Vasta rakkaus parantaa ihmisen itsekkyydestä

Rakkauden tarjoama vastavuoroisuus auttaa luopumaan itsekkyydestä ja tavoittelemaan arvokkaampia päämääriä. Vasta rakkaudessa me löydämme itsemme ja tarkoituksemme maailmassa.

Ihmisen näkemisestä kyynisessä valossa on nykyään tullut älykkyyden tunnusmerkki. Kenelläkään ei voi olla yleviä tai kauniita tavoitteita, vaan niiden takana nähdään aina jotain itsekästä.

Continue reading

Selfie keskitysleirillä

Mitä on tehtävissä elämäntyylille, jossa televisio on mahdollisuus päästä julkkikseksi ja keskitysleiri on viihdyttävä kauhuleffakulissi?  Voitaisiinko kehitystä ohjata kohti paremman yksilökeskeisyyden kulttuuria?

Ystäväni kävi heinäkuussa Puolassa Auschwitzin keskitysleirillä. Parakit, kaasukammiot, varastot, loppumattomat portaikot ja käytävät – siirtymisen ja jonottamisen tilat – ahdistivat ystävääni. Hän kierteli leiriä ajatuksissaan, vakavoituneena. Seinistä huokui jokaisen vainajan hämmennys ja epätoivo.

Ja kaiken tämän keskellä jotkut turistit poseerasivat mutruhuulin, ottivat selfieitä ja kikattelivat. Auschwitzin historia ei tuntunut koskettavan heitä ollenkaan. Se oli vain paikka, josta voi raportoida Instagramiin, että täällä tuli oltua, karmee sisustus.

Continue reading

Man of Steel: Lihaa vai terästä?

Is it 300? Is it Dark Knight? No, it is… Man of Steel. Uudessa Teräsmiehessä (ensi-ilta 26.6.) yhdistyvät kömpelö juoni, hieno animaatio ja sotkuinen bioetiikka.  

Teräsmies on aina ollut supersankareista hankalin – siitä yksinkertaisesta syystä, että hän on niin ylivoimainen. Hänestä on vaikea saada aikaan kovin kiinnostavaa draamaa, ja siksi homma yleensä keskittyy kryptoniittihippaan.

Teräsmiehen tenho on siinä, että hän voi tehdä periaatteessa ihan mitä vaan. Alun alkaenkaan kyseessä ei siis ole ollut juonivetoinen sankarihahmo. Hän on aivan eri kastia kuin monet ambivalentit supersankarit, joilla on ongelmia, traumoja ja paheita. Continue reading

Itsekkyys, joka on sinulle hyväksi

Mikä tyhmän ja viisaan itsekkyyden ero?

Jos ihmiset olisivat itsekkäämpiä, he voisivat paremmin.

En tietenkään tarkoita oman edun tavoittelua toisten vahingon kustannuksella. En myöskään tarkoita, että toisten tarpeita ei tulisi lainkaan ottaa huomioon. Päinvastoin. Ahneus etsii palkintoansa kaiken muun unohtaen. Jos vallan, seksin, rahan tai maineen himoissa tuhoutuvat terveys ja ihmissuhteet, niin jossain kohtaa olisi syytä pysähtyä miettimään myös itseänsä. Continue reading

Rakkautta à la Harry Potter

J. K. Rowlingin Harry Potter -kirjoista on moneksi, mutta harvemmin on huomattu, että ne ovat itse asiassa melkoinen rakkauden oppitunti niin nuorille kuin aikuisillekin. Rowling kutoo tarinaansa esimerkkejä sekä pieleen menneestä että hyvästäkin rakkaudesta.

”Tiedän!” Harry sanoi kärsimättömästi. ”Osaan rakastaa!” Vain vaivoin hän pidättäytyi jatkamasta: ”Hurjaa!”

J. K. Rowlingin Harry Potter -kirjoista on moneksi, mutta harvemmin on huomattu, että ne ovat itse asiassa melkoinen rakkauden oppitunti niin nuorille kuin aikuisillekin. Kuten kaikkien elämää suurempien kirjojen, niidenkin koukuttavuus perustuu kirjailijan hyvin herkkään ja syvään ihmistuntemukseen ja ihmissuhteiden kuvaukseen. Sen ytimessä on tutkielma rakkauden olemuksesta. Continue reading

Isä tunnustaa: ”Vietin liikaa aikaa lasteni kanssa”

Ajankäytön oppaissa ja lehtiartikkeleissa kerrotaan, kuinka ihmiset katuvat liiallista työntekoa. Kukaan ei kadu viettäneensä liikaa aikaa perheensa parissa. Ennen kuin nyt.

Kosti, olet siis koti-isä ja väität viettäneesi liikaa aikaa lastesi kanssa, eikö näin?

Niin. Vaikka kuten Ihaa sanoisi: ”Se ei ollut tarkoitus.”

No ei varmasti. Mutta mitä siitä seurasi? Voiko lasten kanssa ihan oikeasti viettää liikaa aikaa?

Veeti Paloauton eräässä jaksossa käsitellään tätä kysymystä. Siinä Veetin paras kaveri tulee Veetin luokse paloasemalle yökylään viikoksi remonttia pakoon.

Continue reading

Itsekkyyden hyve

Mitä on itsekkyys? Voiko itsekkyys olla hyvää? Voiko epäitsekkyys olla pahaa? Tässä esseessä haetaan vastauksia näihin kysymyksiin Armas-ankalta, Friedrich Nietzscheltä, Ayn Randilta, yritysjohtaja Renkoselta ja neiti Virvalta.

”Olipa kerran ankka, kutsukaamme häntä vaikka Armaaksi.

Armas asui samassa lammikossa kuin muutkin ankat. Hänellä oli oma pikkuinen soppensa nukkumiseen ja runsaasti vesiheinää syötäväksi. Armas ei kuitenkaan ollut tyytyväinen: hän oli sentään koko lammen kaunein lintu, mutta kukaan ei sanonut sitä läheskään tarpeeksi usein. Armas oli sitä mieltä, että lammen parhaan ankan olisi kuulunut saada eniten vesiheinää ja paljon isompi nukkumasoppi Continue reading

Johtajan pulma: kannattaako epäitsekkyys vai ruokkiiko se vapaamatkustajia?

Johtaja on parhaimmillaan ennemmin valmentaja kuin poliisi. Yksi hänen tehtävistään on ratkaista niin sanottu ”vangin pulma”. Kannattaako epäitsekkyys vai ruokkiiko se vain vapaamatkustajia?

Tutun uskomuksen mukaan markkinoita ohjaava ”näkymätön käsi” muuntaa yksilöiden oman edun tavoittelun makrotasolla kaikkien parhaaksi. Yksi huikeimpia näkemyksen viimeaikaisia puolustuksia on yhdysvaltalaisen Grover Norquistin laaja pamfletti Leave Us Alone: Getting the Government’s Hands off Our Money, Our Guns, Our Lives (2008). Continue reading

Vihaa täysillä, valitse harkiten

Vihan malja. Tuleeko kieltäytyä — vai hukuttautua? Vai kenties juoda se sotkematta?

Jotain tämän palaverin hedelmille pitää tehdä…

Palaveri, josta jäi paha maku

Aurinko paistoi kirkkaasti neuvotteluhuoneen sälekaihtimien lävitse — muutoin kaikki toistikin normaalia kaavaa. Tavallinen perjantai. Tavallinen palaveri. Vähääpä tiesin että nuo keskustelut tulisivat synnyttämään minussa suurimmat vihat miesmuistiin.

Continue reading

Kun isyys ärsyttää

Onko oma isäsi itsekäs? Toivottavasti ei. Eipä kukaan toivoisi itsekästä isää, mutta joitakin viikkoja sitten havahduin omaan itsekkyyteeni – isänä.

Pidin itseäni epäitsekkäänä, mutten liian sellaisena. Olin juuri sopivan epäitsekäs, sopivan itsekäs. (Uskoisin, että useimmat ihmiset ajattelevat näin.) Kunnes esikoinen syntyi ja omaa aikaa ei enää ollutkaan entiseen malliin. Continue reading