Johtaminen vapaaehtoistoiminnassa

Suomi on kansalaisyhteiskunta, jossa ihmiset tahtovat laajalti auttaa toisiaan ja vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa asioihin. Kansalaisareenan (2018) mukaan niin sanottu neljäs sektori, eli järjestäytymätön kansalaisaktivismi on valtaamassa alaa tunnetumman kolmannen sektorin – muun muassa vapaaehtoisorganisaatioiden – puolelta. Ihmisten vapaa-ajasta käydään jatkuvaa kamppailua. 

Organisaatioihin perustumaton kansalaistoiminta on näkynyt muun muassa ilmastonmuutoksen vastaisessa mielenosoittamisessa, mitä ruotsalainen Greta Thunberg on osaltaan edistänyt merkittävästi. Ihmiset kuitenkin edelleen hakeutuvat mukaan yhdistys- ja kansalaistoimintaan, sillä yhteenkuuluvuuden tunne on aina helpompi saavuttaa jollain tavalla määritellyssä ihmisjoukossa tai yhdistyksessä.

Vapaaehtoisten johtaminenhan on yksinkertaista – vai onko? Olen laatinut vuosien kokemuksen pohjalta check-listan vapaaehtoisten johtajille, niin tuoreille kuin jo konkareillekin.

Continue reading

Johtaja, tiedätkö mikä edistää oppimista?

Johtajan työn ydin on se, että saa aikaan sovittuja tuloksia – ihmisten kanssa ja ihmisten kautta. Haluttujen tulosten saavuttamiseksi työyhteisön täytyy omaksua esimerkiksi uudenlaista palvelulähtöistä toimintatapaa asiakkaiden kanssa, uutta teknologiaa tai laajempaa substanssitietoa. Lyhyesti sanottuna: pitää oppia.

Käskyillä muuttuu vain käytös, oppimista ohjataan eri keinoin

Tuloksellinen johtaminen on oppimisen johtamista. Huonosti opittu, kehnot tulokset. Hyvin opittu, paremmat tulokset. Hyviin tulokseen pääseminen edellyttää johtajalta ymmärrystä siitä, miten ihminen oppii, ja taitoa käyttää tätä ymmärrystä arjessa. Continue reading

Palaute, tuo työelämän crossfit

Palaute on taitolaji, jossa harva pääsee huipulle. Palautetaitoja voi hyvällä syyllä kutsua työelämän crossfitiksi, sillä kummassakaan ei pärjää ilman monipuolista osaamista. Molemmissa tarvitaan eri lajien hallintaa, kykyä vaihtaa nopeasti tilanteesta toiseen ja taitoa keskittyä.

Aloittelijan ja ammattilaisen taidot ovat erilaiset, osaaminen vaikuttaa suoritukseen ja harjoittelun myötä tulokset paranevat kerta kerralta. Hyvällä treenillä ja ohjauksella vasta-alkajasta kasvaa osaaja, joka pärjää lajissa kuin lajissa. Continue reading

Tämän päivän nuoret muuttavat maailman, ellemme sitä ennen kyllästytä heitä kuoliaiksi

Harri-Pekka Pietikäinen pohtii vieraskynäkirjoituksessaan nuoria paremman huomisen mahdollistajina. 

Vaikka moni jäärä muuta väittää, ovat nykynuoret kaikkea muuta kuin laiskoja.

On sukupolvista riippumaton trendi, että aikuiset väheksyvät nuoria ja pitävät heitä laiskoina. Maailma muuttuu, eikä nuorten todellisuus vastaa aikuisten omaa, minkä vuoksi nuorten kokemusmaailma on helppo mieltää aikuisen omaa keveämmäksi. Mitä meillä aikuisilla olisi, ellei meillä ole nuoremman sukupolven kunnioitusta? Kun sen saaminen ei ole itsestäänselvyys (mitä sen ei koskaan pitäisi olla), on helppo sortua vähättelyyn. Continue reading

Nordic Business Forumissa opittiin hyvejohtajuutta

Nordic Business Forum tuli ja meni, mutta tapahtuman opetukset jäivät elämään. Patrick Lencionin ja Adam Grantin opeilla sinustakin voi tulla huippuhyvejohtaja. Menestykseen ei tarvita monimutkaisuutta, vaan merkityksellisyyttä ja välittämistä. Tässä ilmainen tuulahdus Nordic Business Forumista Hyvejohtajuuden lukijoille.

Välitä alaisistasi

Lencionin mukaan ihmiset eivät lähde työpaikoista, joissa heidät tunnetaan. Kun hyvistä työntekijöistä käydään markkinapaikoilla kovaa kilpailua, niin parhaiten pärjäävät välittävät organisaatiot.

Välittäminen on rahaakin tärkeämpää. Jos johtaja on aidosti kiinnostunut alaisensa hyvinvoinnista, niin hyviä asioita tapahtuu. Työntekijässä kasvaa välittämisen myötä lojaalisuus ja tyytyväisyys työnantajaansa kohtaan. Continue reading

Luottamus työelämässä on konkreettisia päätöksiä ja tekoja

Luottamus on menestyvän organisaation keskeinen tekijä. Jos pysähdyt rauhassa miettimään omia kokemuksiasi työelämästä, uskon, että päädyt samaan tulokseen. Kiinnostava kysymys onkin se, mistä luottamus rakentuu ja miten sitä voi vahvistaa työelämässä? Kiteytän kolumnini lopussa ajatukseni viiteen keskeiseen näkökulmaan.

Missä luottamus näkyy ja tuntuu ?

Luottamuksen seuraukset näkyvät ihmisten suorituksissa, sitoutumisessa ja hyvinvoinnissa sekä organisaation tuloksessa ja muutoksen onnistumisessa. Epäluotettavuus herättää levottomuutta ja lopettaa kriittisen keskustelun, innovoinnin ja kehittymisen. Kun organisaation luotettavuus voidaan mitata ja kuvata ihmisille läpinäkyvästi, on sillä positiivinen vaikutus myös ulkoiseen maineeseen.

“Väitän, että luottamus on ollut ensiarvoisen tärkeää, että olemme saaneet kehitettyä ja kasvatettua meidän palvelutoiminnan siihen malliin kun mitä se on nyt”,  totesi haastattelemani palveluliiketoimintaa kasvattaneen yrityksen johtaja.

Samaa näkemystä puoltavat eri tieteenalojen luottamusta käsittelevät tutkimustulokset. Continue reading

Elämää vai työelämää? Työpaikalla pitää saada olla ihminen

Ennen vanhaan ei ollut olemassa mitään sellaista kuin työlämä. Oli elämä. Ei ollut myöskään sellaista kuin työaika ja vapaa-aika. Kaikki oli aikaa. Maaseudulla elettäessä ei ollut mitään erityistä työpaikkaa, kaikki tapahtui siinä missä elämäkin tapahtui.

Industrialismin myötä syntyivät käsitteet työpaikka ja työaika. Mentiin kotoa pois kun mentiin työhön. Sen jälkeen elämä jakautui kahtia, oli työelämä ja elämä. Syntyi vapaa-ajan käsite, jolla tarkoitettiin sitä, että oltiin kotona eikä tehty työtä.

Continue reading

Hyvä johtaja osaa kääntää epävarmuuden voimavaraksi

Johtajuutta pohdittaessa mietitään usein sitä, kuinka monta alaista on tai kuinka monta euroa on hallinnoitavissa. Johtajuudella haetaan myös arvostusta ja toisten kunnioitusta – niin alaisten kuin kollegojen. Mitattavilla määreillä on helppo antaa faktoja siitä, kuinka isojen asioiden päällä seistään.

Nykyään puhutaan paljon uudesta tavasta johtaa. Vanhakantainen ajattelu on kääntymässä pikkuhiljaa alaisten kuunteluun ja esimiehen taustalle jäämiseen.

Continue reading

Johtamisen 15 sairautta

Mitä ”johtamisen Alzheimer” tai ”eksistentiaalinen skitsofrenia” tarkoittavat? Nämä ovat sairauksia, jotka voivat pahasti heikentää minkä tahansa organisaation tehokkuutta. 

Johtamisguru ja kuuluisan ”Johtamisen tulevaisuus” teoksen tekijä Gary Hamel kirjoitti viime huhtikuussa Harvard Business Reviewiin artikkelin, jossa hän viittaa paavi Franciscuksen Vatikaanin kuurialle pitämään puheeseen.

Puheessa paavi Franciscus varoitti Vatikaanin hallinnon johtajia ja virkamiehiä johtamisen viidestätoista sairaudesta, jotka voivat tarttua jokaiseen johtoasemassa olevaan. Continue reading

Johtajille vertaistukea

Monet johtajat ovat päässeet huipulle, koska ovat elämänsä aikana fokusoineet vahvasti suorittamiseen ja menestyksen tavoittelemiseen. Aseman saavuttaminen onkin yhteiskunnassamme legitiimi tapa luoda ihmisarvoa.

Mutta jos ihmisen arvo rakentuu pelkän suorittamisen varaan, ihmiskuva ontuu. Ihminen nimittäin on enemmän kuin hänen suorituksensa.

Syvimmältä olemukseltaan ihminen on yhteyden tarvetta. Sitä, että joku näkisi, kuulisi, ymmärtäisi ja hyväksyisi. Ihmisen syvin tarve on siis itse asiassa rakkauden tarve. Perusolemukseltamme olemme olentoja, jotka ovat ei-suvereeneja ja jotka sen tähden tarvitsevat toisiaan.

Voisimme jopa sanoa, että ihminen on rakenteellista rakkauden tarvetta. Olemme rakenteellista keskinäistä riippuvuutta. Tämä on tosiasia, hyväksymme sen taikka emme.

Continue reading

Pelko lamauttaa, rakkaus vapauttaa

Meidät ihmiset on paiskattu elämään, jossa joka päivä pitäisi tehdä valintoja. Suurin mahdollinen ja samalla vaikein pitäisi tehdä pelon ja rakkauden välillä, kirjoittaa Tommy Hellsten.

Tämä valinta ei tapahdu filosofisesti, älyllisen viileästi, ikään kuin valitsisi mielipiteen useasta mahdollisesta, vaan se tapahtuu tunnetasolla, juuri sillä arkisella taistelukentällä, jota jokapäiväiseksi elämäksi nimitetään.

Tämä rakkauden ja pelon välillä tehtävä valinta on aina kohtalokas, sillä se muuttaa elämän suuntaa ja vie lopulta kahteen aivan erilaiseen lopputulokseen. Continue reading

Hyveistä syntyy parempi maailma

Miksi olemme niin syvissä ongelmissa? Kuinka Suomi saataisiin nousuun? Olemme unohtaneet hyveiden ja luonteen merkityksen hyvässä elämässä. Kulttuuri on kriittinen osa kukoistavaa yhteiskuntaa.

Monet taloudelliset ja sosiaaliset ongelmamme johtuvat hyveiden rapautumisesta. Pyrimme hoitamaan varsinaista tautiamme ”särkylääkkeiden” voimalla. Hyveiden rapautuminen saattaa turvautumaan kipulääkkeisiin samalla, kun varsinainen tauti, rappeutuvat hyveet, jää hoitamatta.

Kaikkia ongelmiamme ei voida ratkoa valtion toimesta. Hyvinvoiva yhteiskunta tarvitsee myös hyveellisiä ihmisiä. Continue reading

Henkinen hyvinvointi tekee johtajasta vahvan ja tasapainoisen

Henkinen hyvinvointi auttaa johtajaa kuuntelemaan ja ymmärtämään alaisiaan. Se tuo johtajan työskentelyyn voimaa, joka lisää tuloksellisuutta ja luo parempaa ilmapiiriä työpaikoille, kirjoittaa Marita Niemelä.

Jos saisin päättää, pitäisin organisaation strategiassa ensiarvoisen tärkeänä sitä, että johtajat voivat henkisesti hyvin. Henkisen hyvinvoinnin voi määritellä vaikkapa siten, että ihminen on tavoittanut itsessään sisäisen tasapainon ja rauhan tilan. Ihminen on siis yksinkertaisesti sanottuna sinut itsensä kanssa.

Hän tietää, kuka on ja tietää, että hän on arvokas itsessään, ei saavutustensa kautta. Työ ei määritä häntä ihmisenä, vaan ennemminkin hänen ihmisyytensä määrittelee sitä työtä, jota hän tekee. Continue reading

Host Leadership: Vieraanvaraisen johtajan kuusi roolia

Leader as a host – miten vieraanvaraisuudesta voi kehittyä nykyaikaisen ketterän- ja verkostojohtamisen malli? Host Leadership, Six New Roles of Engagement -kirjassa johtamisvalmentajat Mark McKergow ja Helen Bailey kuvaavat kuusi käytännönläheistä roolia tilanteisiin sankarijohtajien jälkeiselle aikakaudelle.

Kaikkivoivan sankarijohtajan aika on mennyt. Tulevaisuudessa johdetaan yhä enemmän matalahierarkkisia organisaatioita, itseohjautuvia tiimejä ja verkostoja.

Host leadership, Six New Roles of Engagement -kirjassa Mark McKergow ja Helen Bailey kertovat, miten johtaja tasapainottaa omaa rooliaan: hänen tulee yhtäältä olla edelläkävijä ja näyttää suuntaa ja toisaalta antaa tilaa vastuunotolle ja tiimin jäsenten loistamiselle.

Continue reading

Kuinka tulla johtajaksi, jonka kuiskauskin kuullaan

Vaalikevät on käynnistymässä. Eduskuntavaalien ehdokkaat ryntäävät niin fyysisille kuin digitaalisille foorumeille. Puhe yhteisistä asioista lisääntyy. Pärjääkö vaaleissa se, joka on kaikkein kaunopuheisin?

Luin taannoin erään yhdysvaltalaisen puheenkirjoittajan, William F. Gavinin, muistelmat. Gavin kirjoitti uransa aikana puheita muun muassa Nixonille ja Reaganille sekä parille muulle republikaanipoliitikolle.

Monissa puheenkirjoittajien muistelmissa on erittäin kiinnostavia näkökulmia poliittiseen viestintään, eikä tämä kirja ollut poikkeus. Puheenkirjoittajat tarkastelevat aihetta yhtäältä sisäpuolisina, koska ovathan he osa poliittista koneistoa ja viestinnän luojia. Toisaalta he kykenevät usein tarkastelemaan omaa esimiestään ja poliittista elämää myös ulkopuolisin silmin. Lopputulos synnyttää ajatuksia. Continue reading

Hyvejohtajuus, ihmisen kutsumus

Hyveet on helppo tunnistaa maalaisjärjellä, sillä ne ovat usein piirteitä, mitä ihmiset arvostavat itsessään ja muissa, kuten ystävällisyys, läsnäolo ja täsmällisyys. Hyveiden ei tarvitse rajoittua päähyvekategoriaan: voi alkaa harjoitella vaikkapa kärsivällisyyden hyvettä. Aamuruuhkassa tai ravintolan pöydässä voi rauhoittua. Autojono liikkuu kun on liikkuakseen ja ruoka saapuu aikanaan.

Hyvejohtajuus-mallin mukaan jokainen meistä on kutsuttu oman elämänsä johtajuuteen ja onnellisuuden tavoitteluun. Kukaan ei ole johtaja syntyjään, vaan hyväksi johtajaksi voi tulla harjoittamalla hyveitä, jotka ovat meissä jokaisessa valmiina: erivahvuisina, mutta kehityskelpoisina. Puheenjohtajan, esimiehen tai pääministerin virka ei ole kaikkia varten, mutta jokainen voi johtaa itseään. Hyvejohtajuus käsittää ihmisen kokonaisuutena – johtajuus on luonnetta.

Continue reading

“T” for leadership

Viime kirjoituksissani puhuin erinomaisuuden neljästä ”e”:stä. Nyt on vuorossa johtajuuden kolme ”t”:tä.

Johtajuusoppeja on joka junaan. Niitä tulee ja menee. Samaa voi sanoa teorioista johtamisesta. Johtajuus ja johtaminen eivät ole sama asia. Tästä on puhuttu aiemminkin tässä blogissa.

Lyhyesti sanottuna, johtaminen liittyy tekemiseen. Johtajuus kohdistuu persoonaan. Johtaminen viittaa kysymykseen, ”miten saan muut tekemään, mitä heidän tulee tehdä?” Johtajuus viittaa pikemminkin luonteeseen ja henkilökohtaiseen karismaan. Continue reading