The Tree of Life – ja teologisen sivistyksen alkeet

Tässä elokuva-arviossa kirjoittaja kertoo, mitä tarvitaan Cannesissa palkitun Elämän puun (2011) ymmärtämiseksi. Ei paljon, vain teologisen sivistyksen alkeet. Mistä lapset tulevat? Ja elämä? Entä sitten ne hirmuliskot, miten ne oikein liittyivät koko asiaan?

Viime vuoden elokuvan merkkitapauksia oli Terrence Malickin Elämän puu (The Tree of Life). Malick on amerikkalainen ohjaaja, joka hioo teoksiaan pitkään ja hartaasti, sillä nopeasti ei voi tulla mitään hyvää. Sen lisäksi hänestä ei yksityishenkilönä tiedetä juuri mitään: vain taide on tärkeää. Yksistään nämä seikat riittäisivät tekemään Malickista kaiken juhlimisen arvoisen auteurin.

Kaiken huipuksi hänen uusin elokuvansa on julkea, lapsellinen ja syvällinen mestariteos. Continue reading

Karismaattinen hyvejohtajuus

Onko karismaattisuus kansankiihotusta vai todellista suuruutta? Ehkä molempia. Aito karisma viittaa jonkinlaiseen Jumalan kaltaisuuteen. Sitä vahvistavat erityisesti nöyryyden ja suurisieluisuuden hyveet.

Sana ”karisma” (kreikk. kharisma) tarkoitti alunperin tietynlaista jumalallista tai Jumalalta tulevaa lahjaa. Se sai erityisen paikan nykyajattelussa sosiologi Max Weberin ”karismaattisen auktoriteetin” käsitteessä. Weberin mukaan karismaattisuus on henkilön ominaisuus, jonka ansiosta hän erottuu joukosta ja hänellä ajatellaan olevan yliluonnollisia, yli-inhimillisiä tai ainakin erityislaatuisia voimia tai kykyjä, joita pidetään jumalallisina tai esimerkillisinä ja joiden vuoksi muut suhtautuvat häneen johtajana. [1]

Weberin käsite viittaa kieltämättä johonkin hyvin erityiseen. Yleisessä kielenkäytössä karismaattisuus ymmärretään usein laajemmin. Karismaattisuudesta voidaan puhua esimerkiksi silloin, kun tietty henkilö ”valloittavan persoonallisuutensa” ansiosta saa muut psykologisesti valtaansa. Continue reading

Totuudellinen muisti

Johtajalla on hyvä muisti. Muisti (lat. memoria), jota tarkoitan, on kuitenkin paljon enemmän kuin luontainen kykymme palauttaa mieleen asioita. Vielä vähemmän se tarkoittaa ”muistitekniikoita” olla unohtamatta.

Hyvä muisti tarkoittaa ennen kaikkea ”totuudellista” muistia.

Se tarkoittaa sitä, että muistamme asiat ja tapahtumat sellaisina kuin ne ovat ja olivat, ei sellaisina kuin haluaisimme ajatella niiden olevan. Siinä missä totuudellinen ihminen puhuu totta, hyvä muisti muistaa totta.

Itsestäänselvyys?

Kuulostaako tämä itsestään selvältä asialta? Mietitäänpä.

Nuori poika, joka värittää tarinoita ja vie tämän taipumuksensa pitkälle aikuisuuteen… Aviopari, jolla on aina eriävät muistot riidan yksityiskohdista… Johtaja, jonka sokerilla kuorrutettu muistelmateos tihkuu omahyväisyyttä…

Totuudellinen muisti ei ole itsestäänselvyys! Continue reading

Viisauden hyve

Syvääluotaava artikkeli viisauden hyveestä. Johtajalle viisaus merkitsee kykyä hahmottaa todellisuus ja tehdä tämän realismin pohjalta hyviä päätöksiä.

”Viisas ei mene tilanteisiin, josta älykkäät selviytyvät.” En tiedä onko tässä letkautuksessa mitään järkeä, mutta ainakin se vahvistaa meidän perusintuitiomme: älykkyys ja viisaus ovat eri asioita.

Korkea-älyiset ihmiset, jotka ovat tehneet Mensa-testin (internetissä tietenkin), on helppo bongata: heiltä nimittäin ”lipsahtaa” tämä tieto ihan arkikeskusteluissa. Mutta onneksi se ei vähä-älyisiä häiritse: he kun tietävät, että älykkyystestit on ihan höpöhöpö-juttuja.

Halpa huumori sikseen. Tarkoitus ei ole puhua älykkyydestä, vaan viisaudesta — viisauden hyveestä. Continue reading