Hyvejohtajuus.fi — Johtajuudesta elämäntapa

Jalkapallo tarjoaa erinomaisia esimerkkejä yksilöllisten hyveiden ja yhteisöllisten järjestelmien keskinäisten suhteiden pohtimiseen.

Seuraan mestaruussarjan ottelua. Tilanne on ensimmäisen puoliajan jälkeen erittäin tasaväkinen, vaikka vieraileva joukkue johtaa 1 – 0. Ottelu on ollut melko puhdas muutamaa tahatonta rikettä lukuun ottamatta.

Alkaa toinen puoliaika. Kotijoukkue ottaa ohjat käsiinsä ja painostaa voimakkaasti, joka johtaa nopeasti tasoitukseen. Tilanne on 1 – 1.

Nyt kotijoukkueella on hyvät mahdollisuudet mennä johtoon. Nopean avauksen jälkeen yksi sen pelaajista on pääsemässä puolustajien välitse läpi, mutta puolustajat tönivät hänet nurin. Seuraa vapaapotku.

Potku epäonnistuu ja tilanne raukeaa.

Ei aikaakaan kun jo uusi nousu tulee vasenta laitaa ylös. Vastapuolen pelaaja heilauttaa kädellään pallon pois. Tuomarit eivät näe tapahtunutta eivätkä myöskään katkaise peliä. Kotijoukkueen pelaajat protestoivat — tuloksetta. Lue lisää »

Edellisestä tunnustuksesta on jo aikaa, joten on korkea aika jakaa seuraava palkinto kommentointiin rohkenevalle.

Tämän kierroksen palkinto parhaasta kommentista luovutetaan kategoriassa “Rehellinen artikkelin sisältöön peilaava oman elämän kuvaus josta muut voivat oppia ja iloita” ja palkinnon saaja on … Lue lisää »

Kirjoittaja Sari Sarlio-Siintola on viisihenkisen espoolaisperheen äiti. Hyvä elämä ja talouselämän sosiaalieettiset kysymykset ovat jatkuvia filosofisen pohdinnan ja ihmettelyn kohteita. Sari tekee paraikaa väitöstutkimusta käyttäjävetoisen innovaatiotoiminnan moraalisesta oikeutuksesta.

 

Kuluttajakansalainen on keskeinen osa hyvinvointiyhteiskuntamme taloudellista tukijärjestelmää. Hän on paitsi omia etujaan markkinoilla maksimoiva toimija, myös oppiva ja vastuullinen yhteiskunnan jäsen, jonka arvot ovat yhteneväiset hyvinvointiyhteiskunnan arvojen kanssa.

”Osta, jos sulla on rahaa, siinä ei ole mitään pahaa. Työ luo rahaa ja raha luo työtä kansantalouden kiertokulun myötä. Omaa etuasi saat vapaasti ajaa, tavoitat sitten linnaa tai majaa. Se toisilta ei olis koskaan pois, jos markkinat hommansa hoitaa vois. Tee työtä ja keksi uutta, käytä luovasti joka tilaisuutta. Maailma on silloin rajoja vailla ja surkuttelun osa vain laulajalla.”
–Sixten Korkman (HS 3.9.2006)

Oheinen riimitys piirtää osuvasti kuvaa ihmisistä vapaina toimijoina, jotka vapailla markkinoilla omaa etuaan tavoitellen tekevät työtä ja ostavat sitä mitä haluavat. Työn ja kuluttamisen kiertokulku yksilötasolla koituu loppujen lopuksi koko kansantalouden hyväksi. Talous kasvaa ja luo uusia kulutusmahdollisuuksia.

Näkökulma on resurssi- ja työkeskeinen; kuluttaminen otetaan mukaan itsestäänselvyytenä, jota rajoittaa vain rahan puute. Lue lisää »

Uusia ylioppilaita juhlitaan lauantaina 5. kesäkuuta ympäri Suomea. Lahja hakusessa? Täältä löydät parhaat vinkit ylioppilaslahjaksi.

Hyvejohtajuus-kirja YO-hintaan vain 29,90€ (sis. toimitus, norm. 39,90€)

Hyvejohtajuus antaa eväät suurten unelmien tavoitteluun ja ohjeita pitkäkestoista menestystä rakentavan luonteen jalostamiseen sekä palvelevaan johtajuuteen työssä ja vapaalla.

”Johtajat ovat opinhaluisia, eivät uteliaita. Latinan sanat studiositas ja curiositas viittaavat terveelliseen ja epäterveelliseen tiedonhaluun, tässä järjestyksessä. Studiositas on halu tietää voidakseen ymmärtää todellisuuden ja asioiden luonteen. Curiositas on halu tietää vain sen tuoman nautinnon vuoksi.”
–Alexandre Havard, Hyvejohtajuus (2009)

”Urheilumenestys ei takaa sitä, että kasvaa ihmisenä — ellei sitten noudata hyvejohtajuuden periaatteita.”
–Europarlamentaarikko Sari Essayah

”Hyvejohtajuus muistutti, että ellei mies huolehdi perheestä, hän on pian perheetön mies.”
–Europarlamentaarikko Timo Soini

Kun ihminen laittaa itsensä tekemään kahden tehtävät, niin kiirehän siinä tulee. Mutta mistä niitä tehtäviä tulee ja mitä asialle voi tehdä?

Kiire-sarjan ensimmäinen osa kertoi alueen, jolla nyt liikutaan. Jatkuva kiire on henkilökohtainen valinta emmekä halua luopua siitä, kunniamerkistästämme.

Syitä kiireeseen

Kiireen taustalla on monta tekijää. Tässä joitakin:

• Se on helppoa (yritäpä olla kiireetön)
• Siitä tulee huippufiilis (uskomattomat tulokset, uskomattomilla takarajoilla — ja siihen jää koukkuun)
• Emme osaa elää ilman kiirettä
• Tavaramme itsessään (pöydällä lojuva kirja sisältää kutsun lukemaan)
• Tavaroiden, myös elämää helpottavien tavaroiden ylläpito (auto vaatii huoltoa, tietokone päivityksiä)
• Elämme jatkuvassa muutoksessa ja muutos vaatii resursseja (opiskelu, tuttujen toimintatapojen uusiminen)
• Kiireestä luopumisen ajatus pelottaa (menetämmekö jotain?)
• Suuriin asioihin tarttuminen pelottaa (pikkujuttuja mukava puuhastella)

Todelliset syyt kiireeseen

Useimmat syyt, myös edellä mainitut, juontavat juurensa lopulta kahteen pääsyyhyn. Lue lisää »

Kun yritys laittaa yhden henkilön tekemään kahden työt, niin kiirehän siinä tulee. Mutta miksi myös pitkällä sapattivapaalla tulee niin julmettu kiire?

Kiire-sarjan ensimmäinen osa pohjustaa lukijan kiireen poistamista varten. Tämä on lyhyt, jotta jokainen ehtii sen lukea.

Kiire on hieno homma

En nyt puhu ulkoisista tekijöistä johtuvista kiirepiikeistä, vaan jatkuvasta henkilökohtaisesta kiireestä, joka tuntuu syövän lailla vaivaavan kaikkia yhteiskunnan jäseniä — eläkeläisestä toimariin. Tämä kiire on samaa sarjaa kännitoilailujen kanssa. Sekä kiire että kännitoilailut nähdään virallisesti huonoina asioina, mutta käytännössä molemmilla ylpeillään. Lue lisää »

Yksi tapa pyrkiä parempaan on heikkouksien tai huonojen puolien identifiointi. Tämä paljastaa usein mitä kohden meidän tulisi näin ollen pyrkiä.

Joitakin huonon johtajan ominaisuuksia:

Lack energy and enthusiasm. They see new initiatives as a burden, rarely volunteer, and fear being overwhelmed. One such leader was described as having the ability to “suck all the energy out of any room.”

Harvard Business Review’ssa: voiman ja innostuksen puute, sekä 9 muuta surkean johtajan ominaisuutta.

Ten Fatal Flaws That Derail Leaders [Harvard Business Review, via The Practice of Leadership]

Yksi hyvän johtajan tuntomerkki on nöyryys. Sillä tarkoitetaan totuudessa elämisen tottumusta. Ihminen, joka tekee päätöksiä tämän perusteella, tekee hyviä päätöksiä.

Lähes päivittäin olemme voineet lukea ja kuulla hallitsijoiden ja ns. julkkisten arvosteluja. Jossakin päin maailmaa on valtaa pitävät vaihdettu äänestyksen, väkivallan tai skandaalin jälkeen. Taustalla on saattanut olla vaalipetosta, korruptiota, yksityiselämän skandaaleja tai tekaistuja syytteitä. Järjestetään lakko, vaaditaan eroa. Joskus on vaikea tietää asioiden tosi laita, koska mediassakaan ei aina esiinny yhtä totuutta.

Me niin sanonut rivikansalaiset olemme hymistellen, joskus sarkastisesti tai jopa ivaten tai kauhistellen seuranneet myös omien ministereidemme muistin toimivuutta. (Poikkavatko he tosiaan niin paljon meistä itsestämme.)

Mitä yhteistä on Adolf Hitlerillä, Josef Stalinilla, Florence Nightingalella, Äiti Teresalla ja Aleksandr Solženitsynilla?

Paljonkin. Lue lisää »

Kirjoittaja Olli-Pekka Vainio on Helsingin yliopiston ekumeniikan dosentti ja tutkijatohtori. Tällä hetkellä hän tutkii rationaalisuuden, erimielisyyden ja hyveiden keskinäisiä suhteita.

 

Hyvän johtajan yksi tuntomerkki on lujuus. Lujuus on hyve, joka sijoittuu löperyyden ja kankeuden välimaastoon. Oikealla tavalla luja johtaja tietää milloin olla luja ja milloin joustava. Tämän oppiminen kuitenkin edellyttää halua asettua toisten asemaan, itsensä riskeeraamista ja haavoittuvaksi tulemista.

Meille on luonnollista tarrautua uskomuksiimme, kantoihimme ja teorioihimme varsin voimakkaasti. Me luonnostamme vastustamme muutosta sen suhteen mitä pidämme oikeana.

Tietomme voi kohdistua joko siihen miten ajattelemme asioiden tai sen hetkisen tilanteen olevan, mitä päämäärää meidän tulisi tässä hetkessä tavoitella, sekä sitä mikä on paras tapa pyrkiä tähän päämäärään.

Kun olemme muodostaneet kantamme, emme muuta sitä kovin helposti. Kuten sanoin, tämä on meille luonnollista ja luovuttamaton ehto, jotta voimme ylipäätään toimia tai tehdä minkäänlaisia päätöksiä. Tätä voidaan kutsua ”tiedolliseksi konservatiivisuudeksi”.

Samaan aikaan meissä kuitenkin elää pyrkimys oppia uutta. Opiskelun, keskustelujen, tutkimuksen ja kokemuksen kautta saamme tietoa maailmasta, joka voi haastaa aiemmat kantamme.

Nämä kaksi luontaista halua saavat aikaan meissä usein sisäisiä konfliktitilanteita. Lue lisää »

Pekka Himasen mukaan kolmen ministerin tilaama Kukoistuksen käsikirjoitus on tehty “isänmaallisuuden hengessä” veloituksetta.

Kirja on vastaavan hengen mukaisesti luettavissa kokonaisuudessaan myös netissä.

“Lasten pohdinnat muistuttavat meitä siitä, mikä on lopulta tärkeää. Ne asettavat meille kysymyksen siitä, minkä pitäisi olla kehityksen perimmäinen päämäärä. Kukaan lapsista ei puhunut suoraan talouskasvusta. He puhuivat unelmastaan: maailmasta, jossa he voisivat elää “

Kukoistuksen käsikirja (Himanen, Pekka) [WSOY]

Rakas Taivaanisä,
lähetä vaatteita kaikille niille köyhille naisille,
joita isi auttaa tietokoneella.
Amen.

Moni on huomannut, että hyvejohtajuusblogin vakituisten kirjoittajien joukossa ei taida olla muodikkaita pornografian puolestapuhujia. Syy tähän on yksinkertainen: pornografia syö maata johtajuuden alta.

Ilmiö on niin hyvin ja laajalti dokumentoitu, että me datauskovaiset suomalaisetkaan emme enää sitä epäile niin kuin joskus. Sen haitalliset vaikutukset työelämään ovat hyvin tiedossa, mutta joskus ne esitetään yksipuolisesti tehokkuuden näkökulmasta. Tilannetta olisi hyvä tarkastella myös johtajan henkilökohtaisten hyveiden näkökulmasta.

Porno ja moralismi

Pornokeskustelussa esiintyy moralismia. Monet nimittäin moralisoivat pornovastustajia. Ja mainosmiehet syyttävät heitä seksuaalivastaisiksi tiukkapipoiksi. Lue lisää »

Nordean hallituksen puheenjohtaja Hans Dahlborg kannustaa lukemaan, tutkimaan kulttuuria ja nauttimaan taiteista. Tämän ohessa Dahlborg myös määrittää päällikön ja johtajan eron: päällikköä on pakko seurata, johtajaa halutaan seurata.

Hyvän johtajan johtajuus saa ihmiset luottamaan toisiinsa. Dahlborgin mukaan kyse on “integriteetistä”, ts. eheästä luonteesta. Ei siis ihme, että puheeksi nousee parikin hyvettä, ensimmäisenä rohkeus.

“‘Myös rohkeus on ihailtu ominaisuus. Se on harvinaisempaa. Jos olet rohkea, sinuun luotetaan. Lisäksi on tärkeää, että johtajalla on kyky katsoa tulevaisuuteen ja että hän pystyy pedagogisesti esittämään sen niin, että ihmiset haluavat mennä eteenpäin.’

Dalborgin mielestä tämä kiteytyy yhteen ainoaan sanaan – toivoon. Se on ihmistä elähdyttävä ja liikkeelle paneva voima, johon kuuluvat odotukset, kunnianhimo ja unelmat. Onnistuessaan johtaja voi luoda ympäristön, jossa ihmisillä on toivoa, itseluottamusta ja itsetuntoa, joiden avulla voidaan liikkua toivottuun suuntaan.

Kirjallisuudesta voi olla apua tässä johtamisprosessissa.”

Johtaja – lue kirjallisuutta! [Talouselämä]