Olemmeko siirtymässä kohti heikkouskulttuuria?

Olemmeko siirtymässä kohti heikkouskulttuuria?

Ai mitä heikkouskulttuuria?

No, tiedättehän. Kautta maailmanhistorian valta ja voima ovat keskittyneet pääasiassa hyvätuloisille, koulutetuille valkoihoisille miehille. Tämä suhteellisen pieni ihmisryhmä on hallinnut yhteiskuntaa niin poliittisesti, sotilaallisesti, taloudellisesti, uskonnollisesti kuin muillakin tavoilla. Sen lisäksi se on käytännössä kontrolloinut, mistä julkisesti keskustellaan ja miten.

Oikeastaan koko maailmanhistoria onkin ollut voimakulttuuria, jossa henkilön valta ja voima ovat olleet suoraan verrannollisia siihen, minkälainen vaikutus tällä on maailman kulkuun ollut. Jos sinulla oli valtaa, olit tärkeä. Jos ei ollut, huono juttu sinulle.

Continue reading

Erehtyminen on ihmisyyttä – anteeksianto kannattaa

Anteeksiannon tutkiminen herättää kiinnostusta niin psykologien, filosofien, teologien kuin lääkärienkin piireissä. Tieteellisissä tutkimuksissa on pystytty osoittamaan anteeksiantamisen parantavan myös terveyttä.

Johtajuudessa anteeksiantamisen kulttuuria ei voi väheksyä. Koska erehtyminen on inhimillistä, hyvän johtajan yksi tärkeimmistä askelista on luoda sellaiset olosuhteet, jotka edistävät anteeksiantoa, sovinnontekoa ja armeliaisuutta. Continue reading

Oletko syntynyt onnellisten tähtien alla?

Ystäväni oli ajautunut ammattiinsa elämän käänteissä oikeastaan sattumalta. Vuosien myötä pätkätyösuhteet ja jo alun perin löyhä motivaatio kyseistä työtä kohtaan johtivat siihen, että hän lähti opiskelemaan uutta, mielekkäämpää ammattia keski-ikäisenä.

Valmistuttuaan ”ikääntyvänä” työntekijänä, siis yli 45-vuotiaana, hän haki noin kahta sataa avointa työpaikkaa. Parikymmentä kertaa hän pääsi haastatteluun ja parhaimmillaan jäi lopulta valinnoissa toiseksi tai kolmanneksi.

Melankolisuuteen taipuvaisena olisin vastaavassa tilanteessa jo parinkymmenen hakemuksen jälkeen käynyt mielessäni oikeudenkäyntiä maailmaa vastaan; syyttänyt elämää epäreiluksi, työelämän nykymenoa mielettömäksi. Vaikka vain periaatteesta olisin jatkanut hiljaista oikeustaistelua, vahingonkorvauksiahan ei olisi tiedossa.

Ystäväni on kuitenkin syntynyt onnellisten tähtien alla.  Continue reading

Nouse hyveiden maailmanpyörään!

Rakas lukijamme! Aloitamme vuoden 2017 kutsumalla Sinut mukaan.

Hyveet vaikuttavat kaikkialla. Ne auttavat yhdistämään hyvin erilaisia kulttuureja, ihmisiä ja maailmankatsomuksia. Hyveitä todella tarvitaan maailmassa!

Miten hyveet ovat koskettaneet juuri Sinun arkeasi ja elämääsi? Ehkä jokin hyve on huomaamatta vaikuttanut tilanteeseen työssä, harrastuksissa, kotona tai missä tahansa arjen kohtaamisissa. Rohkeus, käytännöllinen viisaus, oikeudenmukaisuus, sinnikkyys, kärsivällisyys, rakkaus ja lempeys… jokaiselle löytyy tarvetta päivittäin.

Jaa kokemuksesi kanssamme! Continue reading

Saavuta unelmasi ensi vuonna

Elämään vaikuttavat monet meistä riippumattomat asiat. Esimerkiksi ympäristö ja yllättävät sattumat helposti ottavat komennon elämästä. Entä jos olisitkin itse luomassa ensi vuodesta sinun unelmiesi vuotta? Mitä jos antaisit unelmiesi olla ensi vuonna elämäsi suunnan vahvin veturi? Älä tyydy purjehtimaan elämän tuulissa. Luo itse aktiivisesti unelmiesi tulevaisuus. Continue reading

Öykkäröivässä nykyajassa maltti on aiempaakin enemmän valttia

On sääli huomata, kuinka erilaiset ääriryhmät ovat yleistyneet ja kuinka ääriajattelu on vallannut alaa niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa. Aiheessa kuin aiheessa eri mieltä olevat osapuolet ampuvat aina vain kovemmilla panoksilla, eikä sovittelevuudella ja maltillisuudella ole enää juuri asiaa keskustelussa.

Konsensushakuisessa ja egalitaristisessa Suomessa maltillisuus oli pitkään hyve ja ääriajattelua pidettiin pienelle ja yhteen puhaltavalle kansalle sopimattomana. Kaikkien kanssa tuli tulla toimeen, jotta pärjättäisiin. Vähintäänkin piti edes esittää ymmärtävänsä.

Nykyään maltillisuuttaan saa hävetä ja sillä saakin nopeasti lähinnä pelkurin tai hidasälyisen maineen. Tämän sai kokea myös maamme presidentti, hyveistä usein viisaasti puhunut Sauli Niinistö kuluvan vuoden alussa. Continue reading

Tunnistatko oikean ja väärän välisen eron?

creating-gardens-goodness

Suomi pyysi lastenoikeuksien päivänä 20.11. anteeksi niiltä ihmisiltä, joita on lastensuojelun alaisuudessa kohdeltu kaltoin tiettyinä vuosina. Tätä uutista lukiessani ryhdyin miettimään jälleen kerran pahuutta. Kestokysymyksenä on aina, ’miten on mahdollista, että tällaista tapahtuu?’. Miten on mahdollista, että lastenkotien johtajat ovat sallineet väkivallan kohdistumista lapsiin? Miten aikuiset ihmiset ovat voineet toimia näin? Mitä heidän mielessään on liikkunut?

Continue reading

Pelastakaa johtajat!

fatigue-management

Olen tänään hiukan erikoisella asialla. Onhan tapana syyttää työpaikkojen huonovointisuudesta johtajia ja esimiehiä. Mutta minun aikomukseni onkin nyt puolustaa heitä. Enkä tee sitä olemalla sinisilmäinen tai puolueellinen, vaan pyrkimällä ymmärtämään heitä. Mistä lopulta johtuu, että niin harva johtaja ja esimies osaa johtaa ihmisiä?

On totta, että suuri osa uupumuksesta työpaikoilla selittyy huonolla johtamisella ja esimiestyöllä. Saattaa myös olla totta, että suomalainen johtaminen ylipäänsä on vaikeuksissa ja usein varsin kömpelöä ja jopa tuhoisaa, kun puhutaan ihmisten johtamisesta. Työssäni kohtaan karmivia esimerkkejä siitä, miten ihminen on tullut julmalla tavalla kohdelluksi ja miten tästä syntynyt pahoinvointi syö häntä sisältä ja heijastuu lopulta koko hänen perheeseensä.

Continue reading

Rakkaus, työnteko ja muita lentomatkan mietteitä

blogloveandworkOnko työnteossa sijaa rakkaudelle? Santi Martínez pohtii työn merkityksellisyyttä paluumatkalla Kosovosta Helsinkiin.

Kirjoitan ajatuksiani paraikaa lentokoneessa. Olen jatkolennolla Helsinkiin. Sitä ennen lensin Markku Lepojärven kanssa Kosovon Pristinasta Istanbuliin. Ensimmäisellä lennolla seurasin, kuinka nuorempi henkilö avusti kunnioittavan kohteliaasti vanhempaa pariskuntaa, joka kenties lensi ensimmäistä kertaa elämässään. Continue reading

Rakkautta ja rajoja? Ei, vaan tapoja!

Keskustelu (kuva: lwnski)

Hyvä vanhempi ei tahdo asettaa lapselle oikeita rajoja, vaan istuttaa oikeita tapoja. Rakkautta ja rajoja vaihtuu rakkauteen ja tapoihin.

Kyse ei nimittäin ole rajoista. Kyse on toiminnasta ja oikea toiminta on seurausta oikeista tavoista.

Ihmisen tavat alkavat muodostua varhain — heti kun lapsi toistaa saman asian — ja tapoja on äärimmäisen vaikea muuttaa. Hyvä tapa, eli hyve, käyttäytyy jännällä tavalla: se leviää muille toiminnan alueille. Siksi keskeisimmät hyvät tavat, jotka tunnetaan myös sanahirviönä ”kardinaalihyveet”, ovatkin huipputehokkaita toiminnan ohjaajia. (Valitettavasti sama pätee myös huonoille tavoille.) Continue reading