Hyvejohtajuus.fi — Johtajuudesta elämäntapa

RSS-syötteille on nyt luotu oma sivu.

Käy kopioimassa syötteiden osoitteet ja lisää ne omaan RSS-lukijaasi – esim. Google Readeriin!

Hyvejohtajuus pyrkii esittämään eri tyyppisiä asioita uudessa (tai ehkä oikeammin ikivanhassa) valossa, eli filosofian perusteista käsin. Mutta kenelle tämä filosofinen lähestyminen on tarkoitettu? Kuka voisi hyötyä filosofiasta?

Lue lisää »

Aito vapaus on ei ole ainoastaan vapautta jostakin vaan vapautta johonkin. Sääntöetiikka tuottaa mielikuvituksettomia ihmisiä, joiden valttikortti ei ole luovuus. Säännöt osoittavat kohti hyveitä.

Hyvejohtajuuden yksi perustava uskomus on se, että johtajuuden ydin on ihminen itse. Ei se, mitä hän osaa tai mitä hän tietää, vaan mitä hän on.

Ihminen kehittää itseään kehittämällä hyveitään eli hyviä tottumuksia. Ennen pitkää näistä hyvistä tottumuksista tulee pysyviä ominaisuuksia.

Tämä hyvejohtajuuden taustalla oleva hyve-etiikka liittyy vain pinnallisesti “sääntöihin”. Lue lisää »

Voiko vanhempi olla ylpeä lapsistaan? Vaikuttaa siltä, että ylpeyttä on kahta lajia, on nöyrää, epäitsekästä ylpeyttä, sekä itsekästä ylpeyttä. Nöyryys ja ylpeys ovat pikemminkin veljeksiä kuin vihollisia.

Keskustelin ylpeydestä isäni ja veljieni kanssa. Esitin heille väitteen, että nöyryys on tervettä – se on hyve – ja sen ääripäinä ovat ylpeys ja nöyristely – jotka ovat paheita. (Osittain erheellinen väite, kuten myöhemmin huomataan.) Sain takaisin kysymyksen “voiko vanhempi olla ylpeä lapsistaan?” Tästä seurasi luonnollisesti yritys määritellä ylpeys. Päädyimme toteamaan, että sanat pettävät meidät.

Tuo määrittely olisi ollut helpompaa sanakirjan kanssa ja yritänkin nyt selvittää sen avulla mitä ovat ylpeys ja nöyryys.

Lue lisää »

Hyvejohtajuus.fi on nyt julkaistu. Päästäkäämme iloisesti kolminkertainen eläköönhuuto!

Säädämme oletettavasi vielä hieman ulkoasua ja suomennamme joitakin sivustolla esiintyviä ei-suomenkielisiä termejä, mutta paketti alkaa muilta osin olla paketissa. Saa kommentoida.

“Erehtyminen on inhimillistä.” Ilmaus, jonka kaikki tuntevat ja jota lähes kaikki käyttävät. Mutta mitä se tarkoittaa, mitä sillä viestitetään?

Kuvailisin sitä empaattiseksi ilmaukseksi. Sen tarkoitus on yleensä piristää ystävää, joka syystä tai toisesta on allapäin.

Huonon fiiliksen syy ei kuitenkaan voi olla ihan mikä tahansa.

Jos joku on menettänyt omaisuutensa tulipalossa, et varmaan lohduttaisi häntä sanomalla: “Älä huoli, olet vain ihminen.” (“Paska flaksi” sopisi paremmin, mutta jos kaverilla ei ole huumorintajua, se tuskin piristäisi.)

Lue lisää »

Olenko rehellinen? Kaikessa ja viimeiseen asti? Valitettavasti tähän on vastattava kielteisesti.

Leading Blog kirjoittaa tutkimuksesta, joka kertoo kuinka 97% ihmisistä ilmoittaa olevansa rehellisiä, mutta vain 75% sanoo työtovereidensa ja naapureidensa olevan rehellisiä. Pidätkö itseäsi rehellisenä? Entä työkavereitasi? Tai naapureitasi?

Kirjoittaja väittää seuraavaa. “We are they”. Eli 25-prosenttisesti epärehelliset ihmiset ovat kuin ovatkin.. juuri me. Lue lisää »

Keskustelin parin ystävän kanssa siitä, mikä on järkevän liiketoiminnan tavoite ja moottori. Onko se puhdas voitontavoittelu? Jos ei, niin mitä tekijöitä pitäisi ottaa huomioon?

Oli mielenkiintoista huomata, miten syvälle meidän kulttuuriimme ja ajattelutapoihimme on uurtunut — ainakin kaupallisten ihmisten keskuudessa — tämä puhtaan voitontavoittelun maksiimi. Siitä on tullut todellinen ideologia.

Kaksi väitettä

Voitontavoittelun ideologiaan sisältyy kaksi väitettä: (1) voitontavoittelu on ainut tekijä joka oikeasti ajaa bisnestä (faktuaalinen väite), ja (2) voitontavoittelu on järkevin tapa tehdä bisnestä (normatiivinen väite). Lue lisää »

Onnellisuus kuuluu keskeisenä elementtinä hyveisiin. Onnellisuus on kaiken toiminnan päämäärä ja se on saavutettavissa toimimalla hyveellisesti.

Mutta onnellisuus ei ole jotain työn ulkopuolella, se on jatkuva tavoite. Onnellisuus, hyveet ja todellinen johtaja pysyvät johdonmukaisina kellon ympäri. Työnilo on äärimmäisen tärkeää jaksamisen kannalta, mutta myös onnellisuuden saavuttamiseksi. Ehkä johtajuus on onnellisuuden — oman ja muiden — tavoittelun tukemista?

Alex Kjerulf kirjoittaa artikkelissaan Of Brits and Danes and happiness at work pelottavasti:

“Few people in Britain seem to expect to be happy at work”.

Hurjaa tekstiä.

Sen sijaan kaikissa skandinaavisissa maissa on työnilolle oma sanansa. Alex väittää selvittäneensä kaikki maailman kielet (aika kova väite), ja löytäneensä työnilon vain Skandinaaviasta. No, Japanissa on tietenkin karoshi. Ai mikä? Käyhän lukaisemassa Of Brits and Danes and happiness at work, siellä se lukee.

Ihmiskeskeisyys ja palveleminen kasvattavat yrityksen merkitystä sekä liiketoimintaa. Henkilötön sähköpostiosoite paljastaa enemmän johtajuuden olemuksesta kuin voisi uskoa.

Jari Parantainen ottaa itsensä näköisen lähestymistavan asiakaskeskeisyyteen artikelissaan Sinustakin ihmiskauppias?. Parantainen korostaa asiakkaiden mieluummin lähestyvän ihmistä, ei yritystä.

Artikkelissa esitetään johtajien pakkomielle rakentaa organisaatio siten, että ihmiset ovat vaihdettavia osia – esimerkkinä sähköpostiosoite info@musta-aukko.fi (sen sijaan, että posti osoitettaisiin rehellisesti Maijalle maija.huimala@yritys.fi). Parantaisen purnaus on perusteltu.

Oletetaan, että olet ostamassa jotain. Otatko mieluummin yhteyttä osoitteeseen myynti@yritys.fi, vai osoitteeseen maija.huimala@yritys.fi? Itse ottaisin yhteyttä Maijaan.

Mutta ihmiskaupalla on myös toinen puoli. Lue lisää »

1980-luvulla oli muodikasta ylpeillä ahneudella. Onneksi ei tänä päivänä. Muodikkaampaa on puhua moraalisuudesta.

Esimerkkinä siitä on uusi kirja nimeltä Omatuntotalous (Talentum). Teoksen ovat kirjoittaneet mainostoimisto PHS:n strategiajohtaja Jaana Haapala sekä vapaa kirjoittaja Leena Aavameri.

Valitettavasti en vielä ole saanut kirjaa käsiini, mutta Lue lisää »