Johtaja, laske luottamustase!

Vanhan johtamisviisauden mukaan ”luottamus on hyvä, kontrolli paras”. Pitääkö tämä paikkaansa? Johtaja, arvioi luottamuksen tuotot ja tappiot! 

Myönteisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on luotettava, vastuuntuntoinen ja oppimishaluinen. Hän haluaa saada aikaan jotain hyvää ja merkityksellistä. Pessimistisen käsityksen mukaan ihmisiä on ohjattava ja valvottava, jos heistä jotain halutaan saada irti.

Monet tuntevat McGregorin johtamisteorian. Työntekijä muuttuu siihen suuntaan, millaisena häntä kohdellaan. Luottamus lisää vastuunottoa, valvonta taas valvonnan tarvetta. Continue reading

3 tapaa heittäytyä junan alle: Jarkon matka narkomaanista hyvejohtajaksi

Junasta poistuva vaimoni on talloa narkomaania, joka on juuri kömpinyt raiteilta takaisin laiturille. Tuo narkomaani on Jarkko, minun tuleva sankarini.

Tällä ensitapaamisella sekainen Jarkko avautuu sekaisesta elämästään sekavasti vaimolleni. Pienistä lapsistaan ja siitä miten huono isä hän on. Miten hän ei haluaisi juoda eikä käyttää aineita.

Kuukausien ja vuosien kuluessa opin paljon: esimerkiksi sen, etten siedä ihmisiä, joiden heikkouden vuoksi menetän aikaa ja rahaa. En osaa asettua Jarkon asemaan ja uskon vahvuudentunnossani, että itse olisin helposti ponnistanut ylös siitä suosta, jossa hän eli.

Continue reading

Miksi ahkeria opiskelijoita sakotetaan?

”Minusta on käsittämätöntä, että työssäkäyvää opiskelijaa rangaistaan ahkeruudesta”, kirjoittaa 22-vuotias opiskelija Lauri Skön. Valtiovallan pitäisi viestiä opiskelijoille, että ylimääräinen ahkeruus ei ole pahe. Miten opintotukijärjestelmää tulisi muuttaa?

Opintotukijärjestelmän uudistamista pohtimaan asetettu työryhmä luovutti joulun alla raporttinsa kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle. Työryhmän mukaan opintotukijärjestelmää voisi rukata esimerkiksi sitomalla opintotuki indeksiin ja lisäämällä opintotuen lainapainotteisuutta.

Opiskelijat lienevät Suomen ainoa ihmisryhmä, jonka oletetaan nostavan lainaa pelkkää elämistä varten. Continue reading

Ystävät ja muutoksen aika

Joskus kuulee sanottavan, että ystävän ja kaverin ero on se, että ystävän pitää tarpeen tullen uskaltaa sanoa myös negatiivisia asioita.

Ihmisen identiteetti on olennainen osa jokaisen persoonaa. Sen olennaisuuteen kuuluu, että sitä ei yleensä tietoisesti muuteta. Mikäli identiteettiään menee tietoisesti muuttamaan, sitä pidetään outona, ellei jopa jonkinlaisena petturuutena.

En tarkoita tässä identiteetillä nyt henkilötunnusta ja nimeä, vaan toimintatapoja, tiettyjä luonteenpiirteitä, jopa pukeutumistyyliä. Continue reading

Järjestöjohtaja, oletko brändijohtaja?

Brändi on järjestön tärkein pääoma. Mutta miten järjestöjohtajasta kuoriutuu brändijohtaja? Kuinka nostalgiajohtaja, tietojohtaja, propellijohtaja ja tähtijohtaja voivat voittaa ajattelunsa esteet? Testaa, löydätkö itsesi!

Harvalla järjestöllä on suurempaa pääomaa kuin brändi. Brändillä tarkoitetaan sitä mielikuvien kokonaisuutta, joka ihmisillä on järjestöstä, sen tavoitteista ja toimintatavoista. Brändi, joka tunnetaan ja johon luotetaan, saa ihmiset toimimaan ja sitoutumaan. Hyvä brändi puhuttelee ihmistä kaikin aristoteelisen retoriikan keinoin: tunteen, järjen ja luonteen avulla. Continue reading

Umuntu ngumuntu ngabantu. (Ihminen on ihminen toisten ihmisten kautta.) — Zulunkielinen sananlasku

Ubuntu

Umuntu ngumuntu ngabantu. (Ihminen on ihminen toisten ihmisten kautta.) — Zulunkielinen sananlasku [UBUNTU]

Umuntu ngumuntu ngabantu. (Ihminen on ihminen toisten ihmisten kautta.)— Zulunkielinen sananlasku

Tämä liittyy läheisesti ”ubuntu”-käsitteeseen: ”Ubuntu-ihminen on avoin ja saatavilla toisille, toisten vahvistama, ei vaarannu toisten kyvyistä ja hyvyydestä, hänellä on kunnollinen itsetunto, joka tulee tiedosta, että hän kuuluu suurempaan kokonaisuuteen ja heikentyy kun toisia nöyryytetään tai halvennetaan ja kun toisia kidutetaan tai sorretaan.” (Desmond Tutu)

Exien kohtaaminen

Hän oli kuin upean pikaveneen kippari, joka ei koskaan kääntynyt katsomaan, oliko matkustajia pudonnut kyydistä vauhdissa. Hän ylpeili sillä, kuinka kovaa hän ajaa. Todellinen kipparintaito olisi edellyttänyt jotain enemmän.

Eräänä torstaiaamuna mailissani oli kutsu: ”Exien kohtaaminen”. Ja toden totta, siellä oli kutsu illanviettoon.

Eihän tätä voisi ohittaa. Vihdoinkin voisi jakaa tuon kokemuksen, että he – minua edeltävät exät – olivat sittenkin oikeassa! Kutsu oli lähtenyt varsin monelle. Continue reading

Äitini teki selvän eron saavutuksen ja menestyksen välillä. Hän sanoi, että saavutus on tietoisuutta siitä, että olet opiskellut ja työskennellyt lujasti ja tehnyt parhaasi. Menestys on sitä, että muut ylistävät sinua. Tähtää aina saavutukseen ja unohda menestys. — Helen Hayes

Unohda menestys

Äitini teki selvän eron saavutuksen ja menestyksen välillä. Hän sanoi, että saavutus on tietoisuutta siitä, että olet opiskellut ja työskennellyt lujasti ja tehnyt parhaasi. Menestys on sitä, että muut ylistävät sinua. Tähtää aina saavutukseen ja unohda menestys. — Helen Hayes

Äitini teki selvän eron saavutuksen ja menestyksen välillä. Hän sanoi, että saavutus on tietoisuutta siitä, että olet opiskellut ja työskennellyt lujasti ja tehnyt parhaasi. Menestys on sitä, että muut ylistävät sinua. Tähtää aina saavutukseen ja unohda menestys.— Helen Hayes

Filosofi Pekka Himasen Sininen kirja on yhtä guggenheimia

Toimittaja Minna Lindgren julkaisi marraskuussa Suomen Kuvalehdessä osuvan kolumnin, jossa hän ruoti Pekka Himasen tulevaisuusselvitystä, Sinistä kirjaa. Valtioneuvoston tilaama selonteko oli osa tutkimushanketta, joka maksoi veronmaksajille 700 000 euroa. Katleena Kortesuo innostui tutkimaan Himasen tekstiä kielitieteen näkökulmasta. Onko kirjassa asiaa – vai onko se todellakin silkkaa guggenheimia?

Kävin läpi Sinisen kirjan ja tarkastelin sen kielenkäyttöä kriittisesti. Otin selvää, millaisia kielellisiä keinoja Himanen käyttää ja mihin hän kenties niillä pyrkii. Continue reading