Haavoittuvainen ja kohtaava ihminen

Järjestimme hiljattain seminaarin asiakkaillemme. Päivän teema oli luottamus ja ennen kaikkea haavoitttuvuuteen perustuva luottamus. Ajatus haavoittuvuuden tunnustamisesta ja hyväksymisestä työelämässä on saamassa vahvempaa jalansijaa Suomessakin. Kyse on yksinkertaisesta mutta usein hyvin vaikeasta asiasta.

”Uskallanko olla oikeasti sitä mitä olen ja luottaa siihen, että muilla on hyvä tahto minua kohtaan niin, että kaikki läsnäolijat haluavat minulle vain ja ainoastaan hyvää.” Continue reading

Elämää vai työelämää? Työpaikalla pitää saada olla ihminen

Ennen vanhaan ei ollut olemassa mitään sellaista kuin työlämä. Oli elämä. Ei ollut myöskään sellaista kuin työaika ja vapaa-aika. Kaikki oli aikaa. Maaseudulla elettäessä ei ollut mitään erityistä työpaikkaa, kaikki tapahtui siinä missä elämäkin tapahtui.

Industrialismin myötä syntyivät käsitteet työpaikka ja työaika. Mentiin kotoa pois kun mentiin työhön. Sen jälkeen elämä jakautui kahtia, oli työelämä ja elämä. Syntyi vapaa-ajan käsite, jolla tarkoitettiin sitä, että oltiin kotona eikä tehty työtä.

Continue reading

Avengers 2: Tiimipäivä

Avengers-saaga etenee toiseen elokuvaansa ja meininki vain muuttuu tiukemmaksi – ja poliittisemmaksi.

Marvel-sarjakuvauniversumiin perustuvat elokuvat ovat järjestään olleet aika hyviä. Niin on tämäkin. On vaikeaa keksiä mitään kritisoitavaa, kun kaikki vain on yksinkertaisesti niin siistiä. Mutta mitäpä tämänkertainen kela nyt sitten pitää sisällään?

Continue reading

Pelon pelko tekee minusta puoli-ihmisen

Eniten maailmassa pelkään pelon tunnetta. Pelkään sitä niin paljon, että en halua kuulla siitä edes kertomuksia. Kestän vain selviytymistarinat, mutta en sitä, että pelko lamauttaa ihmisen.

Heräsin juuri äsken. Olin ollut tyhjässä ränsistyneessä talossa, jossa repaleiset haamut vainosivat minua. Yritin väistellä niitä ja löytää paikan, jossa levätä. Haamut eivät antaneet periksi.

Continue reading

Ihmemaa Oz: oppitunteja ystävyydestä ja johtajuudesta

Ystävyys on nykyään kriisissä. Monet pelkäävät ystävyyttä, koska he pelkäävät sen tuomia velvollisuuksia.

The Wizard of Oz, suomeksi Ihmemaa Oz, on vuonna 1939 ensiesityksensä saanut L. Frank Baumin kirjaan perustuva musikaali, jota tähditti Judy Garland ja joka teki kuuluisaksi muun muassa kappaleen ”Over the Rainbow”.

Minulle elokuva on kuitenkin paljon muutakin kuin kuvaus nuoren tytön sadunomaisesta matkasta läpi mielikuvitusmaailman. Kyseessä on monella tapaa filosofisesti syvällinen esitys ihmiselämän kiemuroista. Continue reading

Työelämän inhimillistäminen

Suomalainen kulttuuri tekee selvän eron yhtäältä työelämän ja toistaalta yksityisen elämän välillä. Salkussa kulkee useampi naamari, joita sitten tilanteen mukaan vaihtelemme.

Käännän parhaillani Alexandre Havardin kirjaa Virtuous Leadership (2007) suomeksi. Kääntämisen etuja on se, että lukemaansa joutuu pohtimaan syvällisesti. Havardin kirjasta riittäisi inspiraatiota hyvejohtajuus.fi -keskustelufoorumin artikkeleille monen vuoden ajaksi.

Havard puhuu usein ”työelämän inhimillistämisestä”. Eräs esimerkki hänen omasta työelämästään pisti naurattamaan. Continue reading

Erehtyminen on inhimillistä?

”Erehtyminen on inhimillistä”. Ilmaus, jonka kaikki tuntevat ja jota lähes kaikki käyttävät. Mutta mitä se tarkoittaa?

Kuvailisin sitä empaattiseksi ilmaukseksi. Sen tarkoitus on yleensä piristää ystävää, joka syystä tai toisesta on allapäin.

Huonon fiiliksen syy ei kuitenkaan voi olla ihan mikä tahansa.

Jos joku on menettänyt omaisuutensa tulipalossa, et varmaan lohduttaisi häntä sanomalla: Älä huoli, erehtyminen on inhimillistä. (”Paska flaksi” sopisi paremmin, mutta jos kaverilla ei ole huumorintajua, se tuskin piristäisi.)

Continue reading