Kukaan ei ole koskaan tullut köyhäksi antamisesta

Tunteilla on keskeinen rooli ihmisen toiminnassa. Tunnereaktioihin on mahdollista vaikuttaa omilla valinnoilla, sillä asioille antamamme merkitykset synnyttävät tunteita. Pelko voi kääntyä kiitollisuudeksi ja muiden huomioimiseksi, kirjoittaa Raul Soisalo.

Kokemus aiheuttaa reaktiona emotionaalista liikehdintää. Hyvää kokemusta seuraa luultavasti jotakin mielihyvän suuntaista ja ikävää kokemusta jotakin mielipahan tapaista.

Se tulkitaanko kokemus hyväksi, neutraaliksi vai huonoksi riippuu tietenkin kokijasta itsestään, mutta myös hänen sen hetkisestä vallitsevasta tunnekirjosta, aiemmista kokemuksista sekä uskomuksista, ennakkokäsityksistä ja odotuksista.

Continue reading

Hyvejohtajuus, ihmisen kutsumus

Hyveet on helppo tunnistaa maalaisjärjellä, sillä ne ovat usein piirteitä, mitä ihmiset arvostavat itsessään ja muissa, kuten ystävällisyys, läsnäolo ja täsmällisyys. Hyveiden ei tarvitse rajoittua päähyvekategoriaan: voi alkaa harjoitella vaikkapa kärsivällisyyden hyvettä. Aamuruuhkassa tai ravintolan pöydässä voi rauhoittua. Autojono liikkuu kun on liikkuakseen ja ruoka saapuu aikanaan.

Hyvejohtajuus-mallin mukaan jokainen meistä on kutsuttu oman elämänsä johtajuuteen ja onnellisuuden tavoitteluun. Kukaan ei ole johtaja syntyjään, vaan hyväksi johtajaksi voi tulla harjoittamalla hyveitä, jotka ovat meissä jokaisessa valmiina: erivahvuisina, mutta kehityskelpoisina. Puheenjohtajan, esimiehen tai pääministerin virka ei ole kaikkia varten, mutta jokainen voi johtaa itseään. Hyvejohtajuus käsittää ihmisen kokonaisuutena – johtajuus on luonnetta.

Continue reading

Lahjan salaisuus

Joululahjoja on mukava antaa ja saada, mutta ne synnyttävät myös syvällisempiä pohdintoja: Tiedän mitä tulen saamaan; mitä keksin vastalahjaksi? Annanko lahjan sillekin tutulleni, jolta en ole ikinä saanut mitään? Entä sille, jolle tulee kauheat paineet antaa vastalahja? Mitä roolia lahjojen antamisessa näyttelevät vastavuoroisuus ja kiitollisuudenvelka? Mitä on lahja ”puhtaimmillaan”?

Lahjojen antaminen on ollut kautta historian eräänlainen sosiaalisen yhtenäisyyden tukipilari. Aivan viime vuosisataan saakka vaihtotalous on ollut keskeinen talousjärjestelmä, ja se on sitä yhä esimerkiksi monissa Afrikan maissa. Vaihtotaloudessa tavaroita vaihdetaan toisiin tavaroihin ja hyödykkeisiin.

Continue reading

Antamisen miekka

Antaminen on vaativa taitolaji. Kuinka oleellista on antamisen määrä? Kuinka oleellista on antamisen laatu? Entä pitäisikö itsellekin keksiä jotakin…

Antaessaan saa, sanotaan. Niinpä, mutta mitä oikeastaan saa, kun antaa? Saa – antaa. Siinäpä se karussa yksinkertaisuudessaan. Mitä odotit?

Antaessaan jotakin itselle ei kovin tärkeää saa useimmiten vastalahjaksi kiitollisuutta tai ainakin hyvän mielen, heti tai myöhemmin. Lapioin oman pihani lisäksi samalla naapurin vanhan rouvan portailta lumet. Hän kiitti lämpimästi. Minulta kului siihen lyhyt hetki, jota en muuten olisi käyttänyt mihinkään erityisen tähdelliseen. Continue reading