Palauttaa vai ei? iPhone 8 ja mietteitä hyveellisyydestä

Minulla on ollut seitsemän vuoden ajan iPhone 4. Vaikka kuinka paljon siitä pidänkin, olen jo pitkän todennut, että puhelin oli eläkepäivänsä ansainnut. Päätin hankkia siis uuden, iPhone 8:n.

Tilasin uuden puhelimen Applen nettisivujen kautta. Prosessissa tapahtui ilmeisesti jokin häiriö, ja tilaukseni ei mennyt läpi. Odotin pari päivää, varmistin pankin kanssa, ettei luottokorttia veloitettu ja tilasin uuden puhelimen toistamiseen.

Toisella kerralla tärppäsi ja kolmen päivän päästä sain puhelimen. Ja se onkin hieno sellainen!

Viikon sisällä sain yllätyksekseni toisenkin puhelimen. Continue reading

Hitaan järjen kritiikki – hyveet ymmärtämisen ehtona

Hitaan järjen kritiikki (Perussanoma 2011) on yllättävä kirja typeryydestä ja järkevyydestä. On vaarana, että tämä pienen kustantamon julkaisema mainio teos jää vaille sitä huomiota, jonka se ansaitsee. On myös syytä olettaa, että Hyvejohtajuus-sivuston lukijat saattavat olla kirjasta kiinnostuneita. Syy käy ilmi tämän arvion loppupuolella.

Erimielisyydet ja niistä nousevat konfliktit ovat niin oman pienen lähipiirimme kuin koko ihmiskuntamme rasite. Ongelma on globaalia mittaluokkaa. Minkälaista lääkettä olisikaan, jos erimielisyyttä osattaisiin ymmärtää ja sen kanssa osattaisiin elää paremmin? Ja kuinka mahtavaa olisikaan, jos saisimme nostettua ymmärryksemme ja tiedon hankintakykymme sille tasolle, että nuo rasitteet vähenisivät oleellisesti?

Tämä kirja tarjoaa tuota lääkettä ja mahtavuutta. Oletko valmis ensimmäiseen annosteluun? Continue reading

Johtaminen edellyttää eettisyyttä

Esimies joutuu työstämään oma hyveellisyyttään jo pitkään ennen kuin hänen johtamisensa tuottaa hyvää muille. Hyvejohtaminen ei siis ole helppo johtamisen laji.

Johtaminen on hyvän aikaansaamista joillekin toisille. Tämä edellyttää sitä, että johtamispalvelun kohteena olevat henkilöt luottavat siihen henkilöön, joka palvelua tekee. Lisäksi tämä edellyttää, että ihmiset luottavat myös niihin toimenpiteisiin, joita henkilö johtamispalvelua tehdessään tekee. Mikäli ihmiset eivät luota johtamistyötä tekevään henkilöön tai hänen toimintaansa, pohja johtamiselta on poissa. Jos ihmiset eivät luota johtajaan ja hänen edustamiinsa asioihin, ei synny johtamiseen välttämättömällä tavalla liittyvää vapaaehtoista seuraamista ja asioihin tarttumista. Continue reading

Hyvejohtajuus – mitä helvettiä?

Omakohtainen kertomus hyvejohtajuusmallin avautumisesta. Kirjoittajan mielestä hyvejohtajuudessa ei ollut konkretiaa. Sitten päässä naksahti…

En muista tarkalleen, milloin törmäsin Hyvejohtajuus-blogiin, varmaan puolitoista – pari vuotta sitten. Muistan kuitenkin ensimmäisen ajatukseni tästä blogista ja hyvejohtajuudesta: se oli mitä helvettiä?”. Ai että jos lopetat pornon katsomisen, muutut silmänräpäyksessä loistavaksi johtajaksi ja firman kurssit ampaisevat pilviin? Ei vakuuttanut. Continue reading

Hyveet ja rakasteleminen

Tarina mahtavaksi oriiksi muuttuneesta liskosta paljastaa, mitä tekemistä hyveellä ja rakastelemisella on keskenään. Kauniit sanat ovat kärsineet inflaatiosta, ja niiden henkiin herättäminen vaatii järeiden aseiden käyttöä.

C. S. Lewis (1898–1963) tunnetaan Narnia-maailman luojana. Hän kirjoitti monia muitakin kirjoja, joista yhtenä parhaimpana pidän aikuisille tarkoitettua teosta The Great Divorce (suom. Suuri avioero 1970). Nimestään huolimatta kirja ei käsittele avioeroa, vaan kyseessä on taianomainen draama.

Tapahtumapaikkana on eräs sateisena iltapäivänä alkanut bussimatka. Kirjava joukko erilaisia ihmisiä saa tilaisuuden nähdä oman sisimmän olemuksensa ja samalla tehdä valinnan, mikä merkitsisi uutta elämää. Ihmiset ovat puolinaisia, lähes aineettomia: heitä kutsutaan ”Aaveiksi”, ja he saavat täydellisen, vaikuttavan muotonsa sitä mukaan kun onnistuvat ”eroamaan” eheytymistään hidastavista tekijöistä. Päähenkilöinä ovat mm. ideologinen taiteilija, nalkuttava nainen, ”valistunut” piispa ja lapsensa kuolemaa sureva äiti sekä – yksi suosikeistani – pieni, alakuloinen mies, joka kantoi pientä, punaista liskoa olkapäällään.

Lisko heilutti häntäänsä ”kuin piiskaa kuiskaillessaan Aaveen korvaan”. On selvää, että lisko pitää miestä orjuuttavassa otteessaan. Enkeli (”Palava Olento”) kysyy mieheltä: ”Saanko surmata sen?” Mies (Aave) kiertelee ja kaartelee, mutta Enkeli vain toistaa kysymyksen. Lopulta hän antaa suostumuksensa. Seuraavassa hetkessä Aaveelta pääsee tuskan kirkaisu. ”Palava Olento sulki matelijan hehkuvaan otteeseensa, väänsi sen poikki sen kiemurrellessa ja purressa ja heitti sen sitten selkä murskattuna mättäälle” (s. 112). Continue reading