Hyvejohtajuus.fi — Johtajuudesta elämäntapa

Steve Farberin uusin kirja Greater Than Yourself (GTY) ja siihen liittyvät julkistuskuviot, kuten linkin artikkeli, ovat ajatuksia herättävää luettavaa.

GTY is fundamentally selfless act (think of it as The Golden Rule on steroids), and you should expect nothing in return, no quid pro quo.

Lukaise myös kommentit — hyvää keskustelua.

Your Greater-Than-Yourself Project [Harvard Business Publishing]

(Photo credit: emdot)

Sujuuko enää aito rakastaminen kaikilta? Joskus tuntuu siltä, että sitä täytyy treenata. Mutta… mitä rakastaminen oikeastaan tarkoittaa?

Minulla on tapana osallistua keskiviikkoiltaisin kahvipöytäkeskusteluun muutamien ystävien kanssa. Kutsumme näitä tapaamisia ”Discussion Coffeeksi.” Nimessä on vähän ironiaa, sillä kaikki juomme teetä. Mutta nimellä on oma historia, josta en lähde nyt kertomaan.

Muutama viikko sitten puhuimme Discussion Coffeessa ihmisen kyvystä rakastaa. Joku meistä sanoi, että nykyään eletään rakastamisen kriisiä.

Äskeinen väite saattaa ensiajatuksella yllättää, mutta kun vähän pysähtyy miettimään, huomaa, että siinä voi olla jopa asiaa. Uskon, että ajatus on blogiartikkelin arvoinen.
Lue lisää »

Elämän ja kuoleman kysymykset nostavat esiin merkittäviä eettisiä kysymyksiä. Michael Cook käsittelee näistä muutamia.

“Only nine countries, most of them in Europe, have enough capacity to supply even their own population. What about people in the developing world? The last time there was a swine flu outbreak in the US, back in 1976, the government even banned the export of the vaccine.”

Ethics in a time of swine flu [MercatorNet]

Matthew Stewart kyseenalaistaa johtajuuskoulutuksen. Ja tekee sen vakuuttavasti.

The strange thing about my utter lack of education in management was that it didn’t seem to matter. As a principal and founding partner of a consulting firm that eventually grew to 600 employees, I interviewed, hired, and worked alongside hundreds of business-school graduates, and the impression I formed of the M.B.A. experience was that it involved taking two years out of your life and going deeply into debt, all for the sake of learning how to keep a straight face while using phrases like “out-of-the-box thinking,” “win-win situation,” and “core competencies.”

The Management Myth [via Chief Happiness Officer]

(Photo credit: Image Editor)

Vihan malja. Tuleeko kieltäytyä — vai hukuttautua? Vai kenties juoda se sotkematta?

Jotain tämän palaverin hedelmille pitää tehdä…

Palaveri, josta jäi jotain ruskeaa käteen

Aurinko paistoi kirkkaasti neuvotteluhuoneen sälekaihtimien lävitse — muutoin kaikki toistikin normaalia kaavaa. Tavallinen perjantai. Tavallinen palaveri. Vähääpä tiesin että nuo keskustelut tulisivat synnyttämään minussa suurimmat vihat miesmuistiin.

Lue lisää »

Ryhdymme julkaisemaan viikoittain linkin tai pari, ensi viikosta alkaen. Tarkoituksena on tarjota uusia näkökantoja johtajuuteen.

Otamme myös kiitollisina linkkivinkkejä vastaan. Vinkit (ja toki myös kaiken palautteen) voi lähettää kelle tahansa vakituisista kirjoittajista (Jason, Oskari, Santi, Jussi) osoitteeseen etunimi@hyvejohtajuus.fi.

Johtajalla on hyvä muisti. Muisti (lat. memoria), jota tarkoitan, on kuitenkin paljon enemmän kuin luontainen kykymme palauttaa mieleen asioita. Vielä vähemmän se tarkoittaa ”muistitekniikoita” olla unohtamatta.

Hyvä muisti tarkoittaa ennen kaikkea ”totuudellista” muistia.

Se tarkoittaa sitä, että muistamme asiat ja tapahtumat sellaisina kuin ne ovat ja olivat, ei sellaisina kuin haluaisimme ajatella niiden olevan. Siinä missä totuudellinen ihminen puhuu totta, hyvä muisti muistaa totta.

Itsestäänselvyys?

Kuulostaako tämä itsestään selvältä asialta? Mietitäänpä.

Nuori poika, joka värittää tarinoita ja vie tämän taipumuksensa pitkälle aikuisuuteen… Aviopari, jolla on aina eriävät muistot riidan yksityiskohdista… Johtaja, jonka sokerilla kuorrutettu muistelmateos tihkuu omahyväisyyttä…

Totuudellinen muisti ei ole itsestäänselvyys! Lue lisää »

Kirjoittaja Ηeidi Rοberts on lääkäri (LL). Hän syventyy psykoterapiaan, harrastaa taiteita ja on erityisen kiinnostunut mielen tutkimuksen ja kristillisyyden leikkauspisteistä.

 

Mitä on aito harkitsevuus? Miten se esimerkiksi eroaa impulsiivisuudesta? Harkitsevuus on hyve, ja kuten kaikki hyveet, myös sitä voidaan kehittää — jopa vanhemmalla iällä.

Suomalaisia voitaisi kai keskimäärin kuvailla harkitsevaksi kansaksi? Emme ole joka välissä laajentamassa valtion rajoja eikä presidenttimme viljele asiattomuuksia. Niin politiikassa kuin lainsäädännössäkin edetään varovaisin askelin. Kenenkään pää ei meillä putoa aiheetta tai aiheesta.

Maltillisesti olemme myös tarkastelleet markkinataloutta. Vaikka yhden käden sormilla voi kansalaiset nimetä globaalit lippulaivamme, niin eipä meillä myöskään hävetä perusterveydenhuollon puutteesta.

Pois meistä ranskalainen kansalaiskurittomuus ja impulsiivisuus. Vanhan valtaus tapahtuu korkeintaan kerran 40. vuodessa ja se toinenkin kerta symbolisesti. Lue lisää »

Hyvejohtajuus.fi avattiin tasan vuosi sitten. Kiitämme kaikkia lukijoita!

Kolumnit ilmestyvät maanantaisin. Vakituisia kirjoittajia on neljä, ja viides liittyy seuraamme pian. Tämän lisäksi noin kerran kuussa ilmestyvällä Vieraskynä-palstalla vierailee eri alojen vaikuttajia.

Vuoteen on mahtunut kirjoituksia aina markkinoinnista maanantai-myönteisyyteen, isyydestä iloon ja politiikasta pornoon. Punaisena lankana useimmissa artikkeleissa on ollut hyve, johtajuus ja niiden yhteispeli nykymaailmassa.

Huhtikuu 2009
Tuloksellisuus: keskittymisen ja uhrauksen hedelmä
Auto katukivessä

Maaliskuu 2009
Terve vai sairas yliopistomaailma? (Vieraskynä: Manuel Guillen)
Hyvejohtajuus – viisaus
Humoristinen hyve
Onko voimaa olla valittamatta?

Helmikuu 2009
Hyvejohtajuus ja arvojohtajuus – miten ne eroavat?
Johtajuus vs. managerointi
Hyvepoliitikko (Vieraskynä: Johanna Davies)
Ystävyyden jalo taito

Tammikuu 2009
Porno, puoliso ja perhe
Ale
Hyvejohtajuus – rohkeuden hyve
Isä, Poika ja Pyhä Ukki (Vieraskynä: Pekka Ruokomäki)

Joulukuu 2008
Rakkaus on…
Joulukiire ja joulurauha
Hyvä johtaja tietää elämän tarkoituksen
Tuomitseva vai lepsu johtaja?
Huono johtajuus (Vieraskynä: Jarkko Hämäläinen)

Marraskuu 2008
Nöyryys ja suurisieluisuus – vihollisia vai veljeksiä?
Anteeksi
Kun isyys ärsyttää
Johtajuuden musta laatikko

Lokakuu 2008
Markkinointi – hyve vai pahe? (Vieraskynä: Martin von Schantz)
Ilon lahja ja salaisuus
Maanantai-myönteisyys
Häpeä

Syyskuu 2008
Rooma: Lucius Vorenus
Parantujan profiili (1. Vieraskynä: H e i d i  R o b e r t s)
Pienet asiat ovat suuria asioita
Liiketoiminnallinen neitsyys meni
Aitoa elämää

Elokuu 2008
Miten hyveitä vahvistetaan?

Heinäkuu 2008
Työelämän inhimillistäminen
Kuka tarvitsee filosofiaa
Hyve-etiikka vs. sääntöetiikka

Kesäkuu 2008
Ylpistely on ylpeyttä ja nöyryyttä on nöyristelyä?
”Erehtyminen on inhimillistä”
Epärehellinen, en minä vaan ne muut

Toukokuu 2008
Pitäisikö työstä muka nauttia?
Voitontavoittelun ideologia vaara taloudelle
Miksi syöt vielä ylimääräisen pizzapalan?

Huhtikuu 2008
Halu elää on halua elää hyvin
Omatuntotalous – uutta ja vanhaa

Nettiaika on luonut infoähkyn. Miten selvitä päivästä tuhlaamatta ajan lahjaa? Studiositas ja curiositas ovat vanhoja käsitteitä, mutta eivät vanhentuneita. Miten ne liittyvät Facebookiin?

Luin mielenkiintoisen uutisen. Siinä kerrottiin tutkijoiden havainneen, että internetissä surffaileminen vaikuttaa kielteisesti nuorten opiskelukykyyn. Kyse ei tutkijoiden mukaan ole vain lukutaidosta, vaan kyvystä keskittyä ja syventyä asioihin, mennä pintaa syvemmälle.

Meissä, nettiajan ihmisissä, tuollainen uutinen voi synnyttää puolustusreaktion. Mutta se voi myös herättää: ehkä kyse ei olekaan vain tekniikasta. Ehkä sama pätee nykyiseen “infoähkyyn” laajemminkin.

Eikä se koske vain nuoria.

Lue lisää »

Maaliskuisen aamun yksinäiset lumihiutaleet leijailevat pilviseltä taivaalta — iskeytyäkseen tuulilasiini. Meillä on paljon yhteistä. Nekin lähtivät matkaan lopulta kolaroidakseen.

Vihreä. Se on positiivinen väri: “kyllä mä vielä ehdin!”

Keltainen. Punainen. Jarrua, jarrua!

Lue lisää »

Kirjoittaja Manuel Guillén on taloustieteen tohtori ja Valencian yliopiston taloustieteen tiedekunnan organisaatioteorian professori. Hänen erikoisalaansa on bisnesetiikka ja johtajuus.

 

Onko mahdollista arvioida yliopistomaailman eettistä terveyden tilaa? Uskon, että on. Tämän kirjoituksen tarkoitus on tarjota keinot, jotka auttavat meitä tässä arvioinnissa. Pohdin myös uuttaa eurooppalaista korkeakoulututkintomallia ja siihen liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä — juuri yliopistomaailman eettisen terveydentilan näkökulmasta.

Ensiksi selitän, mitä itse ymmärrän termillä “terveyden tila”. Voitaisiin sanoa, että eettisesti terve organisaatio on sellainen, joka edesauttaa jäsentensä inhimillistä kehitystä: se vaikuttaa myönteisesti niihin ihmisiin, jotka työskentelevät organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi ja se vaikuttaa myös myönteisesti niihin ihmisiin, joita organisaation toiminta tavoittelee.

Toisin sanoen, eettisesti terve organisaatio edesauttaa kehittämään moraalihyveitä kaikissa ihmisissä, joita organisaation toimintaympäristö koskee.

Yliopisto voi eettisesti paremmin siinä määrin, kun se edistää jäsentensä ammatillista ja henkilökohtaista kehitystä.

Tämä edellyttää, että yliopistossa edistetään eettisesti hyväksyttäviä asenteita, tapoja ja käyttäytymisiä. Lue lisää »