Fargo: Pienet ja rohkeat

Coenin veljesten elokuva Hail, Caesar! on ensi-illassa. Coenien kädenjälki on painettu myös vastikään valmistuneisiin Fargo-televisiosarjan kahteen tuotantokauteen. Timo Nisula arvioi Minnesotan maisemiin aukeavaa moraliteettia.

Joel ja Ethan Coen ohjasivat vuonna 1996 jo klassikon asemaan nousseen elokuvan Fargo. Absurdi ja musta huumori, tuttuudessaan eksoottiset Keskilännen lumilakeudet ja puoleensavetävän hellästi kuvatut henkilöt sheriffi Gundersonista (Frances McDormand) alkaen voittivat katsojat ja kriitikot puolelleen.

Lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin Coenin veljekset palaavat Fargon maisemiin, tällä kertaa tuottajan roolissa.

Continue reading

World War Z: Kiire syömään

Purema, toinen, ja pian jo zombit alkavat laiduntaa planeetalla. World War Z on elokuva, jossa zombit eivät vain juokse vaan vyöryvät eteenpäin tiiviinä massana. Mutta miksi zombit toteuttavat maailmanloppua valkokankaalla juuri nyt? Ja mitä hyveillä on tekemistä zombien kanssa? Continue reading

Piin elämä: Tuolla Hän puhaltaa!

Merellä voi tapahtua mitä tahansa. Merellä asuu valkoisia valaita, sikamaisia noitia ja pikkuruisia ihmisiä. Ja jos henkiinjääneitä kertojia ei ole kuin yksi ainoa, meidänhän on häntä uskominen, vai mitä? Kanadalainen bestseller-kirjailija Yann Martel kiipesi kirjallaan Piin elämä (2001) jättiläisten harteille. Martelin lentokenttäromaanissa on helposti sulavia aineksia Homeroksen Odysseiasta, Jonathan Swiftin Gulliverin matkoista ja Daniel Defoen Robinson Crusoesta.

Taiwanilaissyntyisen Ang Leen (Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme, Brokeback Mountain) filmatisointi Piin elämästä voitti juuri Oscarit parhaasta ohjauksesta, kuvauksesta, musiikista ja tehosteista. Elokuva on kevyehkö, viehättävä ja hupaisan ovela kertomus kertomuksesta, ainoan silminnäkijän omituinen lausunto elämän tarkoituksesta. Continue reading

The Tree of Life – ja teologisen sivistyksen alkeet

Tässä elokuva-arviossa kirjoittaja kertoo, mitä tarvitaan Cannesissa palkitun Elämän puun (2011) ymmärtämiseksi. Ei paljon, vain teologisen sivistyksen alkeet. Mistä lapset tulevat? Ja elämä? Entä sitten ne hirmuliskot, miten ne oikein liittyivät koko asiaan?

Viime vuoden elokuvan merkkitapauksia oli Terrence Malickin Elämän puu (The Tree of Life). Malick on amerikkalainen ohjaaja, joka hioo teoksiaan pitkään ja hartaasti, sillä nopeasti ei voi tulla mitään hyvää. Sen lisäksi hänestä ei yksityishenkilönä tiedetä juuri mitään: vain taide on tärkeää. Yksistään nämä seikat riittäisivät tekemään Malickista kaiken juhlimisen arvoisen auteurin.

Kaiken huipuksi hänen uusin elokuvansa on julkea, lapsellinen ja syvällinen mestariteos. Continue reading