Hyveet ja onnellisuus liikenteessä

Olen tullut takaisin Suomeen. Taakseni Afrikkaan jäi loistavia ihmisiä ja rikastuttavia kokemuksia… sekä Nairobin liikenne. Onneksi palaan Keniaan säännöllisin väliajoin, joten voin aina tavata siellä olevia ystäviäni – ja sukeltaa taas Nairobin liikenteeseen.

Heti Suomeen saavuttuani sain aivan erilaisen liikennekokemuksen, tällä kertaa jalankulkijana. Continue reading

Lakimiehen moraalittomuus edellyttää syvällistä moraalista harkintaa

Työskentelen lakiasiaintoimistossa lakimiehenä. Jokin aika sitten esimiestäni haastateltiin lehteen, ja juttuun päätyi lainaus: ”juristilta on väärin kysyä moraalista”. Kuulostaapa pahalta, moraalittomat juristit taas asialla! Lainauksesta kuitenkin puuttui osa. Continue reading

Maksaa vai olla maksamatta? Eettisiä dilemmoja Nairobin liikenteessä

Santi Martínez jakaa tässä kirjoituksissa kokemuksiaan Kenian liikenteessä ja pyytää lukijoilta neuvoa.

Kirjoitan tällä kertaa Nairobista. Olen Keniassa opettamassa johtajuutta ja liike-elämän etiikkaa. Ja etiikasta haluan tänään kirjoittaa. Muutama päivä sitten minulle tapahtui jotakin, josta haluan kertoa teille.

Kun olen täällä Nairobissa, minulla on tapana ajaa autoa. Olen tehnyt sen jo monta kertaa, joten olen tottunut paikalliseen ajotapoihin ja -kulttuuriin. Kun palaan Suomeen, minun pitää olla vähän aikaa karanteenissa. Olisinhan vaarallinen tekijä Suomen teillä…

Viime tiistaina olin menossa tiettyyn paikkaan. Minulla ei ollut autossa gps:ä joten katsoin google-mapsista reittiä etukäteen. Lähellä määränpäätä tein pienen virheen ja jatkoin matkaa, kun minun olisi pitänyt kääntyä vasemmalle. Tiesin, että jos, jatkan matkaa eteenpäin, eksyisin. En halunnut eksyä, joten käännyin vasemmalle. Edessä oli selvä kieltomerkki… ja vieressä liikennepoliisi.

Continue reading

Kun sääntöetiikka ei riitä: Särkänniemen delfiinien kohtalo ja muita tapauksia

Tänä kesänä suomalaisten elämää on järkyttänyt kaikkien aikojen pohjanoteeraus olympiakisoissa – ja Särkänniemen delfiinien kohtalo. Jätän ensimmäisen pohtimisen urheiluasiantuntijoille siinä toivossa, että Tokiossa asiat menevät paremmin. Jälkimmäinen sinänsä ei paljon minua puhuttele. Silti delfiinien kohtalo voi auttaa meitä pohtimaan mm. lain ja yritysetiikan välistä suhdetta. Rajoittuvatko yritysten eettiset velvollisuudet ainoastaan lain noudattamiseen? Särkänniemen tapaus viittaa siihen, että näin ei ole.

Opetan eri laitoksissa yritysvastuutta ja liike-elämän etiikkaa. Pidän myös yrityksille seminaareja johtajuudesta. Minulla on tapana kysyä osallistujilta, mikä on näiden kolmen käsitteen välinen suhde. Vastauksia tulee joka makuun. Silti minulle yritysvastuun, etiikan ja johtajuuden kohtaamispaikka on hyvin selvä: se on erinomaisuus. Continue reading

Eettiset arvot arjen käyttövoimaksi!

Poliittiset puolueet määrittelevät omia arvojaan, samoin määrittelevät yritykset. Missä määrin arvoista tulee näille tahoille käyttövoimaa arkeen, jää usein kovin heikoksi ja epämääräiseksi, koska puhe arvoista on nykyisessä yhteiskunnassamme ongelmallista.

Puhuessamme arvoista viittaamme helposti sisällöltään hyvin erilaisiin asioihin. Siksi emme kohtaa toisiamme, eikä keskustelumme ei ole mielekästä, koska se ei johda mihinkään.

Toisaalta arvot voivat jäädä hyvin irrallisiksi käytännön elämästä. Keskusteluissa esitellään hyvältä kuulostavia arvoja, mutta niiden yhteys arkiseen toimintaan jää olemattomaksi. Yrityksen seinillä voi olla hienoja arvoluetteloja, mutta johdon sisäinen henkilöstöön kohdistuva puhe on keskustelua ”rahantekokoneesta”.

Tämän seuraksena suhtautuminen henkilöstöön on epäinhimillistä. On tuhoisaa, jos puolueella tai yrityksellä on julkaistut arvot, mutta niiden johtohenkilöiltä ja työntekijöiltä nämä arvot käytännössä puuttuvat.

Continue reading

Kun kultainen sääntö ei riitä

”Tee, kuten toivoisit itsellesi tehtävän”.

Yksinkertainen moraalinen periaate, jonka käytännön sovellukset ovat yksinkertaisia. Jos toivot, että sinua kohdellaan hyvin, kohtele muita hyvin. Jos haluat, että muut ovat sinulle rehellisiä, ole heille rehellinen. Jos tahdot, että muut auttavat sinua, kun sinulla menee huonosti, sinun tulee auttaa muita, kun heillä menee huonosti.

Ja toisaalta päinvastoin: jos kohtelet muita ikävästi, voit olla varma, että hekin kohtelevat sinua ikävästi.

Kultainen sääntö on yksi kristinuskon kuuluisimpia opetuksia (”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat” (Matt. 7:12)). Mutta kultainen sääntö ei suinkaan ole kristinuskon yksinoikeus. Kaikkea muuta. Kultainen sääntö löytyy jotakuinkin jokaisesta tunnetusta uskonnosta. Jos näin on, kyseisessä opetuksessa lienee ainakin hitunen totuutta mukana. Tuskinpa ympäri maailmaa olisi vain sattumalta tultu samaan johtopäätökseen.

Eikä kultaisen säännön kattavuus liity pelkästään uskontoihin, vaan samaa ajatusta on pyöritelty myös filosofiassa, psykologiassa ja ties missä oppiaineessa.

Kultainen sääntö on siis äärimmäisen universaali moraalisääntö.

Lisäksi se on myös täysin riittämätön. Continue reading

Hyveistä ja hyödyistä

Dawkinsin utilitarismi

Tunnettu biologi ja tieteen popularisoija Richard Dawkins aiheutti taannoin maailmalla pienimuotoisen kohun tviitattuaan, että sikiöitä, joilla on diagnosoitu Downin syndrooma, ei pitäisi synnyttää (https://twitter.com/RichardDawkins 20.8.2014). Vammaisen lapsen saattaminen maailmaan olisi hänen mukaansa moraalitonta. Välittömästi nousseeseen vastalauseiden myrskyyn Dawkins vastasi vetoamalla moraalikäsitykseensä, joka perustuu ”haluun kasvattaa onnellisuuden määrää ja vähentää kärsimystä”, perustellen, että tästä näkökulmasta katsottuna ”päätös synnyttää Down-lapsi (…) voi todella olla moraaliton lapsen oman hyvinvoinnin näkökulmasta”. Continue reading

Ihmisen elämän välttämättömyyksiin vastaaminen

Mihin tietoista ohjaavaa lasten kasvatusta tarvitaan vai tarvitaanko?

Tarvitaan, koska kaikki ihmiset joutuvat kohtaamaan tietyt elämän välttämättömyydet. Ihmiselämän välttämättömyyksiin jokaisen tulee monin tavoin valmistautua ja vastata.

Ihmiselämän kuutta käytännön välttämättömyyttä Dietrich Benner kuvaa seuraavasti kirjassaan Allgemeine Pädagogik (1987):

1. Talouselämä 

Ihmisen täytyy työllään luoda elämisensä edellytykset.

2. Etiikka

Ihmisen täytyy toimia yhteistoiminnassa muiden ihmisten kanssa, mikä edellyttää sääntöjä ihmisten välistä vuorovaikutusta varten.

Continue reading

The 4 E’s of Excellence

Työyhteisön erinomaisuuden resepti: tuottavuus (efficiency), tehokkuus (efficacy) ja etiikka (ethics). Mutta mikä onkaan tärkeä neljäs ’e’?

Vietin viime vuoden vapun Valenciassa. Olin siellä pitämässä seminaaria johtajuudesta. Sen jälkeen olen ollut Valenciassa kaksi muuta kertaa opettamassa.

Jokainen matka on antoisa kokemus. Valenciaan minut kutsuu sikäläisen yliopiston professori Manuel Guillén. Prof. Guillén on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan Ética en las organizaciones: construyendo confianza, joka löytyy valitettavasti pelkästään espanjaksi. Kirjassaan hän puhuu mm. erinomaisuuden kolmesta e:stä.

Continue reading

Huijaus on huijaus vasta sitten, kun siihen uskotaan

Estraditaikuus ja showmentalismi ovat suurta viihdettä. Sen sijaan ennustuspuhelimet ja kristallipallosessiot ovat täyttä hyväuskoisten huijausta. Mutta missä menee ero? Milloin viihdetoiminta muuttuu moraalittomaksi huijaukseksi?

Mentalisti-taikuri Noora Karman tv-show alkoi lauantaina 15. maaliskuuta. Ensimmäisessä jaksossa Noora esitti tempun, jossa hän pysäytti sydämensä.

Nooran show on upeaa viihdettä. Hänen esityksissään ennustetaan SM-liigan tulokset, luetaan Arto Nybergin ajatukset ja kuollaan hetkeksi.

Me katsojat kuitenkin ymmärrämme, että kyseessä on viihde, ei mikään yliluonnollinen ilmiö. Mietimme päämme puhki, kuinka Noora Karma tekee temppunsa. Ihailemme hänen heittäytymistään. Yritämme löytää porsaanreikiä, joilla illuusio syntyy.

Continue reading

Johtamisen suuria ja pieniä asioita

Organisaatiot ovat ennakoimattomuuden ja monimutkaisuuden keskellä. Monimutkaisuutta voi torjua ja tehdä tehokkaan oloisia ja suoraviivaisia ratkaisuja. Toinen vaihtoehto vaikuttaa tehottomammalta: johtaja kutsuu muita monimutkaisuuden äärelle.

Lukuisat ja keskenään kilpailevat johtamisopit pelkistävät helposti arjen monimuotoisuutta ja nostavat esiin vain joitakin johtamisen puolia. Vastapainona valmiita ratkaisuja tarjoaville johtamisopeille voisi olla organisaatiokonsultti Harri Hyypän toteamus: johtajan ensisijainen ja luovuttamaton tehtävä on ajatella. Continue reading

Shepard

Hyveet roolipeleissä

Tietokonepelit ovat kaukana hyveellisyydestä. Ne tekevät lapsista aggressiivisia ja opettavat nuoret miehet joukkomurhaajiksi. Vai onko näin?

Tietokone- ja videopelien hyvepuoli ei ole mediassa kovinkaan kummoisessa huudossa. Milloin pelit aiheuttavat lapsissa rauhattomuutta, milloin ne tekevät jostain massamurhaajan. Peleistä harvoin kirjoitetaan positiiviseen sävyyn – puhumattakaan siitä, että niiden kerrottaisin kasvattavan ihmisistä hyveellisiä. Continue reading

Sade kuuluu meille

Sade kuuluu meille (También la lluvia, 2010, ohjaus Icíar Bollaín) kertoo, kuinka helposti typeriä alkuasukkaita voi vedättää. 50 merten takaa tullutta miestä riittää orjuuttamaan kokonaisen intiaaniheimon – oli vuosi sitten 1500 tai 2000.

Sebastián (Gael Garciá Bernal) on espanjalainen elokuvaohjaaja, joka on kuvaamassa elokuvaa Kristoffer Kolumbuksen saapumisesta Amerikkaan. Hänen tuottajansa Costa (Luis Tosar) on valikoinut kuvauspaikaksi Bolivian sen köyhyyden vuoksi, sillä vain 2 dollarin päiväpalkalla paikalliset ovat valmiita työskentelemään pitkiä päiviä. Sillä saadaan elokuvayhtiölle useiden kymmenien tuhansien dollareiden säästöt. Continue reading

Johtaminen edellyttää eettisyyttä

Esimies joutuu työstämään oma hyveellisyyttään jo pitkään ennen kuin hänen johtamisensa tuottaa hyvää muille. Hyvejohtaminen ei siis ole helppo johtamisen laji.

Johtaminen on hyvän aikaansaamista joillekin toisille. Tämä edellyttää sitä, että johtamispalvelun kohteena olevat henkilöt luottavat siihen henkilöön, joka palvelua tekee. Lisäksi tämä edellyttää, että ihmiset luottavat myös niihin toimenpiteisiin, joita henkilö johtamispalvelua tehdessään tekee. Mikäli ihmiset eivät luota johtamistyötä tekevään henkilöön tai hänen toimintaansa, pohja johtamiselta on poissa. Jos ihmiset eivät luota johtajaan ja hänen edustamiinsa asioihin, ei synny johtamiseen välttämättömällä tavalla liittyvää vapaaehtoista seuraamista ja asioihin tarttumista. Continue reading

Kriisinhallinnan oppitunti Fukushimasta

Fukushima on oppikirjaesimerkki siitä, miten kriisiä ei tule hallita. Esille nousevat taktisten toimintavalmiuksien lisäksi myös taustalla vaikuttavat puutteet etiikan hallinnassa.

”This points to a bigger problem in crisis management, worldwide and not just in Japan: lack of training in ethical decision-making in emergencies. Crisis-preparedness training normally focuses on technical details of how to fix problems and how to communicate with the media.

But executives are poorly prepared for making ethical decisions under pressure. When lives are at stake – particularly as they are in a potential nuclear meltdown – you can’t stage an escalated response. You must have an ethical response. You should be throwing everything you have at the situation from the beginning.”

MercatorNet: People have to come before profits, even in a crisis.

Kuva: digitalglobe.com

Moraali vie ojasta allikkoon — ja muuallekin

Mikä pitää köyhimmät kehitysmaat takuuvarmasti pohjalla? Mikä erottaa huippuyritykset perushyvistä yrityksistä? Ekonomi sai tämän selitettyä niin, että insinöörikin ymmärsi.

Teoksen The Undercover Economist kirjoittajan Tim Harfordin mukaan ekonomit ajattelivat aiemmin, että taloudellinen varallisuus kertyi kolmen tekijän summana:

  1. Ihmisen valmistamat resurssit (tiet, tehtaat, koneet, puhelinlinjat)
  2. Ihmisresurssit (kova työ, koulutus)
  3. Teknologiset resurssit (tekninen tietotaito, teknisesti kehittyneet laitteistot)

Näin ollen köyhät maat kehittyivät rikkaiksi rakentamalla teitä, kehittämällä koulutusta ja hankkimalla teknologista tietämystä. Kaava tuntuisi toimivan. Rikkaissa maissa kaikki kolme osaa loistavat suuruudellaan, kun taas köyhissä ne loistavat vain poissaolollaan.

Mutta miksi ihmeessä tietyt maat laahaavat aina vain jäljessä, investoinneista huolimatta? Continue reading

Parempaa elämää etsimässä: Ollilan filosofiset seikkailut

Maija-Riitta Ollila, Johtajan parempi elämä (Helsinki: WSOYpro, 2010). 289 sivua.

Hyvän elämän etsintä on muodissa, ja se näkyy myös johtamiskirjallisuudessa. Maija-Riitta Ollilan Johtajan parempi elämä (WSOYpro, 2010) osuu tähän saumaan. Tosin paikoitellen tuntuu siltä, että filosofikonsultin teos iskee ohi.

Johtajan parempi elämä ei edusta tyypillistä amerikkalaista johtamiskirjallisuutta. Se on pikemminkin filosofinen retki kuin käytännöllinen opaskirja. Siinä on teoksen vahvuus ja heikkous.

Hyvää kirjassa on se, ettei se tyydy pinnallisiin sloganeihin, vaan pyrkii pureutumaan aiheeseensa syvällisemmin. Ollila puhuu etiikasta sen klassisessa mielessä, joka toisinaan unohtuu nykymaailmassa. Etiikassa ei ole ensisijaisesti kyse säännöistä ja niiden perustelusta, vaan hyvän elämän etsimisestä. Kirja edustaa kantaa, jonka mukaan mikään ei ole niin käytännöllistä kuin etiikka. Continue reading

Nuoret: työelämän etiikka on turhaa

Esimerkiksi tunneälyn käsitteen syntyyn vaikuttanut professori Howard Gardner moittii Atlantin takana valloilla olevaa kolmen M:n kulttuuria.

Money, market ja media vaativat vastapainokseen kolme E:tä. Excellent, engaging ja ethical parantaisivat huolestuttavaa tilannetta.

”Google kuvaa salaa ihmisiä kotipihoillaan ja Facebookin yksityisyysasetuksista ei tavallinen käyttäjä pääse perille. Amerikkailaisella Harvardin yliopiston professorilla Howard Gardnerilla on näkemys siitä, miksi näin on päässyt käymään.

”Esimerkiksi Googlella on töissä nuoria ihmisiä, jotka ovat sitoutuneita ja loistavan taitavia tekemisissään. Mutta heillä voi kuitenkin mennä niin lujaa, että työteon etiikka unohtuu”, sanoi Gardner, joka vieraili Suomessa EVAn kutsumana

Työelämän etiikka on vanhuksia varten? –   Talouselämä.