Hyvejohtajuus.fi — Johtajuudesta elämäntapa

Vastakkaiset toimintamallit: ”palvelen menestyäkseni” ja ”menestyn palvellakseni” eivät ole vain nasevia sloganeita, vaan erottelu perustuu syvälliseen ymmärrykseen inhimillisistä ja ammatillisista motiiveista.

Keskustellessani hyvejohtajuudesta ystävien ja asiakkaiden kanssa törmään joskus kysymykseen: ”Se, mitä hyvejohtajuudesta ymmärrän, on kiehtovaa. Mutta miten se vaikuttaa yritykseni (tai yhteisöni) tuloksellisuuteen? Mitä hyötyä siitä on?”

Tuloksellisuudella ja hyödyllä he tarkoittavat taloudellista hyötyä, tai muunlaista välillistä hyötyä joka johtaa taloudelliseen hyötyyn. You make no money, you make no sense.

Yritän olla hymyilemättä. Pääsen jälleen nimittäin antamaan epäkorrektin vastaukseni: ”Se, että kysyt tuollaista, voi tarkoittaa sitä, ettei hyvejohtajuus välttämättä sovi teille, ainakaan vielä.”

Vastaan pilke silmäkulmassa ja kieli poskessa, kukaan ei loukkaannu. Päinvastoin, he haluavat tietää lisää. Niin, mitä oikein tarkoitan? Lue lisää »

Taide yleensä herättää vahvoja tunteita. Onko se hyvä vai paha asia? Hyveteorian mukaan se riippuu tapauksesta.

Vuosia sitten luin erään taidehistorioitsijan väittävän, että Pablo Picasson taide kulki käsi kädessä hänen moraalisen elämänsä kanssa.

Etenkin kun hänen ihmissuhteensa – erityisesti avioliittonsa – olivat kunnossa, hänen taiteensa oli lähes perinteistä ja realistista (Picasso osasi myös maalata). Mutta hänen suhteidensa rikkoutuessa ja hänen langetessaan elostelijan elämään, Picasso turvautui kubismiin ja surrealismiin.

En osaa arvioida väitteen todenmukaisuutta. Mutta on helppo kuvitella, että taiteesta voi tulla keino paeta todellisuutta ja ikään kuin pakottaa todellisuus omaan, väärentyneeseen visioon asioista sen sijaan, että mukautuisi itse todellisuuteen.

Lue lisää »

Alkuviikon kirjoituksessa Ηeidi Rοberts totesi terapiaesimerkkien kautta mm. etteivät uskonnollisuus ja hengellisyys ole katoamassa. Globaalisti tilanne on itse asiassa päinvastoin. Tästä on puhuttu myös muualla.

“God is doing well”, toteaa John Micklethwait, The Economist -lehden päätoimittaja. Paitsi Australiassa ja Länsi-Eurooppaan, joiden asenteet helposti yleistetään etenkin eurooppalaisessa mediassa maailmanlaajuisiksi. Suurimmassa osassa Amerikkaa, Aasiaa ja muuta maailmaa kristinusko voi hyvin ja kasvaa jatkuvasti.

“In most of the other areas of the world, religion is doing very well, and very much following the American model. If you want a brilliant example of that, . . . go to China. It has close to 100 million Christians now, compared to 70 million members of the Communist Party.”

Religion not declining [MercatorNet]

Kirjoittaja Ηeidi Rοberts on lääkäri (LL). Hän syventyy psykoterapiaan, harrastaa taiteita ja on erityisen kiinnostunut mielen tutkimuksen ja kristillisyyden leikkauspisteistä.

 

HOT-terapian suosio Suomessa kasvaa. Mindfulness-menetelmä on löytänyt tiensä aina johtamisalan kirjallisuuteen asti. Kirjoittaja peräänkuuluuttaa tietoisuutta omasta vaikutin- ja uskomusjärjestelmästään.

Kolmannen vuosituhannen megatrendiksi povattiin hengellisyyttä. Vielä 90-luvulla tämä ajatus tuntui suomalaisesta, hitaasti lämpiävästä ja järjellä perustelevasta kansalaisesta, etäältä. Vuosituhat vaihtui, marketeissa meditaatiolehdet alkoivat napsia hyllytilaa yksi toisensa jälkeen ja suomalainenkin löysi itsensä joogaamasta ja retriiteistä. Postmoderni ihminen näyttää etsivän pysyvyyttä monimuotoisuuden keskeltä. Jotain jota järjen päätelmät eivät yksin ole tarjonneet.

Mutta uusi hengellisyys ei ole rantautunut yhteiskuntaan kirkkojen kautta, siitä kielii jo jäsenkatokin, vaan yhä useampi löytää sen terapeutin vastaanotolla. Lue lisää »

Vuosi on vaihtunut. On aika listata kuluneen vuoden luetuimmat julkaisut.

Suosituimmat kirjoitukset TOP 10:

1. Parantujan profiili
2. Porno, puoliso ja perhe
3. Markkinointi – hyve vai pahe?
4. Rakkaus on…
5. 5 vinkkiä — parasta seksiä ikinä
6. Huono johtajuus
7. Ystävyyden jalo taito
8. Managerointi vs. johtajuus
9. Nöyryys ja suurisieluisuus: vihollisia vai veljeksiä?
10. Rakastamisen kriisi

Toivottavasti voimme jatkossakin tarjota kiinnostavia aiheita luettavaksi. Jos toivoisit jotain tiettyä (uutta tai vanhaa) aihetta käsiteltävän tänä vuonna, voit lähettää toiveesi esimerkiksi osoitteeseen toimitus@hyvejohtajuus.fi.

Talonpoikaisjärki tai käytännöllisyyden viisauden hyve (prudentia) tukee päätöksentekoa se jokaisessa vaiheessa: valmistelussa, harkinnassa ja päätöksen toimeenpanemisessa.

Istun mökillä nojatuolissa. Katson ikkunasta ulos. Ulkona on puolimetriä lunta. Lumi peittää puiden oksat. Pikkulinnut ovat kerääntyneet lintulaudoille ruokailemaan. Ne näyttävät hyvin pyöreiltä. Muutamia lumihiutaleita leijailee taivaalta. Naapuritalon piipusta nousee ohut ja suora savu. Tiellä näkyy satunnaisesti joku auto. On niin hiljaista, että kuulen välillä vain keittiön jääkapin hyrisevän.

Olen lähdössä muutaman tunnin kuluttua kotiin. Lue lisää »

Hyvä johtaja lepää missiossaan. Mitä vaativampi tehtävä, sitä vankemmin tähän tulisi pyrkiä. Resepti on hämmentävän yksinkertainen, mutta joissakin tapauksissa hankala toteuttaa.

Keskustelin hiljattain vapaa-ajasta Alexandre Havardin kanssa. Myönsin hänen olevan oikeassa siinä, ettei johtajan tule käyttää aikaansa mihin elokuviin tahansa tai mihin kirjallisuuteen tahansa, mutta että tämä näkemys oli puutteellinen. Ihminen tarvitsee silti lepoa*, sanoin.

Tunsin suurta mielihyvää siitä, että olin löytänyt viisaan miehen sanoista puutteen, vaikkakin pienen. Lue lisää »

Kampanja-aika on päättynyt ja Hyvejohtajuus-kirjoja jakoon lähti sääntöjen mukaisesti viisi kappaletta, sillä Facebook-fanien määrä oli puolenpäivän aikaan huikeat 447.

Jouluarvonta on nyt suoritettu.

Onnelliset voittajat ovat:

• Jaana Lempinen
  
• Mervi Kaheinen
  
• Juho Kyntäjä
  
• Tarja Arjanka
  
• Erna Dockery
• Ja kuudennen, ylläribonuskirjan voitti Petri Mertanen

Voittajiin otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä.

Onnea kaikille voittajille ja merkityksellistä joulua jok’ikiselle!

Avioliittoseikkailu 2010 on alkamassa!

Kehitä luonnettasi, selviä jännittävistä haasteista ja löydä piilotetut arteet (ja vältä ansat) näiden vinkkien avulla:

• 50 Ways to Improve Your Marriage in 2010
• 10 Ways to Unhappily Ever After, Guaranteed

Vinkit tarjoaa: Simple Marriage.

Tämä rakentava kaksinpeli käynnistyy kaikissa avioliitoissa 1.1.2010 alkaen. Valmistaudu seikkailuun jo nyt!

(Niin juu, ja erinomaista, rakkaudentäyteistä joulua kaikille lukijoillemme!)

Hyvejohtajuus-blogissa on puhuttu johtajista kyllästymiseen asti. Entä alaiset: Onko heille tarjolla jotakin? Eikö johtajuus ole tarkoitettu kaikille? ”Eläköön hyve-alaisuus!” sanoo Santi Martínez.

Monille sana johtajuus — ja varsinkin johtaminen — koskee kysymystä: Miten saan muut tekemään mitä heidän tulee tehdä? Toisin sanoen johtajuudella on tekemistä käskyjen, ohjeistusten, suunnan näyttämisen yms. kanssa. Johtaja siis määrää, johtaja käskee, ja muut tottelevat.

Hyvejohtajuuden käsite on avannut vallankumouksellisella tavalla uusia näkökulmia johtajuuskeskusteluun. Hyvejohtajuus tuo mukanaan aspekteja henkilökohtaisesta kehityksestä — henkilökohtaiseen erinomaisuuteen pyrkimisestä — tavalla, johon aikaisemmat johtajuusmallit eivät yltänneet. Siinä missä johtajuusopit yleensä jakavat varsin staattisesti organisaation sisäisen rakenteen kahteen leiriin — johtajiin ja alaisiin —, hyvejohtajuuden mukaan jokainen on kutsuttu johtajuuteen. Hyvejohtajuusmalli on dynaaminen, sillä se tukee kehitystä, liikettä eteenpäin, muutosta parempaan.

Mutta miten alainen voi olla myös johtaja? Tämän ymmärtämiseksi auttaa käsite ”hyve-alaisuus”. Lue lisää »

Lukuisat henkilöstöjohtajat ottavat kantaa itsensä johtamiseen, johtajuuteen. Artikkeli on muutaman vuoden vanha, mutta aihe ei vanhene. Johtajuus vaatii itsetarkastelun kykyä.

“Henkilöstöjohtamisesta, leadershipista on puhuttu jo vuosia. ”Silti käytännössä se on helposti jäänyt taka-alalle”, Wärtsilän henkilöstöjohtaja Christian Andersson sanoo.”

Koulutus: Kova paikka on paras koulu [Talouselämä]

Mihin yhteiskunnan kehitystä ohjataan? Jos tavoitteena on ihmisten hyvinvointi (eli jossain määrin: “onnellisuus”), ei BKT toimi mittarina, väittää hallintotieteiden tohtori Jukka Hoffrén.

“Bkt mittaa tavara- ja palvelutuotannon määrän lisääntymistä ja olettaa tuotannon päätyvän kulutukseksi, josta ihmiset saavat hyvinvointia. Käytännössä kuitenkin tapa, jolla tuotannon arvoa bkt:hen kirjataan, ei kuvaa kulutuksesta todellisuudessa saatavaa hyvinvointia.

Sen sijaan isew mittaa suoraan ihmisen todellisuudessa kokemaa taloudellista hyvinvointia. Gpi puolestaan mittaa isew:iakin paremmin pidemmän aikavälin taloudellista hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisella tavalla.

[...] Isew- ja gpi-indikaattoreiden kuva hyvinvoinnista poikkeaa yleensä merkittävästi bkt-mittarin antamasta kuvasta”

Bkt kasvaa, mutta hyvinvointi ei [Talouselämä]

Ja pari muuta BKT-artikkelia:

• Here’s to happy life years [MercatorNet]
• More to life than GDP [MercatorNet]