Yhtenä osasyynä edelleen päällä olevaan finanssikriisiin on ollut nopeiden ja lyhytaikaisten voittojen tavoittelu. Onko hyveellinen johtaminen kuopattu kokonaan ja kuinka hyveiden mukaan elävä (johtava) johtaja pystyy menestymään tänä päivänä, vai pystyykö ollenkaan?

Talouselämämme suuri  vaikuttaja Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos puhui ennen finanssikriisin täyttä puhkeamista vuonna 2008  Mainontapäivässä yritysten moraalista. Puheenvuorossaan Wahlroos korosti, että yritykset eivät ole hyväntekeväisyysorganisaatioita. Hänen mukaansa yritysten tulee toimia eettisesti, mutta moraaliset kannanotot hän varasi yritysten omistajille. Wahlroos selittää:

Yrityksillä moraalisen arvion pelivara on äärimmäisen pieni, koska heidän ei kuulu tehdä ratkaisuja omistajiensa puolesta. Yritykset  ovat yritteliäiden ihmisten perustamia organisaatioita, yhden asian liikkeitä, joiden ainoa tehtävä on hoitaa omistajiensa varallisuutta.”

Näinhän yritysjohdon tehtävät ja tavoitteet yleensä määrittyvät eli yritysjohdon tehtävänä pidetään yrityksen osakkeen reaaliarvon maksimointia. Mihin sijoittuu tässä yhtälössä hyvejohtajamme? Continue reading

Liikkeenjohto ja soturin tie (bushido) osa 3: Rohkeus

Artikkelisarja japanilaisten samuraiden moraalikoodistosta ja sen ilmenemismuodoista nykyaikaisessa liikkeenjohtamisessa jatkuu. Tällä kertaa käsitellään Bushidon toista hyvettä ”rohkeus”.

Termiä samurai käytettiin eliitti- ja soturiluokasta, joka vaikutti Japanissa yli 1000 vuoden ajan 700-luvulta aina vuoteen 1868. Nämä soturit kehittivät ehdottomaan kunniaan ja tiukkaan käyttäytymistä sääntelevään normistoon perustuvan ja sille täysin omistautuneen eettisen koodiston, joka tunnettiin nimellä Bushido eli ”soturin tie”.

Bushidon moraalisen koodiston selkärankana olivat seitsemän hyvettä, jotka olivat: oikeamielisyys, rohkeus, myötätunto, kunnioitus, rehellisyys, kunniantunto ja lojaalisuus. Nämä hyveet ja niiden mukaan eläminen oli jokaisen samurain kunnia-asia, ja näitä periaatteita tuli noudattaa tinkimättä niin sodan kuin rauhankin aikana. Continue reading

Liikkeenjohto ja soturin tie (bushido) osa 2: Oikeamielisyys

Artikkelisarja japanilaisten samuraiden moraalikoodistosta ja sen ilmenemismuodoista nykyaikaisessa liikkeenjohtamisessa jatkuu. Tällä kertaa käsitellään Bushidon ensimmäistä hyvettä ”oikeamielisyys”.

Termiä samurai käytettiin eliitti- ja soturiluokasta, joka vaikutti Japanissa yli 1000 vuoden ajan 700-luvulta aina vuoteen 1868. Nämä soturit kehittivät ehdottomaan kunniaan ja tiukkaan käyttäytymistä sääntelevään normistoon perustuvan ja sille täysin omistautuneen  eettisen koodiston, joka tunnettiin nimellä Bushido eli ”soturin tie”. Continue reading

Liikkeenjohto ja soturin tie (bushido) osa 1

Bushidon seitsemän hyvettä ja samurait — mitä ne ovat? Uusi artikkelisarja tarkastelee muinaisten japanilaisten samuraiden moraalikoodistoa ja sen ilmenemismuotoja nykyaikaisessa liikkeenjohtamisessa.

Liikkeenjohdon tavoitteena kaikissa voittoa tavoittelevissa organisaatioissa on yrityksen osakkeen reaaliarvon ja siten voittojen maksimointi. Kaikilta yritysjohtajilta vaaditaan poikkeuksetta syvällistä osaamista mm. talousjohtamisesta, strategisesta johtamisesta, markkinoinnista ja henkilöjohtamisesta.

Osakkeenomistajat odottavat yritykseltä jatkuvaa kasvua ja hyvää korkoa sijoittamalleen pääomalle. Kilpailu on häikäilemättömän kovaa ja tämä luo valtavia paineita yritysjohdolle. Usein ainoastaan numerot merkitsevät, ei se miten ne on saavutettu. Continue reading