Hyvejohtajuus, ihmisen kutsumus

Hyveet on helppo tunnistaa maalaisjärjellä, sillä ne ovat usein piirteitä, mitä ihmiset arvostavat itsessään ja muissa, kuten ystävällisyys, läsnäolo ja täsmällisyys. Hyveiden ei tarvitse rajoittua päähyvekategoriaan: voi alkaa harjoitella vaikkapa kärsivällisyyden hyvettä. Aamuruuhkassa tai ravintolan pöydässä voi rauhoittua. Autojono liikkuu kun on liikkuakseen ja ruoka saapuu aikanaan.

Hyvejohtajuus-mallin mukaan jokainen meistä on kutsuttu oman elämänsä johtajuuteen ja onnellisuuden tavoitteluun. Kukaan ei ole johtaja syntyjään, vaan hyväksi johtajaksi voi tulla harjoittamalla hyveitä, jotka ovat meissä jokaisessa valmiina: erivahvuisina, mutta kehityskelpoisina. Puheenjohtajan, esimiehen tai pääministerin virka ei ole kaikkia varten, mutta jokainen voi johtaa itseään. Hyvejohtajuus käsittää ihmisen kokonaisuutena – johtajuus on luonnetta.

Continue reading

“T” for leadership

Viime kirjoituksissani puhuin erinomaisuuden neljästä ”e”:stä. Nyt on vuorossa johtajuuden kolme ”t”:tä.

Johtajuusoppeja on joka junaan. Niitä tulee ja menee. Samaa voi sanoa teorioista johtamisesta. Johtajuus ja johtaminen eivät ole sama asia. Tästä on puhuttu aiemminkin tässä blogissa.

Lyhyesti sanottuna, johtaminen liittyy tekemiseen. Johtajuus kohdistuu persoonaan. Johtaminen viittaa kysymykseen, ”miten saan muut tekemään, mitä heidän tulee tehdä?” Johtajuus viittaa pikemminkin luonteeseen ja henkilökohtaiseen karismaan. Continue reading

Pelko ohjaa perfektionistia

Perfektionisti tähtää parhaaseen, mutta kasvattaakin helposti vain itsetyytyväisyyttään. Etsiessään muiden ihmisten kiitosta perfektionistia ohjaa pelko. Lapin vaellus opettaa, mistä löytyvät lääkkeet: tie aitoon ja pysyvään onnellisuuteen käy nöyryyden ja suurisieluisuuden kautta. 

Syksyllä Lappi kutsuu. Olin viime viikolla Kevon luonnonpuistossa patikoimassa. Kuten edellisinäkin vuosina Lapin kokemus oli mahtava: pitkiä kävelymatkoja, vesisadetta, kipeytyneet jalat, kuivaa muonaa ja huonoa pikakahvia. Continue reading

3000 fanin kunniaksi 50 % alennus!

Suomen suosituin johtamissivusto Hyvejohtajuus.fi ylitti juuri 3000 Facebook-fanin rajapyykin!

 

 

Juhlan kunniaksi Alexandre Havardin kirja Hyvejohtajuus nyt 50% alennuksella!

Tyylikäs, kovakantinen laitos nyt vain 19,50e (norm. 39,00e) alennuskoodilla EBPKC8BK, ja ilmainen postitus kaupan päälle. Tarjous voimassa 10 päivää 25. helmikuuta asti. Tämä tarjous ei toistu!

Tilaa Hyvejohtajuus täältä!

”Suositeltavaa lukemista kaikille johtamisesta kiinnostuneille.” —Leo Stranius
”Hyvejohtajuus on täynnä teräviä oivalluksia.” —Timo Soini
”Hyvejohtajuus on ajaton kirja.” —Sari Essayah

Kesäale –25 %

Kesälukemiseksi vaikka laiturin nokkaan tai matkalle, itselle tai ystävälle, Alexandre Havardin kirja Hyvejohtajuus nyt kesäalennuksessa -25 % (norm. 19,90 e)!

Tilaa täältä alennuskoodilla 829YYAPU.

Suomenkielisen käännöksen esipuheessa kirjoittaja paljastaa yllätyksen:

Kirjoitin tämän kirjan Suomessa. Vain Suomessa saatoin kirjoittaa tästä aiheesta. Suomi oli minun erämaani ja minun keitaani, minun pimeyteni ja minun valoni. Suomenlahden rannikolla sain uuden perspektiivin ja uudet voimat.

Alexandre Havard

PS. Hyvejohtajuus.fi toivottaa kaikille lukijoille oikein hyvää kesää! Kesälomailemme 26.6.-19.8., jonka aikana julkaisemme vain kirja-arvioita ja elokuva-analyysejä. Kaikkien aikojen (2008-2012) luetuimmat kolumnimme taas löydät täältä.

Avoin kirje tasavallan presidentille

Suomen 12. tasavallan presidentti on nyt valittu. Hyvejohtajuus tarjoaa lukijoilleen mahdollisuuden kirjoittaa presidentille avoimen kirjeen. Tämä ja muut mahdolliset kirjeet ja kommentit lähetetään tasavallan presidentin kansliaan virkaanastujaisten jälkeen.

Arvoisa tasavallan presidentti,

Presidentti on työ. Tätä olette korostaneet kampanjanne aikana, ja olen kanssanne samaa mieltä. Presidentti ei ole vain tehtävä eikä pelkkä virka. Siksi uskon, että hyvejohtajuus on erinomainen asenne työntekoon henkilölle, joka haluaa olla Suomella töissä. Continue reading

Kuningas

Minä olen kuningas!

Ihan ensiksi haluan kertoa teille, että minä olen kaikessa parempi kuin te, ja te olette alempiarvoisia maan matosia. Muut ovat alhaisinta saastaa ja minä olen kuningas. Vai miten on?

Minulla oli kunnia tavata itse Hyvejohtajuus-kirjan kirjoittaja Alexandre Havard. Havard oli saapunut Suomeen ikäänkuin ohikulkumatkalle, mutta Hyvejohtajuus-blogin vaikuttajatahot keksivät muuttaa pikavisiitin hyvejohtajuusluennoksi.

Täytyy myöntää, että vaikka Hyvejohtajuus-kirja avasi hyvejohtajuutta minulle aivan uudella tavalla, kuten olen kertonut, jotkin hyveet ovat jääneet epäselvemmiksi kuin toiset. Meillä kaikilla on käsitys siitä, mitä ovat viisaus, rohkeus ja jopa nöyryys. Mutta mitä on suurisieluisuus? Continue reading

Enää 7 päivää: Hyvejohtajuus-kirja 14,90€!

Hyvejohtajuus-kirjan toinen, nidottu laitos on tullut painosta!

Tarjousaikaa on jäljellä enää 7 päivää: 30. marraskuuta mennessä jätetyt ennakotilaukset hintaan 14,90€! (Norm. 19,90€.)

Tee ennakkotilaus täällä.

Ennakkotilaukset postitetaan 1. joulukuuta.

Tilaa tyylikäs, sekä ajankohtainen että ajaton Hyvejohtajuus itsellesi, ystävällesi tai kollegallesi. Erinomainen joululahjaidea!

Hyvejohtajuus on ajaton kirja.
— Sari Essayah, Euroopan parlamentin jäsen

Hyvejohtajuus piristää kaiken johtajamössökirjallisuuden jälkeen.
Ulla-Maija Nikula, Sininauhaliiton puheenjohtaja

Monimutkaisessa maailmassa yksinkertainen on arvokasta. Alexandre Havardin Hyvejohtajuus oli täynnä teräviä oivalluksia.”
— Timo Soini, kansanedustaja

Viisas johtaja tekee virheitä

Älä odota varmuutta, jos sitä ei ole. Opi nopeasti ja korjaa nopeasti.

”Mitään en kadu”, totesi Jouko Karvinen Kemijärven tehtaan lakkautuksen jälkimainingeissa (Talouselämä, 5.3.2009). Et siis tee virheitä?, häneltä tivattiin jälkeenpäin. ”Teen jatkuvasti virheitä.”

Hyvin sanottu. Vastaus kiteyttää käytännöllisen viisauden paradoksin. Virheitä ei välttämättä tarvitse katua.

Älä odota varmuutta, jos sitä ei ole

Epävarmuus ja virheiden tekeminen ovat etenkin nuorten esimiesten suurimpia haasteita. Pätevyys on vielä osoittamatta, joten virheet näyttävät pahalta. Virheiden tekemisestä on yleensä vain huonoja kokemuksia (koulusta varsinkin). Continue reading

Pilarit vai kivijalka?

Alexandre Havardin mallissa johtajuuden kivijalan muodostavat neljä päähyvettä: viisaus, oikeudenmukaisuus, rohkeus ja itsehillintä. Kivijalan päällä lepäävät sitten johtajuuden pilarit: nöyryys ja suurisieluisuus. Onko asetelma todellisuudessa päinvastainen? kysyy Santi Martínez.

Hyvejohtajuudessa pääroolissa ovat hyveet. Se ei ole tämän blogin lukijoille yllätys. Sekään ei ole yllätys, että kardinaalihyveet – rohkeus, viisaus, oikeudenmukaisuus ja itsehillintä – ovat johtajalle tärkeitä. Nehän muodostavat Alexandre Havardin mukaan kivijalan, johon johtajuus rakentuu.

Kivijalan päällä lepäävät sitten johtajuuden kaksi pilaria – nöyryys ja suurisieluisuus. Näin siis Havardin mallissa.

Mutta… onko se totta? Continue reading

Epäonnistu, auta muita ja ole rohkea

Fear less, love more, fight harder. Voisiko näissä sanoissa olla pohja hyvälle johtamiselle?

Luin kesällä Alexandre Havardin verkkokirjan Hyvejohtajuus. Teos on suositeltavaa luettavaa kaikille johtamisesta kiinnostuneille.

Teoksen pohjana toimivat Platonia mukaillen neljä päähyvettä: viisaus, oikeudenmukaisuus, rohkeus ja itsehillintä sekä lisäksi suurisieluisuus ja nöyryys. Sokratesta mukaillen voidaan sanoa, että tyytyväinen ihminen elää hyveellistä elämää. Toki ääripäitä kannattaa välttää. Aristoteleen mukaan  hyveet ovat keskikohtia kahden paheen välissä. Continue reading

Karismaattinen hyvejohtajuus

Onko karismaattisuus kansankiihotusta vai todellista suuruutta? Ehkä molempia. Aito karisma viittaa jonkinlaiseen Jumalan kaltaisuuteen. Sitä vahvistavat erityisesti nöyryyden ja suurisieluisuuden hyveet.

Sana ”karisma” (kreikk. kharisma) tarkoitti alunperin tietynlaista jumalallista tai Jumalalta tulevaa lahjaa. Se sai erityisen paikan nykyajattelussa sosiologi Max Weberin ”karismaattisen auktoriteetin” käsitteessä. Weberin mukaan karismaattisuus on henkilön ominaisuus, jonka ansiosta hän erottuu joukosta ja hänellä ajatellaan olevan yliluonnollisia, yli-inhimillisiä tai ainakin erityislaatuisia voimia tai kykyjä, joita pidetään jumalallisina tai esimerkillisinä ja joiden vuoksi muut suhtautuvat häneen johtajana. [1]

Weberin käsite viittaa kieltämättä johonkin hyvin erityiseen. Yleisessä kielenkäytössä karismaattisuus ymmärretään usein laajemmin. Karismaattisuudesta voidaan puhua esimerkiksi silloin, kun tietty henkilö ”valloittavan persoonallisuutensa” ansiosta saa muut psykologisesti valtaansa. Continue reading

Paluu hyvepolitiikkaan, osa 4: Poliitikon yleisin kuolinsyy

Mikä tappaa eniten poliitikkoja maailmassa? Vaikka vallankahvasta pidetään kiinni hautaan asti, vastaus ei ole vanhuus. Kyse on sisäisestä salamurhaajasta: vääränlaisesta kiintymyksestä rahaan, valtaan, maineeseen ja seksiin, jotka itsessään ovat hyviä asioita.

”Monella oli nuorena jaloa johtamisen kunnianhimoa, unelmia vahvuudesta, rohkeudesta ja epäitsekkyydestä, koko ihmiskunnan palvelemisesta. Mutta koska [teksti puuttuu]. Pian he luopuivat unelmistaan, tulivat epäileviksi ihmisluontoa kohtaan ja hakivat suojaa materiaalisista mukavuuksista, hengellisestä välinpitämättömyydestä ja ’itsensä toteuttamisesta’.”

Poliitikon yleisin kuolinsyy

Kaksi asiaa tulee mieleen alun lainauksesta. Ensiksi kyseessä voisi olla peruspoliitikon antologia eli muistokirjoitus. Idealistinen ja epäitsekäs alku – kyyninen ja materialistinen loppu. Mitä tässä välissä tapahtui?

Toiseksi lainauksessa lukee: ”Mutta koska [teksti puuttuu].” Mitkä sanat puuttuvat? Vaikuttaa nimittäin siltä, sulkujen sisällä on vastaus kysymykseemme: Mitä tapahtui? Puuttuvat sanat paljastuvat kirjoituksen lopussa. Continue reading

Hyvejohtajuus-kirja netissä!

Hyvejohtajuus-kirjan ennakkotilaukset ovat lähteneet. Tilaa uunituore kirja johtajuudesta täältä hintaan 39,00 euroa (sis. alv + postitus!) suoraan kotiin tai osta se lähimmästä kirjakaupasta.

Hyvejohtajuus-kirjan voi vaihtoehtoisesti lukea netissä ilmaiseksi. Jo ilmestyneet luvut ovat luettavissa täällä.

Kirjaa julkaistaan lisää joka tiistai ja 13. huhtikuuta 2010 koko kirja on luettavissa netissä kokonaisuudessaan. Tänään ilmestyi luvun ”Suurisieluisuus” ensimmäinen osa.

Tutustu sisällysluetteloon, jo ilmestyneisiin lukuihin ja julkaisuaikatauluun

Hyveellinen rentoutuminen: johtajan tehokkuuden ehto

Johtajuus vaatii rentoutumista. Mutta tuloksekas rentoutuminen edellyttää hyveitä. Ilman niitä ihminen vaappuu epävakaasti työnarkomanian ja laiskottelun välillä löytämättä koskaan asian ydintä.

Paradoksi: miten moni sanookaan lähteneensä lomalle väsyneenä ja palanneensa vielä väsyneempänä.

Rentoutumisen tarve

Työnarkomania, jatkuvat ylityöt, rästit, paineet, sähköpostit ja dokumentit päivällisellä ja yömyöhällä… Joskus miehen pitää tehdä mitä miehen pitää tehdä – mutta rajansa kaikella.

Ihminen, joka ei osaa rentoutua, ei osaa elää kuin ihminen. En tietenkään yritä puolustella laiskottelua. Mutta ihminen ei ole väsymätön kone, vaan sielun ja ruumiin kokonaisuus, joka tarvitsee toistuvaa uudistumista.

Kirjassaan The 7 Habits of Highly Effective People (suom. Tie menestykseen, s. 302) Stephen Covey kuvaa sisäisen uudistumisen tarvetta hauskalla tarinalla:

Oletetaan, että tapaat metsässä miehen, joka sahaa puuta nurin hiki hatussa.
”Mitä sinä teet?” kysyt häneltä.
”Etkö näe?” kuuluu kärttyinen vastaus. ”Kaadan puuta.”
”Näytät väsyneeltä!” sinä huudahdat. ”Kuinka kauan olet jo sahannut?”
”Kuudetta tuntia”, mies vastaa, ”ja olen aivan poikki! Tämä on kovaa hommaa.”
”Mikset sitten pidä muutaman minuutin taukoa ja teroita sahaasi?” kysyt. ”Varmasti työ sujuisi silloin ripeämmin.”
”Ei minulla ole aikaa sellaiseen”, mies virkkaa painokkaasti. ”Minun täytyy sahata!”

Continue reading

Abortti ja poliittinen korrektius

”Totuudellisuus edellyttää rohkeutta – rohkeutta puolustaa moraalista totuutta, vaikka se olisi poliittisesti epäkorrektia tai provosoivaa.” (1)

Alun perin ajattelin kirjoittaa aivan toisesta asiasta. Törmäsin nimittäin viime viikolla mielenkiintoiseen kirjaan The Future of Management (2), josta halusin kertoa muutaman asian.

Teen sen kuitenkin ensi kerralla, sillä luin eilen Helsingin Sanomien sunnuntaidebatissa kirjoituksen, joka sai minut vaihtamaan aihetta. Kirjoitus käsitteli aborttia. Se palautti heti mieleeni edelliset Alexandre Havardin sanat. Continue reading

Rehellisyys maan perii

Rehellisyys maan perii, sanotaan. Mutta mistä rehellisyydestä ja mistä maasta on kyse?

Usein törmäämme elämässämme samoihin asioihin uudestaan: on aina liian vähän aikaa tai rahaa tai molempia. Mutta ihmiset, jotka tekevät töitä eri kulttuurien keskellä, törmäävät yllättäen meille suomalaisille ja Suomessa asuville toisenlaisiin haasteisiin.

Saattaa olla, että heillä ei ole rahaa. Mutta heillä ei myöskään ole pulaa ajasta – kiirekin saattaa olla tuntematon käsite jopa maan kielessä. Kun on ollut tekemisissä ihmisten kanssa eri maissa ja kulttuureissa, on ollut haasteellista tunnistaa ja löytää mahdollisimman rehelliset ja luotettavat yhteistyökumppanit. Mistä rehellisyydessä on kyse?

Muutamia viikkoja sitten tapasin henkilön, jota syytettiin vakavasta rikoksesta. Hän kielsi tehneensä sitä. Puhui hän sitten totta tai ei, tapaaminen sai minut pohtimaan rehellisyyden aihetta. Continue reading

Vartijat nukkuvat

Kertomus nukkuvista vartijoista paljastaa erään yhteiskunnallisen ongelman. Mitä tehdä kun valvontamekanismit pettävät? Luonnekasvatus tekee paluuta.

Eräs Suomen Tansanian-lähetystössä työskentelevä tuttavani oli rakennuttanut pihalleen, Intian valtameren rannalle, aidon saunan. Eräänä aamuna hän huomasi sisäseinillä ylälauteiden päädyissä mustat kengänjäljet. Hän päätteli, että yövartijat olivat nukkuneet saunassa, ja päätti tehdä yllätystarkastuksen seuraavana yönä.

Totta tosiaan: hän löysi saunasta vartijan, kaksikin vartijaa. Mutta kumpaakaan hän ei tunnistanut omaksi yövartijakseen. Mitä kummaa? Selvisi, että kyseessä olivat vartijafirman sisäiset tarkastajat, joiden tehtävänä oli kiertää yöllä eri kohteissa varmistamassa, että yövartijat olivat omissa työpisteissään — ja mielellään vielä hereillä. Eli vartijat, joiden tehtävä oli valvoa, etteivät yövartijat nuku, viettivät itse työaikansa  suomalaisen lähetystökodin saunassa sikeästi nukkuen.

Tarinan opetus on itse asiassa aika merkittävä. Se paljastaa erään yhteiskunnallisen ongelman, joka vaivaa perheitä, kouluja, työpaikkoja, kokonaisia valtioita — eikä ainoastaan Afrikassa, vaan myös Suomessa.

Valvontamekanismit pettävät

Vartijat nukkuvat, ja vartijoiden vartijat nukkuvat. Mitä tässä tilanteessa voi enää tehdä? Lähettää kiertäviä tarkastajia tarkastamaan vartijoiden tarkastajia? Entä sen jälkeen, kun nämäkin löytävät jonkun mukavan leposijan? Lähettää tarkastajien tarkastajien ylitarjastajia? On selvää, että tämä olisi absurdia, tuloksetonta resurssien tuhlausta. Raja tulee jossain vastaan.

Mutta mitä tästä pitäisi päätellä? Että valvontamekanismit ja tarkastukset ovat yhtä tyhjän kanssa? Ei. Mutta yksinään ne eivät riitä. On oltava jokin muu keino.

On ymmärrettävä, että useiden yhteiskuntaongelmien alkujuuri ei ole tekninen, joka voidaan korjata ”teknisesti”, vaan perimmäinen ongelma on moraalinen. Jos vastuuhenkilöt ja johtajat eivät ole vahvaluonteisia, eivät mitkään valvontamekanismit riitä. Aina löytyy porsaanreikiä. Aina on ”ylitarkastajia”, jotka voivat päättää mennä nukkumaan — tai katsoa muualle, kun toiset nukkuvat.

Alexandre Havard esittää asian näin.

”Talousskandaaleja seuraa poikkeuksetta vaatimuksia valtiollisen sääntelyn vahvistamisesta, kaupan hallinnon reformista ja eettisten sääntöjen uudistamisesta. Näillä kaikilla on hyötynsä, mutta ne unohtavat jotain olennaista. Talouspetosten kyhäilijät ja muut lainrikkojat tietävät varsin hyvin, että se, mitä he tekevät, on väärin. Kyse on luonteenviasta.” (Virtuous Leadership, Scepter 2007, s. xiv.)

Kilpailevat ihmiskäsitykset

Jos emme huomioi ihmisen sisäsyntyistä taipumusta pahuuteen (”nukkumiseen”), yritämme korjata yhteiskunnalliset ongelmat ja ihmisten häiriökäyttäytymisen erilaisilla valvontamekanismeilla. Unohdamme sen, minkä ihmiskunta on aina tiennyt todeksi: pahuus on ihmisluonnossa sisäsyntyistä – kuten hyvyyskin.

T. S. Eliot sanoi, että monet yhteiskunnat ”unelmoivat niin täydellisistä järjestelmistä, ettei kenenkään tarvitse olla hyvä”. Nykyään ihmiset suhtautuvat entistä välinpitämättömämmin hyveiden kehittämiseen itsessään ja muissa. Miksi vaivautua, kun yhteiskunnallisella säätelyllä asiat ratkeavat?

Nicholas Capaldi osuu asian ytimeen. Hänen mukaansa nyky-yhteiskuntien vakavin ongelma on se, että ne tuottavat ”ihmisen puolikkaita”.

”Heidän todellinen vajavaisuutensa on luonteen heikkous, moraalinen vaje… He päätyvät tilanteeseen, jossa heidän johtajansa ovat heidän omia peilikuviaan: ihmisen puolikkaita, jotka pyrkivät hallitsemaan muita, koska eivät osaa hallita itseään.” (Decadence: The Passing of Personal Virtues and its Replacement by Political and Psychological Slogans, London: Social Affairs Unit 2005, s. 145.)

Paluu luonteenkasvatukseen

Havard selittää, että tällainen yhteiskunta ja tällaiset ihmiset korvaavat hyveet poliittisilla iskulauseilla ja psykologisella jargonilla.

”Oikeudenmukaisuuden hyveestä tulee suvaitsevaisuutta moraalirelativismina ymmärrettynä, viisaudesta tulee tilastoja ja todennäköisyysteoriaa, itsehillinnästä tulee tupakkalakko, Atkinsin dieetti tai muu terveystrendi, suurisieluisuudesta tulee itsetuntoa, nöyryydestä itsekriittisyyttä – ja Jumalasta demokratiaa.”

”Lopputulos on läpisyöpynyt ikävystyneisyys – ei se tavallinen, jokapäiväistä rutiinia seuraava ikävystyneisyys vaan transsendenttinen, jopa metafyysinen ikävystyneisyys, sellainen, jolle itse elämän mysteeri on ikävystyttävä. Se on ikävystyneisyyttä, jossa mielikuvitus sammuu ja halut kuihtuvat.” (Virtuous Leadership, s. 51.)

Ne kodit, koulut, yritykset ja valtiot, jotka kohdistavat voimavaransa luonnekasvatukseen (valvontaa unohtamatta), tekevät viisaasti ja ovat tulevaisuuden vaikuttajia. He ovat ymmärtäneet asioiden todellisen luonteen, ja tehneet päätöksiä tämän todellisuuden perusteella. Muut elävät ja toimivat vielä illuusiossa, ja ihmettelevät, kun kerta toisensa jälkeen rakenteet ja varmisteet pettävät, kun vartijat nukkuvat.