Hyveet ovat kultaa

Nykyaikaisen hyvejohtajuuden filosofian mukaan hyveet ovat kukoistuksen ja kestävän kehityksen luovuttamaton edellytys.

Markka-aikaan kun matkusti kaukomaille, oli hyvä ottaa mukaan dollareita. Venäjällä 1990-luvulla Neuvostoliiton romahduksen jälkeen tai monissa muissa taloudellisesti epävakaissa maissa dollarit olivat kysyttyä tavaraa, kun kotimainen valuutta menetti arvonsa. Jokapäiväiset ostokset voi aina hoitaa epävakaalla valuutalla, jossa nollien määrä vaihtelee. Jos rahaa pitää pitää pitkiä aikoja, ihmiset yleensä haluavat valuuttaa, jonka uskovat parhaiten säilyttävän arvonsa.

Usein erehdytään siitä, mikä on arvokasta. Continue reading

Kuluttamisen hyveestä hyvinvointiyhteiskunnassa

Kuluttajakansalainen on keskeinen osa hyvinvointiyhteiskun-tamme taloudellista tukijärjestelmää. Hän on paitsi omia etujaan markkinoilla maksimoiva toimija, myös oppiva ja vastuullinen yhteiskunnan jäsen, jonka arvot ovat yhteneväiset hyvinvointiyhteiskunnan arvojen kanssa.

”Osta, jos sulla on rahaa, siinä ei ole mitään pahaa. Työ luo rahaa ja raha luo työtä kansantalouden kiertokulun myötä. Omaa etuasi saat vapaasti ajaa, tavoitat sitten linnaa tai majaa. Se toisilta ei olis koskaan pois, jos markkinat hommansa hoitaa vois. Tee työtä ja keksi uutta, käytä luovasti joka tilaisuutta. Maailma on silloin rajoja vailla ja surkuttelun osa vain laulajalla.”
–Sixten Korkman (HS 3.9.2006)

Oheinen riimitys piirtää osuvasti kuvaa ihmisistä vapaina toimijoina, jotka vapailla markkinoilla omaa etuaan tavoitellen tekevät työtä ja ostavat sitä mitä haluavat. Työn ja kuluttamisen kiertokulku yksilötasolla koituu loppujen lopuksi koko kansantalouden hyväksi. Talous kasvaa ja luo uusia kulutusmahdollisuuksia.

Näkökulma on resurssi- ja työkeskeinen; kuluttaminen otetaan mukaan itsestäänselvyytenä, jota rajoittaa vain rahan puute. Continue reading

Himanen: Suomi hätätilassa, vaatii panostuksia työhyvinvointiin

Pekka Himanen on saanut valmiiksi Suomen valtion tilaaman selvityksen siitä, kuinka Suomi saadaan uuteen kukoistukseen. Työlistalle ovat päätyneet mm. työhyvinvoinnin ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen.

”Nykyisen sairaudenhoitoyhteiskunnan sijaan tarvitsemme hyvinvoinnin edistämisen yhteiskuntaa, Himanen sanoo.

Hänen mukaansa koko kansakunnan pitää panostaa liikkumiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin terveydenhuollossa, koulussa ja työpaikoilla. Työhyvinvointiin tehdyt investoinnit hän vapauttaisi veroista.”

Professori Pekka Himasen mukaan masentunut Suomi on hätätilassa [HS.fi]

Yhteiskuntavastuusta ja omistamisesta

Yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan usein hyvinvointiyhteiskunnan alasajosta. Lääkkeeksi on esitetty erilaisia tapoja yrityksen yhteiskuntavastuu toteutumisesta. Mutta jotta yhteiskuntavastuuajattelu aidosti edistäisi hyvää, vaaditaan selvä käsitys vastuusta ja sen edellytyksistä.

Pari vuotta sitten, kun taloudessa elettiin niin sanottua hyvää aikaa, puhuttiin paljon yritysten yhteiskuntavastuusta silloin kun jonkin tehtaan tuotanto päätettiin siirtää halvemman työvoiman maahan tai muuten vaan väkeä vähennettiin.

Siitä, että talouskriisin iskettyä keskustelu yritysten yhteiskuntavastuusta on loppunut lähes tyystin, voi mielestäni tehdä päätelmiä tuon keskustelun luonteesta.

Väitän, että keskustelu yhteiskuntavastuusta liittyy pääasiassa nykyisenkaltaisessa kapitalismissa niin sanotun nousukauden ilmiöihin, sen ihmettelemiseen, miten yhtiön johtajat voivat rahastaa optioilla miljoonia samaan aikaan kun voitot ”revitään työläisen selkänahasta”.

Vuonna 2010 tuollaista nousukautta elävät vain suurimmat pankkiliikkeet, ja niitä ei Suomessa ole, joten keskustelua ei tarvita. Toisin on Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, missä pankkiirien bonukset puhuttavat. Continue reading

Bruttokansantuote BKT ei mittaa hyvinvointia

Mihin yhteiskunnan kehitystä ohjataan? Jos tavoitteena on ihmisten hyvinvointi (eli jossain määrin: ”onnellisuus”), ei bruttokansantuote BKT toimi mittarina, väittää hallintotieteiden tohtori Jukka Hoffrén.

”Bkt mittaa tavara- ja palvelutuotannon määrän lisääntymistä ja olettaa tuotannon päätyvän kulutukseksi, josta ihmiset saavat hyvinvointia. Käytännössä kuitenkin tapa, jolla tuotannon arvoa bkt:hen kirjataan, ei kuvaa kulutuksesta todellisuudessa saatavaa hyvinvointia.

Sen sijaan isew mittaa suoraan ihmisen todellisuudessa kokemaa taloudellista hyvinvointia. Gpi puolestaan mittaa isew:iakin paremmin pidemmän aikavälin taloudellista hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisella tavalla.

[…] Isew- ja gpi-indikaattoreiden kuva hyvinvoinnista poikkeaa yleensä merkittävästi bkt-mittarin antamasta kuvasta”

Bkt kasvaa, mutta hyvinvointi ei [Talouselämä]

Ja pari muuta bruttokansantuote-artikkelia:

Hyveet maailman parhaan sosiaaliturvan perustana

Maamme sosiaaliturva on kriisissä. Siltä on loppumassa varat. Tämän päivän sosiaaliturvan tasoa pidetään yllä velkarahalla, jonka maksumiehet eivät ehkä ole vielä syntyneetkään. Voivatko hyveet olla muuttamassa tilannetta?

Viime vuosina on lähes päivittäin puhuttu hyvinvointiyhteiskunnasta ja sen tarjoamasta sosiaaliturvasta. Sosiaaliturva sellaisena kuin me sen piirissä eläneenä ymmärrämme, on aika nuori järjestelmä.

Tällä hetkellä koko sosiaaliturva on valtavassa kriisissä. Meillä Suomessa ja aika monessa länsimaassa on joukko tekijöitä, jotka horjuttavat sosiaaliturvaa. Aivan näinä vuosina on valtava eläkkeelle siirtymisen ajanjakso. Samaan aikaan on työvoimapula ja mikä hälyttävintä yhä vähemmän veronmaksajia nykyisen järjestelmän ylläpitämiseksi.

Miten tähän on tultu? Continue reading

Lama-ajan varma sijoituskohde

Mistä lamassa on kysymys? Henkinen muutos saa aikaan näkyviä tuloksia. Ohjenuora, joka pätee elämässä muutenkin, tukee myös lama-ajan sijoittamista.

Mistä lamassa on kysymys? Paljon puhutaan ja kirjoitetaan siitä, että raha ei kierrä. Ihmiset eivät osta, saa lainaa tai sijoita ja yritysten sekä pankkien tilanne on tukala. Työttömyys kasvaa koska kysyntää ei ole. Tehtaat ajavat vajaalla teholla tai sulkevat toimintansa toistaiseksi ja odottelevat parempia aikoja.

Mutta mistä lamassa on kyse? Minkä asian lama tai taantuma on menossa? Voidaan väittää, että ensin tapahtuu henkinen muutos ja sitä seuraa fyysinen seuraus. Tätä ehkä sinun on vaikea uskoa. Usko tai älä. Mutta jotain tämän suuntaista on tapahtunut. Continue reading