Machiavelli

Hyvejohtajuus – kovien jätkien juttu

Hyvejohtajuus on kummallinen johtajuusoppi. Se vaikuttaa pehmomussutukselta, mutta onkin kovien jätkien kamaa. Se vain tulee ymmärtää oikein.

Kaikkien aikojen ensimmäinen Hyvejohtajuus-kirjoitukseni ”Hyvejohtajuus – mitä helvettiä?” käsittelikin sitä ahaa-elämystä, jonka koin ymmärtäessäni hyvejohtajuuden ytimen.

Sitä ennen suhtautumiseni hyvejohtajuuteen oli ollut huvituksensekainen kiinnostus: ”Mitäköhän siellä blogissa taas kerrotaan? Ajattele kauniita ajatuksia, niin firman tuotto paranee ainakin 35%?” Continue reading

Liiketoiminnallinen neitsyys meni

En tavoittele omaa hyvääni, en asiakkaani hyvää tai työntekijäni hyvää. Kaikki nämä nivoutuvat kuitenkin yhteen palvelemisen ideassa.

Aloitin uudessa työpaikassa reilu viikko sitten. Aiempi kokemukseni oman yrityksen puitteissa on ollut monella tapaa hyödyksi, mutta eipä se silti valmistanut kovan bisneksen kohtaamiseen.

Päällisin puolin yrityksen toiminta painottaa vahvasti liikevaihtoa ja sen kasvattamista. Taustalla oleva asiakaslähtöinen missio helpottaa oloani, mutta ei tarpeeksi. Olen kiinteästi mukana asiakasyritysten toiminnan kehittämisessä, joten tarvitsen suuremman mission siinä missä asiakkaiden työntekijätkin, eiväthän hekään tavoittele itseisarvoisesti oman yrityksensä menestymistä (ainakaan toivottavasti).

Huomaan, että lopulta en tavoittele asiakkaan hyvää, vaan ihmisten hyvää ja teen kaikkeni, että asiakkaani voivat edelleen palvella omia asiakkaitaan – ihmisiä.

Continue reading

Omatuntotalous: uutta ja vanhaa

1980-luvulla oli muodikasta ylpeillä ahneudella. Onneksi ei tänä päivänä. Muodikkaampaa on puhua moraalisuudesta.

Esimerkkinä siitä on uusi kirja nimeltä Omatuntotalous (Talentum). Teoksen ovat kirjoittaneet mainostoimisto PHS:n strategiajohtaja Jaana Haapala sekä vapaa kirjoittaja Leena Aavameri.

Valitettavasti en vielä ole saanut kirjaa käsiini, mutta Continue reading