Raha – hyvä vai paha?

Millainen suhde sinulla on rahaan? Sitä kannattaa pohtia, sillä raha on yksi käytännöllisimmistä ihmisenä kasvamisen ja luonteen jalostamisen oppivälineistä.

Virallisen määritelmän mukaan raha on vaihdon väline. Näin tylsältä kuulostava asia aikaansaa silti hyvin voimakkaita ja jopa läpi koko elämän meitä seuraavia tunteita: Haaveita ja unelmia, iloa, surua, pelkoa ja ahdistusta. Tyytyväisyyttä, itsevarmuutta, kateutta ja katkeruutta.

Rahaan liittyy ristiriitaisia tunteita ja arvoja. Useimmat ihmiset haluaisivat olla varakkaita. Useimmat taas eivät haluaisi olla ahneita tai pihejä. Moni varakas on kuitenkin ahne tai pihi, sillä niiden avulla varallisuus säilyy ja kasvaa tehokkaimmin. Ja vauraalla on maailmassa valtaa ja voimaa – myös auttaa. Mutta jos annat rahasi sitä tarvitseville, sinusta tulee hetkessä varaton.

Voi ajatella, että meillä on kiintymyyssuhde rahaan, hiukan samaan tapaan kuin lapsuudessa opittu malli läheisistä ihmissuhteista. Continue reading

Pahan pomon parannus

Paha kapteenina jättää uppoavan laivan ensimmäisenä. Mutta miten käy, kun paha kohtaa hyvän? Nyt mennään iholle.

Tiedän aivan liian hyvin, mitä paha on. Olen nähnyt sen peilistä, liian monesta eri kulmasta, liian monen vuoden ajan. Haluan nostaa sen hetkeksi jalustalle siksi, että ilman arvokasta lahjaa Pahalta en olisi koskaan todella löytänyt Hyvää, hyveitä.

Ilman Pahan lahjaa, sen luomaa kontrastia ja peiliä, hyveet olisivat vain arkisia, leutoja tuulahduksia, lähes itsestään selviä ja helppoja, kuten ilma jota laiskasti hengitämme päivästä toiseen. Continue reading

Jokamiehen nousu ja tuho: Casinon Las Vegas ja johtajan paheet

Legendaarisessa Casino-elokuvassa on kaksi hyvin erilaista johtajatyyppiä, hyveiden ja paheiden yhdistelmiä molemmat. Casino on saaga, joka johtaa Las Vegasin sydämeen, ihmisen sydämeen. Ahneus, himo ja muut jokamiehen paheet lopulta aiheuttavat sen tuhon. 

Nyt kun Martin Scorsesen uusi, kovasti ylistetty Hugo on juuri teattereissa, on hyvä aika kääntää katse taaksepäin ja tarkastella miehen vanhempaa mestariteosta, Casinoa (1996). Continue reading

Pikkujouluopas

Pikkujoulusesonki on korkeimmillaan. Juhlissa unohdetaan hetkeksi kaikki murheet ja työtaakat. Se on hyvästä. Mutta saako se tapahtua hinnalla millä hyvänsä?

Kesän lopussa luin artikkelin pikkujouluista Talouselämä-lehdestä (28/2011, s. 51). Artikkeli kertoi, miten voi järjestää onnistuneet pikkujoulut: on mm. tärkeä valita sopiva teema ja ohjelma, paikka varsinkin pitää varata hyvissä ajoin ja myös mahdolliseen esiintyjään kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin, jos haluaa välttää ”ei oota”. Continue reading

Ahneudella on monet kasvot, joista kaikki eivät näy

Ahneus on yksi niistä ominaisuuksista tai motiiveista, joista on vaikea mennä sanomaan mitään varmaa ilman syvällistä ymmärräystä sekä ihmisluonnosta yleensä että yksittäisestä ihmisestä.

Edellisessä artikkelissani kirjoitin hiukan ihmisten toimintaan liittyvistä olettamuksista. Kaikkien ihmisten, varsinkin johtaja-asemassa olevien, on syytä oppia tuntemaan ihmisluonnetta. On sekä itsensä että työyhteisön johtamiselle erittäin hyödyllistä tietää mahdollisimman paljon ihmisluontoon liittyvistä lainalaisuuksista. Continue reading

Ahneus rakensi hiekalle

Forbes.com:ssa rehellinen katsaus ihmisen ahneuteen ja sen seurauksiin.

”What we’re going through is not just a recession, it’s a reset.

Sure, the impact of the crisis is being felt economically, but the root cause isn’t economics, nor is it the failure of free enterprise and capitalism. The problem is the abuse of free enterprise and capitalism–greed.

[…] over the last 20 years we changed [culture] for the worse. We made dumb sexy. We even celebrated dumb.”

via Stop Trying To Get Rich! – Forbes.com.

Kohtuullisuuden mittaaminen

Kohtuullisuuden mittaaminen on vaikeaa ellei peräti mahdotonta. Olennaista on muistaa kohtuullisuuden suhde todellisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen.

Olemme eläneet nyt jo useamman kuukauden koko Eurooppaa ja maailmantaloutta heiluttelevassa talouskriisissä. Vain enää harva ajattelee, että kriisi on tullut täysin yllätyksenä.

Nykyinen kriisi on tuonut pintaan aika määrän kohuja. Osa kohuista olisi noussut pintaan joka tapauksessa – osa taas ehkä vain taloustilanteen vuoksi. Silloin kun oli millä mällätä, ei kaikkea välttämättä nähty tai haluttu nähdä.

Suomessa kohistiin vaalirahapaljastuksista. Osalliset ovat sittemmin tarkentaneet säädöksiä, joiden raameissa tulee pysyä. Tosin uusia säädöksiä ei tarvittaisi, jos ihmiset käyttäisivät talonpoikaisjärkeään ja kuuntelisivat omatuntoaan. Myös harmaatalouteen on yritetty puuttua. Continue reading

Gekko on sika

Gekko sikalassa vai sika gekkolassa? Oliver Stonen elokuvan Wall Street (1987) mukaan: sika gekkolassa. Nyt ilmestyneessä jatko-osassa Money Never Sleeps (2010) ohjaaja vastaakin: gekko sikalassa.

”Greed is good.” Tämä on kuuluisin Michael Douglasin esittämän Gordon Gekko -nimisen rahamaailman lieron lausahduksista, jotka ovat jääneet elämään.

Gordon Gekkosta tuli nopeasti kultti-ikoni. Elokuva synnytti tuhansittain pikkugekkoja, tai sitten ne uskaltautuivat ulos kaapista. Myös Suomi on pullollaan 40–50-vuotiaita kyynikoita, joiden mielestä Gekko oli oikeassa: ahneus on hyvästä. Continue reading

Hyvän työn tekijät

Olen aina pitänyt Esa Saarista fiksuna tyhjänpuhujana. En tosin enää.

Oikeastaan tämän jutun lähtökohta ei ole Esa Saarinen vaan Howard Gardner – tuo maailmankuulu monien älykkyyksien (multiple intelligences) teorian kehittäjä. Hän vieraili toukokuun lopulla puhumassa Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) järjestämässä tilaisuudessa hyvän työn tekijöistä. Panelisteina olivat läsnä Sari Baldauf ja Esa Saarinen.

Tarkempi käännös Gardnerin projektista olisi kenties hyvän työskentelyn elementit, mutta se ei kuulostaisi lainkaan yhtä napakalta suomen kielellä. Kyse on siis 1990-luvulla aloitetusta tutkimushankkeesta The Elements of Good Work, jonka tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät saavat ihmiset omistautumaan työlleen ja pitämään siitä.

Kysymys on äärimmäisen ajankohtainen. Toisaalta pohditaan ikääntyvän väestön työssä jaksamisesta, toisaalta huolia herättää nuorison asenne työskentelyä kohtaan. Johtajilla on edessä suuria haasteita. Continue reading

Hyvejohtajuuden kognitio-ohjaus

Onko pörssikulttuuri johtanut kestämättömän ahneuden kulttuuriin? Miten muuttaa yritystoiminnan arvoja?

Talouskriisi on herättänyt keskustelua johtajuuden ja yritystoiminnan arvoista. Onko kaikki muuttunut ahneudeksi? Missä on menty vikaan, mitä pitäisi korjata ja miten?

En väitä, että voitto ja sen tavoittelu olisivat pahoja asioita sinänsä. On kuitenkin syytä kysyä, miten suuri rooli sillä tulisi olla terveessä yritystoiminnassa. Haaste on siinä, että yritysten ohjausjärjestelmät keskittyvät numeerisiin kasvulukuihin moraalisesti itseisarvoisten tavoitteiden kustannuksella.

Continue reading