Eettiset arvot arjen käyttövoimaksi!

Poliittiset puolueet määrittelevät omia arvojaan, samoin määrittelevät yritykset. Missä määrin arvoista tulee näille tahoille käyttövoimaa arkeen, jää usein kovin heikoksi ja epämääräiseksi, koska puhe arvoista on nykyisessä yhteiskunnassamme ongelmallista.

Puhuessamme arvoista viittaamme helposti sisällöltään hyvin erilaisiin asioihin. Siksi emme kohtaa toisiamme, eikä keskustelumme ei ole mielekästä, koska se ei johda mihinkään.

Toisaalta arvot voivat jäädä hyvin irrallisiksi käytännön elämästä. Keskusteluissa esitellään hyvältä kuulostavia arvoja, mutta niiden yhteys arkiseen toimintaan jää olemattomaksi. Yrityksen seinillä voi olla hienoja arvoluetteloja, mutta johdon sisäinen henkilöstöön kohdistuva puhe on keskustelua ”rahantekokoneesta”.

Tämän seuraksena suhtautuminen henkilöstöön on epäinhimillistä. On tuhoisaa, jos puolueella tai yrityksellä on julkaistut arvot, mutta niiden johtohenkilöiltä ja työntekijöiltä nämä arvot käytännössä puuttuvat.

Continue reading

Hyveet tieteessä ja arjessa

Puhe hyveistä on usein etäistä ja irrallaan arjesta. Silti olemme varmaan samaa mieltä siitä, että olisi hyvä, jos ihmiset olisivat oikeudenmukaisia, lempeitä ja kohtuullisia. Kehotus noudattaa hyveitä ei silti johda juuri mihinkään. Se on kuin vanhemman kehotus lapselleen: ”Ole varovainen!”

Postmodernissa kielenkäytössä sana persoona on korvannut luonne-sanan, jolla oli aikoinaan vahva arvolataus. Jos ennen sanottiin, että ihmisellä on luonnetta, se oli aina myönteistä. Tänään uhrautuminen ja itsehillintä ovat korvautuneet itsensä toteuttamisella, kokemusten ja nautintojen hankkimisella sekä materialistisilla tavoitteilla.

Continue reading

Ihmisen elämän välttämättömyyksiin vastaaminen

Mihin tietoista ohjaavaa lasten kasvatusta tarvitaan vai tarvitaanko?

Tarvitaan, koska kaikki ihmiset joutuvat kohtaamaan tietyt elämän välttämättömyydet. Ihmiselämän välttämättömyyksiin jokaisen tulee monin tavoin valmistautua ja vastata.

Ihmiselämän kuutta käytännön välttämättömyyttä Dietrich Benner kuvaa seuraavasti kirjassaan Allgemeine Pädagogik (1987):

1. Talouselämä 

Ihmisen täytyy työllään luoda elämisensä edellytykset.

2. Etiikka

Ihmisen täytyy toimia yhteistoiminnassa muiden ihmisten kanssa, mikä edellyttää sääntöjä ihmisten välistä vuorovaikutusta varten.

Continue reading

Hyvä elämä – utopiaako?

Tulevaisuudessa hyvää elämää on entistä vaikeampi rakentaa materiaalisten arvojen varaan. Hyvä elämä löytyy sellaisten hyveiden harjoittamisesta, jotka turvaavat lapsillemme kestävän sivilisaation.

Luin hiljattain Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Antti Kasvion koskettavan artikkelin Työn ja hyvän elämän tasapaino. Referoin tässä kirjoituksessani tämän viisaan tutkijan ajatuksia sekä tuoretta Pirkanmaan yrityksiin kohdistunutta tutkimusta herättääkseni itseäni ja sinua arvioimaan, miten voimme rakentaa hyvää elämää.

Me ihmiset olemme erilaisia, mutta meillä on silti melko yhtäläiset tavoitteet. Haluamme hyvän elämän, ja toivomme sitä myös jälkeläisillemme.

Continue reading

4×4 minuuttia myönteistä ajattelua vuorokaudessa

Mitä on myönteinen ajattelu? Sitäkö, että ajattelee kivoja asioita ja yrittää lakaista vähemmän kivat ajatukset maton alle? Vai oleellisen näkemistä ainakin hetkittäin?

Olipa asia niin tai näin, myönteinen ajattelu ei lyhennä matkaa pisteestä A pisteeseen B.  Se voi kuitenkin merkittävällä tavalla vaikuttaa siihen, kuinka valoisaa matkanteko on. Valoisuuteen voi vaikuttaa jo huomattavasti päivittäinen 4×4 minuutin myönteinen ajattelu.

Continue reading

Kuinka elää jännitteisessä maailmassa?

Ihmisen elämään sisältyy monia pysyviä jännitteitä: sukupolvien välinen jännite, sukupuolten välinen jännite (sukupuolineutraalius on absurdia), kultuurien välinen jännite ja tässä artikkelissa tarkastelun kohteena oleva yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden välinen jännite. Tavoitteena ei kannata olla elämään kuuluvista jännitteistä vapautuminen, vaan kyky elää tässä jännitteisessä maailmassa. Continue reading

Työuran hyvät ja huonot kriisit

Ura tuo mieleen stereotyyppisen kuvan kiivaasti uratikkaita ylöspäin kiipeävästä miehestä, jolla menee työelämässä lujaa. Mutta jokainen meistä joko kasvaa, tai ajautuu rahan ohjaamana työurallaan eteenpäin.

Vaarana ulkoisia uratikkaita kiivetessä on se, mitä tapahtui hyvin tuntemalleni keski-ikäiselle johtajalle joulupäivänä työpaikkansa työpöydän ääressä: hänet löydettiin sydäninfarktiin kuolleena. Hänen aikansa loppui paljon ennen kuin hänen rahansa. Continue reading

Rakastumisesta rakkauteen

Eilen oli meidän 41. hääpäivä. Miten se laulu mahtoikaan mennä? ”Jos nuo tummat langat ottaisimme pois, ei nuo vaaleatkaan niin vaaleoita ois”.

Rakastua voi koska vain ja missä vain.

Toukuussa 1972 kävelin hyvän poikakaverini kanssa Keskussairaalantiellä Jyväskylässä. Hetkessä huomasin, kun polkupyörällä mäkeä alas ajoi nuori nainen, jonka kiharat hulmusivat tuulessa. En tuntenut häntä, mutta tiesin, että hän on jyväskyläläinen sairaanhoitaja. Silloin se tapahtui kuin salaman isku – rakastuminen. Oli pakko kertoa poikakaverille, kuinka onnellinen voisi olla, jos saisi tuon tytön. Continue reading

Työhyvinvointiko jumppahumppaa?

Tarkoittaako 2000-luvun termi työhyvinvonti jumppahumppaa? Vastaus on kyllä, jos työyhteisö ei ole kiinnostunut tai ei osaa toimia oikein jäsentensä hyvinvoinnin edistämiseksi.

Ydinkysymys työhyvinvointiasiassa on: Voiko työ muodostua ihmistä energisoivaksi hyvinvointitekijäksi? Jos voi, niin miten?

1980-luvulla suomalaisessa työelämässä keskityttiin fyysisen työympäristön ja tapaturmien torjuntaan sekä yksittäisten vikojen ja puutteiden korjaamiseen. 1990-luvulla astui kuvaan mukaan keskittyminen työkykyä ylläpitävään toimintaan. 2000-luvulla tuli työelämän käyttöön termi työhyvinvointi, kun turvallisuusjohtamiseen sisällytettiin henkinen hyvinvointi. Continue reading

Voita väittely – häviät kaupan

Vastaväitteiden käsittely ei ole väittelyn voittamista, vaan väittelyn välttämistä, sillä hävinnyt osapuoli ei yleensä halua tehdä yhteistyötä voittajan kanssa. Tässä artikkelissa annetaan menetelmiä taitavaan psykologiseen vastaväitteiden käsittelyyn. Kyseessä on mielenkiintoinen taitolaji.

Mikä on vastaväite?

Vastaväite on mikä tahansa este, joka vaikeuttaa asiakkaan ostopäätöksen tekemistä. Usein pahin vastaväite on se, joka on asiakkaan mielessä, mutta hän ei tuo sitä oma-aloitteisesti julki. Myyjän on mahdotonta käsitellä häneltä salattua vastaväitettä. Siksi myyjä saattaa joskus joutua jopa provosoimaan asiakasta, jotta tämä esittäisi salassa olevan vastaväitteen. Tämä voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: Continue reading

Joulun ihmiskäsitys

Joulun sanomaan kätkeytyy mahdollisuus palata kohti harmoniaa ihmiselle tärkeissä suhteissa, elämän mielekkyyden ja tarkoituksen kokemisessa, sanoo Teuvo Toivanen. Joulun sanoma vie perimmäisten kysymysten ääreen. 

Miten luon mielikuvan itselle vieraasta ihmisestä? Entä itsestäni?

Ympäristö, jossa tapaan vieraan ihmisen, paljastaa hänestä jotakin. Tapaan hänet luentosalin kateederin takaa opiskelijajoukon edessä. Johtopäätöksiä: Hän on varmaankin jonkun alan asiantuntija, opettaja. Continue reading

Suru eron selviämiskeinona

Tämä artikkeli valottaa joidenkin kotimaisten tutkimusten ja suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä avioerosta ja surusta avioeron selviytymiskeinona. Surevalla on toivoa.

Tilastot osoittavat, että avioerot ovat yleistyneet merkittävästi Suomessa viimeisen 50 vuoden aikana.

Vuonna 1965 solmittiin 36 214 avioliittoa, ja avioeroja rekisteröitiin 4594. Vuonna 1987 vastaavat luvut olivat 26 259 ja 10 110. Nykyinen avioliittolaki tuli voimaan 1988. Silloin solmittiin 25 933 uutta avioliittoa ja kirjattiin 12 146 eroa. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat 29 952 ja 13 619.

Vakiintuneissa avosuhteissa asuvien suhde purkautuu arvioiden mukaan selvästi useammin kuin avioliitto. Continue reading

Kirja-arvio: Kokousten seitsemän kuolemansyntiä

Oletko kyllästynyt turhiin ylipitkiin kokouksiin ja diasulkeisiin? Kirja-arvio Reetta Kosken ja Katleena Kortesuon oppaasta Kokousten seitsemän kuolemansyntiä: Paranna palavereitasi (Talentum 2012). 176 s.

Kokousten seitsemän kuolemansyntiä -kirjan otsikon taustalla ovat katolisesta kirkosta tutut seitsemän kuolemansyntiä. Kirja ei sisällä seitsemän kuolemansynnin teologista pohdintaa, vaan kirjoittajat pohtivat, mitä nämä synnit voisivat merkitä kokousten kohdalla.

Esimerkiksi ”ahneus” kokoussyntinä tarkoittaa palavereiden ahnehtimista omaan kalenteriin ja käsiteltävien asioiden ahnehtimista rajattuun kokousaikaan. Suuri palaverien määrä on oiva keino näyttää tehokaalta työelämässä, vaikka kyseinen kokouskäytäntö onkin tosi asiassa mitä tehokkain aikavaras. Continue reading

Ajatuksia puhevallasta ja sen salaisuudesta

Mitä on puhevalta? Kenellä se on? Miten sitä voi kehittää?

Luettuani kuluneen kesän aikana Juhana Torkin kirjan Puhevalta: Kuinka kuulijat vakuutetaan (Otava 2007) ja Sami Miettisen ja Juhana Torkin yhdessä kirjoittaman kirjan Neuvotteluvalta: Miten tulen huippuneuvottelijaksi (WSOY 2008) alkoi aihe jälleen kerran kiinnostaa.

Olenhan hankkinut leivän kuusihenkiselle perheelleni lähes 40-vuotisen työurani ajan juuri puhumalla.

Esimerkkejä puhevallasta

Kun neuvonantajat varoittivat diktaattori Josif Stalinia, että paavi voi loukkaantua hänen toimiinsa, Stalin kysyi neuvonantajiltaan: ”Kuinka monta divisioonaa paavilla on?” Continue reading

Kirja-arvio: Sydämen sivistys

Sydämen sivistys kosketti neljän lapsen isää syvästi. Kotien ja koulun kasvatuksessa on puutteita erityisesti sydämen sivistyksen alueella. Ongelmat eivät johdu tiedon puutteesta, vaan tunne-elämän ristiriidoista.

Kasvatuksen haasteet nyky-yhteiskunnassa ovat laajasti tunnustettuja. Mistä ratkaisu? Kiinnostavia näkökulmia esittää Timo Jantusen ja Eero Ojasen toimittama Sydämen sivistys: Kasvatuksen ytimessä (Aurinko kustannus, 2011).

Teos koostuu kahdesta kymmenestä artikkelista, jotka käsittelevät kasvatuksen arvoja, hyvän mahdollisuutta kasvatuksessa, miten leikki on lapselle totta, yhteisöllisyyteen kasvatusta ja kasvua sekä koulun asemaa ihmisyyteen kasvamisessa. Continue reading

Mikä on myyjän ja manipuloijan ero?

Mitä ostat? Mitä on myyminen? Miten on mahdollista vaikuttaa toiseen ihmiseen? Pitäisikö johtajan/esimiehen olla yrityksensä paras myyjä? Hyveellinen on vaikuttaja, paheellinen on manipuloija.

Kun menet huonekalukauppaan ostamaan uuden ruokapöydän, niin mitä ostat? Ostat mukavuutta ja helpoutta, koska vanha ruokapöytä perheen koon kasvettua tuntuu liian pieneltä. Ostat estetiikkaa, koska vanha pöytä ei oikein sovi uuden kodin väreihin. Kenties ostat statusta kertoaksesi vieraillesi, ketä tässä kodissa asuu.

Et siis ostakaan tuotetta, vaan siitä saatavia hyötyjä. Tuote on vain keino, jonka avulla uskot saavasi haluamasi hyödyt. Continue reading

Palautteen antamisen ja vastaanottamisen opas

Palaute + muutos = oppiminen. Näin yksinkertaista se on. Kun saat palautetta, älä selittele. Mutta miten antaa palautetta ilman, että toiselta pääsee itku?

Palaute on muutoksen ja oppimisen olennainen osa. Erityisesti kriittisen palautteen antamatta jättäminen voi estää oppimisen.

Työelämässä – kuten elämässä yleensäkin – uuden oppiminen vaatii kriittistä (korjaavaa) palautetta vanhoista ja virheellisistä toimintatavoista.

Mutta miten tehdä se niin, ettei toiselta pääse itku? Continue reading