Nordic Business Forumissa opittiin hyvejohtajuutta

Nordic Business Forum tuli ja meni, mutta tapahtuman opetukset jäivät elämään. Patrick Lencionin ja Adam Grantin opeilla sinustakin voi tulla huippuhyvejohtaja. Menestykseen ei tarvita monimutkaisuutta, vaan merkityksellisyyttä ja välittämistä. Tässä ilmainen tuulahdus Nordic Business Forumista Hyvejohtajuuden lukijoille.

Välitä alaisistasi

Lencionin mukaan ihmiset eivät lähde työpaikoista, joissa heidät tunnetaan. Kun hyvistä työntekijöistä käydään markkinapaikoilla kovaa kilpailua, niin parhaiten pärjäävät välittävät organisaatiot.

Välittäminen on rahaakin tärkeämpää. Jos johtaja on aidosti kiinnostunut alaisensa hyvinvoinnista, niin hyviä asioita tapahtuu. Työntekijässä kasvaa välittämisen myötä lojaalisuus ja tyytyväisyys työnantajaansa kohtaan. Continue reading

Luottamus työelämässä on konkreettisia päätöksiä ja tekoja

Luottamus on menestyvän organisaation keskeinen tekijä. Jos pysähdyt rauhassa miettimään omia kokemuksiasi työelämästä, uskon, että päädyt samaan tulokseen. Kiinnostava kysymys onkin se, mistä luottamus rakentuu ja miten sitä voi vahvistaa työelämässä? Kiteytän kolumnini lopussa ajatukseni viiteen keskeiseen näkökulmaan.

Missä luottamus näkyy ja tuntuu ?

Luottamuksen seuraukset näkyvät ihmisten suorituksissa, sitoutumisessa ja hyvinvoinnissa sekä organisaation tuloksessa ja muutoksen onnistumisessa. Epäluotettavuus herättää levottomuutta ja lopettaa kriittisen keskustelun, innovoinnin ja kehittymisen. Kun organisaation luotettavuus voidaan mitata ja kuvata ihmisille läpinäkyvästi, on sillä positiivinen vaikutus myös ulkoiseen maineeseen.

“Väitän, että luottamus on ollut ensiarvoisen tärkeää, että olemme saaneet kehitettyä ja kasvatettua meidän palvelutoiminnan siihen malliin kun mitä se on nyt”,  totesi haastattelemani palveluliiketoimintaa kasvattaneen yrityksen johtaja.

Samaa näkemystä puoltavat eri tieteenalojen luottamusta käsittelevät tutkimustulokset. Continue reading

Johtajuutta voi opetella

Synnynnäinen johtajaluonne – vai voiko johtajuutta oppia, siihen kasvaa? Stina Henriksson jakaa kokemuksiaan vieraskynäkirjoituksessaan. 

Aina välillä kuuluu sanottavan, että jotkut ihmiset ovat synnynnäisiä johtajia. Minä en ollut sellainen. Siksi olenkin viimeisen vuoden aikana yllättänyt paljon, kun kerta toisensa jälkeen olen ajautunut johtajan asemaan useissa eri yhteyksissä.

Aloitin uusissa opinnoissa syksyllä, kaiken lisäksi ulkomailla, ensimmäistä kertaa aivan omillani maailmalla. Olin jo muutenkin pitänyt itseäni introverttinä, mutta kansainvälisessä ympäristössä huomioni kiinnittyi tähän yhä enemmän. Ensin minulle iski pieni pelko, että minua pidetään töykeänä suomalaisen varautunein käytöstapoineni, yhdistettynä hiljaiseen luonteeseeni. Continue reading

Unelmahöttöä!

Mitä tekemistä unelmilla on työviihtyvyyden ja arjessa jaksamisen kanssa? Tai esimiestyön? Paljonkin!  

Meillä kaikilla on unelmia. Moni lähtee niiden perään – yhtä moni jättää lähtemättä. Ne, jotka lähtevät unelmien tavoitteluun, eivät välttämättä ole hullunrohkeita haihattelijoita, vaan ovat tehneet ehkä pitkän ajan suunnitelmia, pitäneet omia ajatushautomoitaan sekä tehneet arvovalintoja ja tietoisia pieniä päätöksiä kohti tavoitteitaan.

Continue reading

Työtoveruuden ja esimiestyön tärkein työkalu

Ihmiskoe on meneillään. Ystäväni on suostunut koehenkilöksi ja istuu ison toimistokolossin ravintolassa. On lounasaika. Taustamuuttujatkin on varmistettu. Ystävälläni on hyvät suhteet kaikkiin koeasetelman ihmisiin, väliin tulevia muuttujia ei siis ole. Jännitys tiivistyy, koe alkaa.

Koehenkilö istuu käytävän vieressä. Kymmenet ihmiset soljuvat ohi matkalla ruokalinjalle. Lomake täyttyy vähitellen. Havaintojen kohteena ovat puolen sekunnin hetket. Osa ohikulkijoista luo henkilöömme lyhyen katseen, lämpimän vilkaisun. Huomattava osa kulkee vauhdilla ohi tai jopa kääntää päätään puoliastetta seinään päin. Tulosten pohdinta on mielenkiintoista. Continue reading

Esimiestyön ajatushautomot – case Järvenpää

Järvenpään kaupungin ajatushautomoihin ovat tervetulleita kaikki kaupungin esimiehet. Järvenpään henkilöstökoulutuksen asiantuntija kertoo, miten ajatushautomot toimivat käytännössä – ja mitä hyötyä niistä on ollut. Hyvejohtajuus rakentaa siltaa arvojen ja toiminnan välille.

Järvenpään kaupungissa on ollut noin vuoden verran käytössä muun esimiehille suunnatun osaamisen kehittämistoiminnan ohella keskusteluun ja vertaisoppimiseen perustuva kehittämismuoto, ajatushautomotoiminta. Ajatushautomot kokoontuvat avoimina keskusteluryhminä, joihin ovat tervetulleita kaikki kaupungin esimiehet.

Continue reading

Mitä esimiesten olisi hyvä tietää työnohjauksesta?

Työnohjauksella ja esimiestyöllä on paljon yhteistä. Jotkut työnohjaukseen tuodut ahdistukset voisi eliminoida hyvällä yhteistyöllä ja hyvällä johtamisella.

Työnohjauksella ja esimiestyöllä on paljon yhteistä.  Työnohjaaja ja esimies kysyvät osin samantapaisia kysymyksiä ja hyödyntävät samantyyppisiä taitoja. Tavoitellaan keskeisten toimintaprosessien hahmottamista, niiden mahdollistamista sekä yksilöiden tai ryhmien toimijuuden vahvistamista.

Työnohjaaja ja esimies tutkivat kokonaiskuvan ja yksityiskohtien välistä suhdetta, yksilön ja yhteisön intressien välistä suhdetta. Työnohjaaja etsii reittiä yksilön kehittymisen ja työn muutoksen välillä – tämä voi olla myös esimiestyön haaste. Continue reading