EI ja KYLLÄ – rakkauden sanoja kumpikin

Ilman kieltäytymisen taitoa on haastavaa saada tasapaino elämään, kirjoitti eräs kotimainen lehti. Se on totta. Sanan Ei opetteleminen vie usealta koko ihmiselämän. Ja matkalla pitää ylittää kaksi pelottavaa estettä. Sen opittuamme olemme kuitenkin vasta puolimatkassa. Sen jälkeen on edessä vielä toinen etappi. On opittava sanomaan KYLLÄ. Oikeille asioille.

Kahden esteen yli

Vuosien harjoittelun jälkeen osaan jo lausua ääneen yhden suomen kielen vaikeimmista kirjainyhdistelmistä – EI. Jos jätetään huomiotta päivät, jolloin aamun herätyskello soi juuri kun olin nukahtanut, jolloin ryntään palaverista myöhässä ranskan tunnille tai jolloin ajatukseni liitelevät eri paikassa kuin keho muuten vaan. Silloin kuulen itseni sanovan ”joo, sopii, kaikki käy”. Joka tapauksessa niitä päiviä on huomattavasti vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Onneksi.

EI-sanomisen elämänkoulussa on opittava hiljentämään ääni, joka takoo uskomustaan ”Susta ei tykätä, jos sanot EI”. Tämän tunnistamisesta alkaa ensimmäisen esteen ylitys. Mikä onkaan vapauttavampaa, kuin kyetä sanomaan EI ilman syyllisyyttä tai yksin jäämisen pelkoa.

Päässämme tai ympärillämme takoo toisinaan toinenkin rajoittava ääni. Se on edellistä rankempi. Se ei hylkää, se tappaa. ”Sua tai jotain toista vielä sattuu, jos sanot EI”.  Sen ylittäminen vie edellistä pidempää. Mutta mikään ei vapauta energiaa suuremmin kuin sanoa Ei tälle äänelle, joka pienentää enemmän kuin mikään muu.

Kun nämä kaksi estettä on ylitetty, tuntuu kuin olisi jo perillä. Olemme suojassa asioilta, jotka pienentävät ja satuttavat. Osamme jo priorisoida, niin ettemme näänny. Olemme omassa turvallisessa kuplassa. Näin kävi myös minulle. Silloin kuitenkin tajusin, että olin vasta välimatkan pysäkillä siihen iloon ja rakkauteen, joka on mahdollista olla totta. 

Anna hyvän tulla elämääsi

EI raivaa tilaa nähdä sen, mitä jo näemme, ja kuulla sen, jonka jo kuulemme. Samalla se avaa portin seuraavalle etapille. Se rakentaa maaperän löytää asiat, jotka saavat meidät puhkeamaan kukkaan, hyppelemään rantakivillä kuin lapsena, tervehtimään ventovieraita aamulenkillä ja hymyilemään totiselle bussikuskille.

Kun näkee ja kuulee paremmin, on helpompi havaita asioita, jotka pistävät positiivisen energian kiertämään ja kasvamaan. Siis sen energian, jonka EIn sanomisella olemme vapautuneet. Siihen tarvitaan toinen rakkauden sana: KYLLÄ. On opittava sanomaan KYLLÄ ehkä aivan uusille asioille ja ihmisille tässä ja nyt. On löydettävä hyvää vahvistavat seikat ja kutsuttava ne osaksi omaa elämää. EI sanominen vaati rohkeutta ja toivoa paremmasta, samoin näiden viiden kirjaimen lausuminen oikeassa paikassa ja oikeassa hetkessä. KYLLÄ.

Kaksi etappia tuovat takaisin elämään

Opittuamme sanomaan Ei ja KYLLÄ uudella tavalla voi käteen jäädä määrällisesti aiempaa vähemmän. Mutta elämänlaadullisesti niin paljon enemmän. Sillä tiellä itsekin olen. Niin pitkällä, että uskon jo näihin sanoihin. EI ja KYLLÄ, rakkauden sanoja kumpikin: itsensä puolesta, ei ketään vastaan. Tai paremminkin itsensä puolesta, kaikkien hyväksi. Koska nämä kaksi sanaa herättävät meidät uudelleen eloon siihen rikkaaseen elämään, jossa jaettu ilo on totta. 

Vuorovaikutuksen muotoilu

Palvelumuotoiluun ei voi olla törmäämättä. Se herätti miettimään, miten palvelumuotoilun ideaa voisi hyödyntää vuorovaikutuksen ja sosiaalisten tilanteiden sujuvoittamisessa. Palvelumuotoiluhan pyrkii tekemään asiakkaan kokemuksesta paremman. Jopa erinomaisen, loistavan tai elämyksellisen.

Taustalla on näkemys, että vain ymmärtämällä käyttäjää voidaan tuottaa menestyviä palveluita. Se onnistuu osallistamalla käyttäjä suunnitteluun ja panostamalla palvelutilanteen pieniinkin yksityiskohtiin. Parhaimmillaan palvelumuotoilu tavoittaa hyvän designin periaatteet yhdistämällä esteettisen muodon, käytettävyyden ja kokemuksen tunteisiin vetoavasti. Ja tietenkin liiketoimintaa edistävällä tavalla.  

Kuten joku viisas on tiivistänyt, kestävä muotoilu elää tasapainossa ympäristönsä kanssa. Tämä pätee myös ihmisiin sosiaalisissa tilanteissa. Tästä päästäänkin vuorovaikutuksen maailmaan. Mistä siinä on kyse?

Continue reading

Raha – hyvä vai paha?

Millainen suhde sinulla on rahaan? Sitä kannattaa pohtia, sillä raha on yksi käytännöllisimmistä ihmisenä kasvamisen ja luonteen jalostamisen oppivälineistä.

Virallisen määritelmän mukaan raha on vaihdon väline. Näin tylsältä kuulostava asia aikaansaa silti hyvin voimakkaita ja jopa läpi koko elämän meitä seuraavia tunteita: Haaveita ja unelmia, iloa, surua, pelkoa ja ahdistusta. Tyytyväisyyttä, itsevarmuutta, kateutta ja katkeruutta.

Rahaan liittyy ristiriitaisia tunteita ja arvoja. Useimmat ihmiset haluaisivat olla varakkaita. Useimmat taas eivät haluaisi olla ahneita tai pihejä. Moni varakas on kuitenkin ahne tai pihi, sillä niiden avulla varallisuus säilyy ja kasvaa tehokkaimmin. Ja vauraalla on maailmassa valtaa ja voimaa – myös auttaa. Mutta jos annat rahasi sitä tarvitseville, sinusta tulee hetkessä varaton.

Voi ajatella, että meillä on kiintymyyssuhde rahaan, hiukan samaan tapaan kuin lapsuudessa opittu malli läheisistä ihmissuhteista. Continue reading

Vain suuri pyytää anteeksi pientä mokaa

”Katso nyt tuotakin!”, huudahti kollegani kärsivästi nauraen. Katsoinhan minä. Siinä oli yhdeksän riviä silmiinpistävän rumaa koodia. Arvoisa toverini ei vain ollut vielä huomannut, että se oli minun käsialaani.

Pitkän iltapäivän väsymys oli oivaa maaperää monille tunteille. Kollegan huvittuneisuus kasvoi nopeasti kukkaan ja ilmeni nauruna. Samoin hänessä kasvoi voimallisesti toinenkin tunne, joka ilmeni kärsivänä äänensävynsä.

Olimme katselmoineet kehitystä vaativia osia koodista jo jonkun aikaa ja tämä oli piste i:n päälle. Continue reading

Saako olla eri mieltä?

Kyky riidellä rakentavassa ja kunnioittavassa hengessä on huomattavan hyödyllinen taito. Valitettavasti kyseessä on katoava luonnonvara. Kuinka toisinajattelijat hiljennetään? Kuinka riidellään rakentavasti? Mitä hyötyä on siitä, että omia ajatuksia avoimesti haastetaan? 

Hyviä asioita tapahtuu, kun opimme riitelemään rakentavasti. Tarvitsemme väittelyä ja rehellistä keskustelua eri mielipiteistä.

Jos olen kanssasi eri mieltä, se ei tarkoita että vihaan sinua. En ole sinun vihollisesi, jos olen eri mieltä kanssasi. Voin äänestää eri tavoin, uskoa eri tavoin, elää eri tavoin ja silti olla ystäväsi. Continue reading

Miten itseohjautuvuudessa onnistutaan?

Itseohjautuvuuden yksi määritelmä on ihmisen kyky toimia autonomisesti ilman ulkopuolisen ohjauksen ja kontrollin tarvetta. Yhteisöllisinä eläiminä emme kuitenkaan koskaan elä ulkopuolisesta maailmasta eristäytyneinä. Olemme perheen, työpaikan, yhteiskunnan jäseniä ja yhteisön käytännöt heijastuvat kykyymme toimia. Ulkopuolisesta ohjauksesta vapaa itseohjautuvuus on harhaa. Continue reading

Miten minimoida riidat työssä ja kotona?

Lapsi on viivytellyt kouluun lähdön kanssa, kun viestit kavereille ovat olleet repun pakkaamista ja pukeutumista tärkeämpiä. Vanhemman keittiöstä huikatut kehotukset valmistautumisesta ovat menneet ohi korvien. Nyt on jo kiire ja tavarat ovat hukassa. “Koulu on tyhmää, ihan sama jos myöhästyn!” Mitä – ja ennen kaikkea miten – sanot lapselle tässä tilanteessa?

Työpaikalla projektivastuut on jaettu kuukausi sitten. Nyt on kolmas projektikokous ja yksi kolmesta vastuuhenkilöstä, jonka vastuulla olevat osa-alueet ovat melkoisen alkutekijöissään, alkaa kritisoida sitä, miten projektin vastuut on jaettu. Sinä olet projektijohtaja. Mitä ja miten sanot antisankarille? Continue reading

Yksi vaikeimmista asioista hyväksyä

Tämä teksti sisältää useita, mielestäni hienoja, sitaatteja. En pyri ärsyttämään tai loukkaamaan sinua, mutta jos niin käy, en valitettavasti voi olla pahoillani.

Fear is excitement without the breath.” –Fritz Perls

Yksi vaikeimmista asioista hyväksyä on, etteivät kaikki tykkää minusta tai siitä, miten toimin. Harhainen pyrkimys miellyttää ihmisiä rajoittaa oman potentiaalin ulosmittaamista ja pahimmillaan saa pelkäämään onnistumista. Continue reading

Maailman vaikein, mutta väkevin taito

Tiedätkö sen tunteen, kun joku esiintyy edessäsi hurmaavasti? Hän puhuu taitavasti ja juuri sinulle tärkeistä aiheista. Mutta esityksen vaihtuessa keskusteluun, hänen kasvojensa hymy alkaa hyytyä. Hän ehkä vilkuilee kännykkäänsä tai miettii millä tavoin seuraavaksi sinut vakuuttaisi. Esiintyjä on kiinni omassa esityksessään, eikä ole aidosti läsnä. Continue reading

Promillet antavat luvan käyttäytyä ihmisiksi

Humalassa ollessaan ihmisellä on lupa (jopa kehote) käyttäytyä tavalla, jota selvin päin tehtynä pidettäisiin typeryytenä. Hiprakassa hihitellään, läiskitään toverillisesti selkään ja lauletaan. Känniin edetessä hihitys vaihtuu päälle huutamiseksi, läiskiminen nojailuksi ja lauluistakin tulkitaan pelkät vokaalit.

Tästä edetään seuraavaan vaiheeseen ja sarjaan typeryyksiä, jotka missä tahansa muussa yhteydessä olisivat typeryyksiä, mutta alkoholin väärinkäytön myötä ne ovat sankaritekoja. Ja tuota sankarillisuutta muistellaan vielä päivienkin päästä: ”Ai mitä mä tein? Ei vitsi…. miten noloa! En muista mitään.”

Mitä tapahtuisi, jos duunin bileissä tai sählyjengin saunaillassa joku päättäisi olla vesilinjalla, mutta käyttäytyisi silti humalassa olevan tavoin? Continue reading

Johtaja, tiedätkö mikä edistää oppimista?

Johtajan työn ydin on se, että saa aikaan sovittuja tuloksia – ihmisten kanssa ja ihmisten kautta. Haluttujen tulosten saavuttamiseksi työyhteisön täytyy omaksua esimerkiksi uudenlaista palvelulähtöistä toimintatapaa asiakkaiden kanssa, uutta teknologiaa tai laajempaa substanssitietoa. Lyhyesti sanottuna: pitää oppia.

Käskyillä muuttuu vain käytös, oppimista ohjataan eri keinoin

Tuloksellinen johtaminen on oppimisen johtamista. Huonosti opittu, kehnot tulokset. Hyvin opittu, paremmat tulokset. Hyviin tulokseen pääseminen edellyttää johtajalta ymmärrystä siitä, miten ihminen oppii, ja taitoa käyttää tätä ymmärrystä arjessa. Continue reading

Palaute, tuo työelämän crossfit

Palaute on taitolaji, jossa harva pääsee huipulle. Palautetaitoja voi hyvällä syyllä kutsua työelämän crossfitiksi, sillä kummassakaan ei pärjää ilman monipuolista osaamista. Molemmissa tarvitaan eri lajien hallintaa, kykyä vaihtaa nopeasti tilanteesta toiseen ja taitoa keskittyä.

Aloittelijan ja ammattilaisen taidot ovat erilaiset, osaaminen vaikuttaa suoritukseen ja harjoittelun myötä tulokset paranevat kerta kerralta. Hyvällä treenillä ja ohjauksella vasta-alkajasta kasvaa osaaja, joka pärjää lajissa kuin lajissa. Continue reading

Enemmän vai vähemmän

Viimeistelen parhaillaan kirjaa, joka käsittelee hyvää kurinalaisuutta. Kirjoitusprosessi on saanut minut pohtimaan filosofiasta tuttua lähtökohtaa kohtuullisuudesta, keskitiestä, sopivasta määrästä. Antiikin filosofit pohtivat tätä myös käsitteillä – enemmän vai vähemmän. Mistä voin tietää, mikä on sopiva määrä asioita minulle?

Olen usein aikuisuudessa joutunut tilanteisiin, joissa kurinalaisuutta on koeteltu. Olen joutunut tekemään paljon valintoja. Kun opiskelin yliopistossa ensimmäistä tutkintoani, urheilin maajoukkueessa ja minulla oli pieni lapsi. En viettänyt koskaan perinteistä ”opiskelijaelämää”. Tein tutkinnon melko nopeasti valmiiksi ja jatkoin suoraan väitöskirjaopintoihin. Continue reading

Saisiko olla överit, vajarit vai koharit?

Kumpi on parempi – tai pahempi: palvoa terveyttä, sporttisuutta ja urheilusuorituskykyä vai olla pitämättä huolta kunnostaan ja elinvoimastaan?

Ei yllättäen olekaan ihan helppo sanoa. On helppo huomata, kumpaan joukkoon enemmistö haluaisi kuulua. Kuuluisa isi ei kuitenkaan ole käytettävissä, vaan aikuisten on toimittava omin resurssein.

Nykyaikana molemmista on ylitarjontaa. Noin kolmannes suomalaisista aikuisista ei harrasta säännöllisesti minkäänlaista kuntoliikuntaa. Tästä seuraa väistämättä monenlaisia haittoja ennemmin tai myöhemmin, sillä kuntoilua vastaava hyötyliikunta on lähes kadonnut yhteiskunnastamme. Ei tarvitse hakata halkoja, ei kantaa vettä, ei edes kauppakasseja parkkipaikkoja pidemmältä kotiin. Continue reading

Bonjour – Mitä se olisi suomeksi? Kokeile itse!

Vietin talven Ranskassa. Siellä ollessani mietin, mitä haluaisin tuoda tullessani ranskalaisesta elämäntyylistä Suomeen? Toisin mukanani ihmisten tavan tervehtiä toisiaan. Ei vain tuttuja vaan tuiki tuntemattomia kanssaeläjiä. Ei vain juhlassa vaan tavallisen arjen keskellä.

Juoksin aurinkoista Etelä-Ranskan merenrantaa ja kuulin “Bonjour!” lenkkeilijöiden ohittaessa toisensa. Aloin kääntää katseeni vastaantulijoihin, vastata tervehdykseen ja huomasin nopeasti kuuluvani tervehtivien juoksijoiden joukkoon. Continue reading

Ajattelun tulee käydä työstä

Luovuus ja ajattelu ovat tunnustettuja, mutta silti pääsääntöisesti enemmän vapaa-aikaan kuin työelämään liitettyjä hyveitä. Mielleyhtymä Juha Vainion laulussa esiintyvän hahmon käyskentelystä pitkin kesäistä ahon laitaa yläruumis paljaana yhdistetään helposti vastuuttomuuteen, toisinaan jopa laiskuuteen.

Samaan hengenvetoon kuitenkin rakastamme ajatusta siitä, että uskaltaisimme ottaa irtioton ympäröivän arkemme vaateista ja normeista: olla hetken luovia ja tarttua suvituulen kutsuun. Continue reading

Poran palsta: ”Rakastan puolisoani, onko se normaalia?”

Tällä palstalla elämäntieteen kunniatohtori Pora vastaa lukijoiden kysymyksiin.

”Dear Pora, olemme olleet monta vuotta yhdessä ja rakastan edelleen puolisoani. Onko se normaalia? Muilla näyttäisi olevan toisin. – Nimim. Hämmentynyt”

Rakas nimimerkki Hämmentynyt,

Ei ole tarvetta huoleen. Kypsissä parisuhteissa rakkaus on tosiaan kuollut, mutta vaihe, jota elät paraikaa, on täysin normaali ja ohimenevä. Continue reading

Pisteliäs filosofi Seneca suosittelee kiireisille roomalaisille mindfulnessia

Istun yliopiston kahvihuoneessa huojentuneena: väitöskirjan käsikirjoitus on valmis. Ei ole kiire mihinkään.

Paikalle sattuu kollega. Hän paheksuu joutilaisuuttani: ”Sinullahan on toinenkin tutkimusprojekti! Mitä täällä istut, aika kannattaa nyt käyttää siihen!”

Ajan henki on, että kiireettömyys on tehottomuutta. Ihminen, jolla on aikaa, on epäilyttävä. ”Kiirettä pitää”, on kunniallinen vastaus, kun kysellään kuulumisia.

Kuluttajatutkija Silvia Bellezzan mukaan kiire on statussymboli.

Samanaikaisesti kirjakauppojen hyllyt pursuavat selfhelp-oppaita kiireen kiroista ja tekniikoista, joilla voi vapautua oravanpyörästä.

Mielestäni paras aihetta ruotiva kirja kirjoitettiin jo 2000 vuotta sitten. Se on nyt saatavilla myös suomeksi. Continue reading