Kuka hyötyy kehitysyhteistyöstä ja miten?

Keskustelu kehitysyhteistyöstä käy kuumana, toisin kuin se kuuluisa Tansanian pelloilla ruostuva Valmetin traktori. Voimakkamman kritiikin mukaan kehitysyhteistyö pitäisi lopettaa kokonaan. Toisessa päässä keskustelua on se kansanryhmä, joka pitää sivistysvaltion merkkinä, että Suomi käyttäisi 0,7 % bruttokansantulosta (BKT) kehitysyhteistyöhön. Päättäjien on otettava kaikki kannat huomioon, kun he tekevät päätöksiä kehitysyhteistyön tulevaisuudesta.

Kevään 2011 vaaleissa aktiivisuus kehitysyhteistyöasioissa ei palkinnut edustajiaan. Lähes kaikki kansanedustajat, joille kehitysyhteistyöllä oli arvoa, putosivat eduskunnasta. Otsikoihin nousi jälleen esimerkit kehitysmaissa vääriin taskuihin menevistä varoista. Mukana oli myös se kuuluisa Tansaniassa ruostuva Valmetin traktori. Continue reading

Moraali vie ojasta allikkoon — ja muuallekin

Mikä pitää köyhimmät kehitysmaat takuuvarmasti pohjalla? Mikä erottaa huippuyritykset perushyvistä yrityksistä? Ekonomi sai tämän selitettyä niin, että insinöörikin ymmärsi.

Teoksen The Undercover Economist kirjoittajan Tim Harfordin mukaan ekonomit ajattelivat aiemmin, että taloudellinen varallisuus kertyi kolmen tekijän summana:

  1. Ihmisen valmistamat resurssit (tiet, tehtaat, koneet, puhelinlinjat)
  2. Ihmisresurssit (kova työ, koulutus)
  3. Teknologiset resurssit (tekninen tietotaito, teknisesti kehittyneet laitteistot)

Näin ollen köyhät maat kehittyivät rikkaiksi rakentamalla teitä, kehittämällä koulutusta ja hankkimalla teknologista tietämystä. Kaava tuntuisi toimivan. Rikkaissa maissa kaikki kolme osaa loistavat suuruudellaan, kun taas köyhissä ne loistavat vain poissaolollaan.

Mutta miksi ihmeessä tietyt maat laahaavat aina vain jäljessä, investoinneista huolimatta? Continue reading