Pientä puhetta suurista tuloeroista

Kun talous soi mollisäveliänsä, käydään paljon kipakkaa keskustelua siitä, mikä on taloudessa oikeudenmukaista ja mikä ei. Ovatko tuloerot oikeudenmukaisia? Mikä on reilua ja kohtuullista? Mitä eriarvoisuudelle tulisi tehdä?

Usein ihmiset vastustavat tuloeroja, koska ne koetaan epäoikeudenmukaisiksi. Kaikki tuloerot eivät kuitenkaan ole ihmisten mielestä epäoikeudenmukaisia. Joudummekin pohtimaan, milloin tuloerot oikeastaan ovat epäoikeudenmukaisia ja miksi.

Continue reading

Henkinen hyvinvointi tekee johtajasta vahvan ja tasapainoisen

Henkinen hyvinvointi auttaa johtajaa kuuntelemaan ja ymmärtämään alaisiaan. Se tuo johtajan työskentelyyn voimaa, joka lisää tuloksellisuutta ja luo parempaa ilmapiiriä työpaikoille, kirjoittaa Marita Niemelä.

Jos saisin päättää, pitäisin organisaation strategiassa ensiarvoisen tärkeänä sitä, että johtajat voivat henkisesti hyvin. Henkisen hyvinvoinnin voi määritellä vaikkapa siten, että ihminen on tavoittanut itsessään sisäisen tasapainon ja rauhan tilan. Ihminen on siis yksinkertaisesti sanottuna sinut itsensä kanssa.

Hän tietää, kuka on ja tietää, että hän on arvokas itsessään, ei saavutustensa kautta. Työ ei määritä häntä ihmisenä, vaan ennemminkin hänen ihmisyytensä määrittelee sitä työtä, jota hän tekee. Continue reading

Hyveet tieteessä ja arjessa

Puhe hyveistä on usein etäistä ja irrallaan arjesta. Silti olemme varmaan samaa mieltä siitä, että olisi hyvä, jos ihmiset olisivat oikeudenmukaisia, lempeitä ja kohtuullisia. Kehotus noudattaa hyveitä ei silti johda juuri mihinkään. Se on kuin vanhemman kehotus lapselleen: ”Ole varovainen!”

Postmodernissa kielenkäytössä sana persoona on korvannut luonne-sanan, jolla oli aikoinaan vahva arvolataus. Jos ennen sanottiin, että ihmisellä on luonnetta, se oli aina myönteistä. Tänään uhrautuminen ja itsehillintä ovat korvautuneet itsensä toteuttamisella, kokemusten ja nautintojen hankkimisella sekä materialistisilla tavoitteilla.

Continue reading

Enemmän ja parempaa: Vain seksiä ajatteleva mies on parisuhteen supersankari

Miehet ajattelevat vain seksiä? Ensiksi, miehet ajattelevat muutakin ja, toiseksi, juuri se on ongelman ydin. On aika kasvaa: parisuhteiden pelastamiseksi miesten on ajateltava vain ja ainoastaan yhtä asiaa.

Luulet tahtovasi enemmän ja parempaa seksiä, mutta ollaanko rehellisiä? Et sinä sitä tahdo.

Tahdot ylennyksen ja parempaa liksaa. Tahdot katsoa TV-sarjaasi. Tahdot lapsillesi hyvän tulevaisuuden. Siispä raadat töissä, järjestät aikataulusi siten, että saat katsoa töllöä rauhassa ja autat lastesi koulutehtävissä kuskatessasi heitä harrastuksiin.

Tahtominen on valintoja. Se on asenne, joka ilmenee tavoitteellisena toimintana. Toivominen on eri juttu. Toivot varmasti seksiä, mutta nykymenolla se toteutuu yhtä varmasti kuin toiveesi lottovoitosta. Toivominen ei vain riitä. Continue reading

Työhyvinvointiko jumppahumppaa?

Tarkoittaako 2000-luvun termi työhyvinvonti jumppahumppaa? Vastaus on kyllä, jos työyhteisö ei ole kiinnostunut tai ei osaa toimia oikein jäsentensä hyvinvoinnin edistämiseksi.

Ydinkysymys työhyvinvointiasiassa on: Voiko työ muodostua ihmistä energisoivaksi hyvinvointitekijäksi? Jos voi, niin miten?

1980-luvulla suomalaisessa työelämässä keskityttiin fyysisen työympäristön ja tapaturmien torjuntaan sekä yksittäisten vikojen ja puutteiden korjaamiseen. 1990-luvulla astui kuvaan mukaan keskittyminen työkykyä ylläpitävään toimintaan. 2000-luvulla tuli työelämän käyttöön termi työhyvinvointi, kun turvallisuusjohtamiseen sisällytettiin henkinen hyvinvointi. Continue reading

Työkaverista ystäväksi?

”Ajattele työyhteisö, jossa työntekijät ovat ystäviä”, sanoo Ville Saarikalle, Diili-kisailija ja Nordic Business Forumin johtohahmoja.

Työelämä on kovaa ja raskasta. Paineet suorittamisesta vievät yöunia, aiheuttavat perheriitoja ja tuovat terveysongelmia. Tiedon tulva organisaatioissa on valtava ja tekemistä riittää.

Elämäntapavalmentajat tarjoavat selviytymisoppaaksi nykyisin terveellisiä elämäntapoja. Sanoma on: syö oikein, nuku riittävästi ja liiku. Continue reading

Etsitään: ikuisen kesän menekinedistäjä ja projektijohtaja vakituiseen työsuhteeseen

Nyt se on vihdoin käsissämme, kesä! Mutta päiväthän jo lyhenevät, apua… ei hätää, liian lyhyen kesän ongelma voidaan ratkaista tällä rekrytoinnilla! 

Kesän sarastaessa me suomalaiset siirrämme katseemme kaiholla ulos aurinkoon. Mieli on kuin ampiainen ikkunan sisäpuolella, se pyrkii kaikin voimin ulos kesään: pihalle, nurmelle, rantaan ja vesille, terassille ja jäätelölle. Keho istuu vielä vangittuna konttorin kolossa.

Mistä tämä jokavuotinen kesäfiiliksen aliravitsemustila johtuu? Continue reading

Jos olisin Mooses

Mooses oli aikansa suuri muutosjohtaja. Jos sinä olisit Mooses, mitä tekisit tänään? Kirjoittaja rikkoisi rationaaliset rautahäkit, vapauttaisi johtajat kyseenalaistamaan johtamisen dogmeja ja panisi poliitikot, byrokraatit ja taloustieteilijät oppimaan lapsilta.

Pääsiäisen on sanottu juontuvan päästä-verbistä, luultavasti siksi, että sanat näyttävät samanlaisilta ja pääsiäiseen liittyy vapaaksi pääsemisen teema. Todennäköisempää kuitenkin on, että pääsiäinen on hepreankielen pascha-sanan suomalainen väännös. Juutalaista pascha-juhlaa vietetään kansan Egyptistä vapautumisen muistoksi.

Vapauttajan roolissa oli kankeapuheinen muutosjohtaja Mooses. Continue reading

Avoin kirje tasavallan presidentille

Suomen 12. tasavallan presidentti on nyt valittu. Hyvejohtajuus tarjoaa lukijoilleen mahdollisuuden kirjoittaa presidentille avoimen kirjeen. Tämä ja muut mahdolliset kirjeet ja kommentit lähetetään tasavallan presidentin kansliaan virkaanastujaisten jälkeen.

Arvoisa tasavallan presidentti,

Presidentti on työ. Tätä olette korostaneet kampanjanne aikana, ja olen kanssanne samaa mieltä. Presidentti ei ole vain tehtävä eikä pelkkä virka. Siksi uskon, että hyvejohtajuus on erinomainen asenne työntekoon henkilölle, joka haluaa olla Suomella töissä. Continue reading

Oletettavasti

Ennustaminen on aina vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen, sanotaan. Olettaminen puolestaan ei ole vaikeaa, vaan liiankin helppoa.

Saamme lähes päivittäin lukea sanomalehdistä siitä miten johtavat poliitikot ja tutkijat kertovat mikä on meille parasta. Näyttää siltä, että kaikki ajattelevat meidän etuamme ja parastamme. Jokaisen tavoitteena näyttää olevan suomalaisten hyvinvoinnin ylläpitäminen.

Päivästä päivään julkisuudessa käytävät keskustelut, tutkijoiden artikkelit ja poliitikkojen näkemykset pyörivät lähes poikkeuksetta talouden piirissä. Hyvinvointi näyttää olevan taloudesta kiinni, ja sen parantamiseksi eri tahot sitten tarjoavat erilaisia keinoja. Continue reading

Pehmeät arvot ovat kovia arvoja

Mitä tekemistä japanilaisella samurailla on pehmeiden arvojen kanssa?

Kun televisiosta tulee 4D-, 5D- tai DD-dokumentti à la ”Äitini tyttöystävän kaksipäinen vasikka kävi sukupuolenvaihdosleikkauksessa”, pysyttelen yleensä tusinan kanavan päässä.

Kuten monia miehiä, minua kiinnostavat enemmän historialliset, erityisesti sotahistorialliset dokumentit. Niistä oppii kaikkea mielenkiintoista.

Taannoisesta japanilaissamuroita käsittelevästä dokkarista opin uuden sanan:

”Horo.” Continue reading

Informaatiolihavuus, ylensyönti ja internet

Monet ovat tietoisia siitä, että he tuhlaavat paljon aikaa tietokoneella. Tämä turhauttaa heitä, mutta he eivät oikeastaan tiedä, mistä ongelma johtuu. Eikä heillä ole aavistustakaan siitä, mistä siihen löytyisi ratkaisu.

Mielenkiintoisen näkökulman tarjoaa brittitutkija Andrew Whitworth, joka vertaa informaatioähkyä ylensyömiseen. Hän puhuu ”informaatiolihavuudesta”.

Vapaus ja vastuu

Vertaus on osuva. Ruoka ja ravinto ovat itsessään hyviä asioita. Mutta niiden kanssa voi mennä överiksi. Silloin ruuasta tulee ongelma, joka itse asiassa vahingoittaa ihmistä ja hänen terveyttään. Ylensyönnin ongelma kasvaa varallisuuden myötä, koska kiusaukset lisääntyvät.

Continue reading

Perhe kriittinen valtion taloudelle

Liettuan talousministeri uskaltaa puhua perheen puolesta. Hieno juttu, mutta miten valtion talous ja perhe mahtuvat samaan lauseeseen?

”If traditional family values were stronger in our society, we would have a much stronger economy, not to mention a more mature society. That is why today, in an era when each of Lady Gaga’s new dresses gets major headlines, it is important to speak about the family from a rational point of view, as a crucial part of economic policy.”

The family is central to economics, says Lithuania Economics Minister.

Kaksi yksinkertaista vinkkiä stressin helpottamiseksi

Kiristääkö kiire ohimoillasi? Syövyttääkö stressi reikää myös ruumiiseesi? Seuraavat temput eivät poista stressiä kokonaan, se kun ei ole edes toivottavaa, mutta tekevät sinusta tehokkaamman ja iloisemman ihmisen.

Kiire on pohjimmiltaan oman luonteen luomaa, ”itse tehtyä”. Seuraavat kaksi jippoa muovaavat luonnettasi sekä helpottavat fiilistä jo lyhyellä aikavälillä, mutta vaikuttavat ennen kaikkea kuukausien saatossa.

Ensimmäinen temppu on puhtaasti tekninen, toinen inhimillinen. Continue reading

Vastuullisuudesta – kohti eduskuntavaaleja

Paljon puhutaan yhteiskunnan vastuusta ja velvollisuudesta, mutta usein jätetään mainitsematta, että kyseessä on samalla yksilön vastuu ja velvollisuus. Useimmiten yksilöön liitetään mieluummin oikeudet kuin velvollisuudet, ainakin silloin kun heidän ääniä kosiskellaan. Oikeuksia ei voi olla ilman velvollisuuksia ja vastuuta, sillä silloin se ei olisi oikeudenmukaista. Henkilökohtainen vastuu on ihmisen oman johtajuuden kehittymisen kannalta olennaista. Vastuu on osa yksilön hyvinvointia.

Eduskuntavaalit lähestyvät. Puolueet valmistelevat ja julkaisevat poliittisia ohjelmiaan. Näyttää siltä, että talous, verotus ja hyvinvointi ovat vaaliohjelmien pääteemoja. Continue reading

Moraali vie ojasta allikkoon — ja muuallekin

Mikä pitää köyhimmät kehitysmaat takuuvarmasti pohjalla? Mikä erottaa huippuyritykset perushyvistä yrityksistä? Ekonomi sai tämän selitettyä niin, että insinöörikin ymmärsi.

Teoksen The Undercover Economist kirjoittajan Tim Harfordin mukaan ekonomit ajattelivat aiemmin, että taloudellinen varallisuus kertyi kolmen tekijän summana:

  1. Ihmisen valmistamat resurssit (tiet, tehtaat, koneet, puhelinlinjat)
  2. Ihmisresurssit (kova työ, koulutus)
  3. Teknologiset resurssit (tekninen tietotaito, teknisesti kehittyneet laitteistot)

Näin ollen köyhät maat kehittyivät rikkaiksi rakentamalla teitä, kehittämällä koulutusta ja hankkimalla teknologista tietämystä. Kaava tuntuisi toimivan. Rikkaissa maissa kaikki kolme osaa loistavat suuruudellaan, kun taas köyhissä ne loistavat vain poissaolollaan.

Mutta miksi ihmeessä tietyt maat laahaavat aina vain jäljessä, investoinneista huolimatta? Continue reading

Työkyvyttömyydestä työkykyisyyteen — Työhyvinvointi ei vain työpahoinvoinnin välttämistä

Työpahoinvointi on kansantaloudelle merkittävä rasite, mutta nykyinen työhyvinvointi on lähinnä hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin rajalla taiteilemista. Nollavoinnin tavoittelua. Voisiko olla toisin?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula toisti työhyvinvointifoorumin päätösseminaarissa 8.12.2010 yhteiskuntamme työhyvinvointiin liittyvän tärkeimmän asennemuutoksen: työkyvyttömyydestä on päästävä työkykyisyyteen. Työkyvyttömyydestä ja sen välttämisestä on päästävä työkykyisyyteen ja sen arviointiin — sekä kehittämiseen.

Ministeri on oikeassa, mutta muutos on suuri ja syvällinen, se on asennemuutos. Kyseessä on muutos sääntöetiikasta lähemmäksi hyve-etiikka. Kyseessä on muutos pahan välttämisestä kohti erinomaisuutta. Continue reading

Sampo

Kalevala-eepoksen Sampo jauhoi rahaa, viljaa ja suolaa. Unohtuiko listalta jotakin?

Kalevalassa kerrotaan Samposta, joka tahkoaisi rahaa, viljaa ja suolaa. Toistaiseksi ainoa varsinainen Sampo on ollut Sampo-niminen leikkuupuimuri, vaikka Nokiaa on pidetty aikamoisena Sampona.

Mikä ylipäätään on Sampo? On sellainen edes mahdollista?

Kun seuraamme talousuutisia, erityisesti eri puolueiden ja asiantuntijoiden lausuntoja siitä, kuinka lama saadaan voitettua, törmäämme aina samoihin asioihin.

Osa ehdottaa menokuria. Osa taas ehdottaa menokuria ja leikkauksia. Toisten mielestä ratkaisu on päinvastainen. Tulisi erityisesti elvyttää. Toisten mielestä tulisi täsmäelvyttää.

Levy pyörii. Continue reading